Lynn Messina: Murha paremmissa piireissä & Valentina Morelli: Kuolema joella & Anneli Meriläinen: Sininen silkkiviitta

 Oon nyt löytäny viihdyttäviä dekkareita! 

Lynn Messina: Murha paremmissa piireissä

suomentanut Nelli Hietala

Jostain syystä olin ennakkoluuloinen tätä sarjaa kohtaan. Kaiketi se klassinen, se on suosittu, en varmasti tykkää. Huokaus. Onneksi silti tartuin tähän! Ihastuin ihan täysiä Beatriceen ja hänen maailmaansa. 

 

Beatrice on orpo nuori nainen (26-vuotias), joka asuu setänsä perheen luona. Perhe lähtee Englannin järviseudulle lomailemaan ylhäistön kanssa ja siellä sitten tapahtuukin murha. Beatrice löytää ruumiin ja alkaa tutkia tapausta Kesgraven herttuan kanssa. Tietenkin salaa tädiltään, ku eihän semmonen sovi hienolle nuorelle naiselle. Tästä tietysti seuraa kaikenlaisia mutkia ja muuta. Sitä kaikkea oli hauska seurata ja ahmin kirjaa menemään. Kirja ku loppu ni varasin kirjastosta kakkososan heti.

 

Suosittelen kaikille tätä! Tää on semmonen pehmodekkari, joten ei oo raaka, mutta on viihdyttävä, varsinkin kun Beatrice ja herttua sanailevat toisilleen. 

 

Valentina Morelli: Kuolema joella 

 suomentanut Anne Kilpi

 

Oon tykänny tästä Italiaan sijoittuvasta dekkarisarjasta. Mikäs sen kivempaa, ku nunna ratkomassa murhia!? Tässä osassa murha tapahtuu asuntovaunussa joen rannalla. Sisar Isabella Matteo -poliisin kanssa alkaa ratkua mukavan vanhuksen murhaa. Lisäksi Gaetanon, tämän vanhuksen, koira on kadonnut. Tapaus oliki aikamoinen ja vanhuksen elämästä paljastui kaikkea uskomatonta! 

 

Tämä sarja on kyllä kiva. Lyhyet kirjat ja silti ei tunnu kiireiseltä tarinat. 

Anneli Meriläinen: Sininen silkkiviitta

Yllätyslöytöni! Ensin luulin tän olevan romantiikkaa. Mutta ei nyt ihan! Ihan on dekkarimainen sellainen, ku on tässä nyt sitä romantiikkaakin, mutta on myös murha ja sen ratkominen.

 

"Kesä Kuddnäsin kartanossa tuo mukanaan suuria tunteita ja vaaran tuntua.

Katarina Lithen palaa lapsuuden maisemiinsa Uuteenkaarlepyyhyn ja aloittaa kesätyön idyllisessä Kuddnäsin kartanossa. Kartano toimii museona, jossa työskentelee Katarinan lisäksi värikäs joukko työtovereita: On Tosse, sydämellinen museonjohtaja. Lotte ja Mats, joiden kanssa aika kuluu töissä nopeasti. Ja tietenkin Stefan, temperamenttinen ja komea nuorukainen, jota kohtaan Katarinan tunteet syvenevät kuin huomaamatta.

Kesätaivaalle alkaa kuitenkin pian kerääntyä pilviä. Katarina oppii, että Stefanin hurjalla luonteella on myös varjopuolensa, ja yllättäen välit kiristyvät myös Lotten kanssa. Kesän on määrä huipentua kartanon kuuluihin tanssiaisiin, mutta vesittävätkö suhdesolmut kaiken?"

 

Tää oli ihan todella ahmittava tarina. Jotenkin tän kirjan tunnelma vetäisi mut niin mukaansa ja kaikki nämä ihmissuhdekiemurat. Lisäksi tuo tuo paikka on ihan mahtava lisä tähän tarinaan! Yritän miettiä, että oonko käynyt koskaan Uusikaarlepyyssä. Vieressä kyllä, ku oon käyny Larsmossa, Kruunupyyssä ja Kokkolassa. No, kuitenkin. Vetävä tarina, ihana merellinen miljöö ja kivat ihmissuhdekiemurat. Suosittelen lämpimästi lukemaan!

Maika Moulite & Maritza Moulite: The summer I ate the rich & Blessing Musariri: Kaikki mitä kaipasimme

 Kaksi nuortenkirjaa, jotka käsittelevät surua, pelkoa, vaikeita tapahtumia ja myös itsensä tuntemista ja löytämistä.

Maika Moulite & Maritza Moulite: The summer I ate the rich

 

Tää oli kirja zombista, Briellestä, joka rakastaa kokkaamista ja hmm, haluaa syödä ihmisiä? Kun Briellen äiti menettää työnsä, Brielle alkaa tehdä salaa extratöitä, että heidän kahden hengen perhe selviäisi. Paljon tapahtuu ja Brielle kokkaa rikkaille ja sekoittaa ruokaan ihmislihaa ja kaikki rakastavat hänen ruokiaan, tietämättä mitä syövät. Mutta sitten...

 

Tämä on sellainen fantasian ja kauhun sekoitus tää kirja. Oli kyllä koukuttavaa luettavaa! Upposin lukemaan Briellen elämästä ja touhuista ja oli kyllä melkoista. Se hänen zombiutensa syntyperä tulee myös esille tarinassa ja oli kyllä melkoinen sekin. Ehdottomasti aion lukea lisää Mouliteitten kirjoja.

Blessing Musariri: Kaikki mitä kaipasimme 

suomentanut Helene Bützow

 

 Tää on tarina kolmesta sisaruksesta, joitten äiti on kuollut. Siitä on vaikeaa päästä yli ja isäkin on ihan vetäytynyt kuoreensa. Kaikki he, Chichi, Tana ja Mati, oireilevat tuota vaikeaa kokemusta omalla tavallaan. Sitten tilanne menee siihen, että isä päättää raijata koko perheensä Zimbabween. Lapset haluais pysyä kotona Lontoossa, mutta ei auta. Niinpä matkaan lähdetään ja mukaan lähtee myös Matin näkemä henki Meticais. Zimbabwessa surun käsittely jatkuu ja alkaa edistyä.

 

Tää oli musta oiva teos surusta ja sen käsittelystä. Siinä on ihan oma prosessinsa ja lapsilla se saattaa näyttäytyä erillain kuin aikuisilla. Pidin tästä, oli juonen käänteitä ja oli kaikkea. 

Suomalaisia tietokirjoja!

 Aina välillä tulee luettua näitä tietokirjoja.

Auri Sarvilinna & Liisa Hämäläinen (toim.): Vesi vanhin voitehista

Tässä oli tietoa vedestä, perimätietoa. Pidin tästä. Vähän erilainen ote tietoon tässä!

 

"Vesi vanhin voitehista -kirja on syntynyt Suomen vesistösäätiön koordinoiman ja Koneen säätiön rahoittaman Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä? -hankkeen tuloksena. Teos yhdistää vesiin liittyvää kansanperinnettä, luonnontieteitä ja perimätiedon inspiroimaa uutta sanoitusta ja kuvitusta. Luonnontieteiden emeritusprofessorit Timo Huttula, Lauri Arvola ja Matti Leppäranta ovat koonneet vesien perimätietoa kulttuurintutkija, dosentti Tiina Sepän avustuksella. Hankkeen kuvataiteilija Sebastian Lindberg ja artistit Yeboyah, Hassan Maikal ja Yrjänä ovat hankkeessa tutustuneet vesiin, vesiensuojeluun ja vesien perimätietoon ja ammentaneet niistä inspiraatiota teoksiinsa.

Suomen vesistösäätiön ja kirjan kustantaneen John Nurmisen Säätiön yhteinen päämäärä on suojella ja parantaa Suomen vesiluonnon, sisävesien ja Itämeren tilaa, ja turvata rikkaan vesiluonnon säilyminen myös tulevaisuudessa."

Markus Hotakainen: Northern lights of Finland 

Kuvateos revontulista. Tässä kerrottiin myös niiden synnystä yms.

 

Lisäksi tämä:  

"Tiivistelmät ja kuvatekstit myös suomeksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, japaniksi ja kiinaksi" 

 

Juri Nummelin & Elina Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista nimeä

Sitten vielä tämä! Luin läpi ja ihmettelin nimiä. Osa oli tuttuja ja tiesin ihmisiä, joilla se nimi, esim. kannen Eemu on tuttu jo lapsuudestani. Annoin tämän kirjan ystävälleni, jota kiinnostaa paljon nimet.

Heinäkuu 2006 kooste

Heinäkuu! Tuli ja meni. Oli paljon kivaa, mutta myös koko elämänkaari. On ollut ihana kesä, kun ei oo ollu hellettä, ku kolmena päivänä ja niistä ne kaks eilen ja toissapäivänä ja yks oli kesäkuussa! On ollut myös ihanaa huomata, että loma alkanu vaikuttaa, ku jaksanu kirjottaa tänne blogiinkin ja kattoa sarjoja ja olla ihmisten kans tekemisissä.

 

2.7. serkkutyttöni tuli yöksi meille ja pelattiin lautapelejä.

Luetut: 33

 

Kirsti Manninen & Jouko Raivio: Punavuoren keisarinna 

Tiia Mattila: Humalan soundtrack 

Katherine Pancol: Mimmit 3 

Ani Kellomäki & Tiia Koivusalo: V*tun vaihdevuodet 

Sini Helminen: Kalma 

Camila Sosa Villada: Kesytysteoria

Yeon Somin: Pieni korealainen keramiikkapaja 

Karin Erlandsson & Mattias Andersson: De försvunna 

Lynn Messina: Jadetikarin arvoitus

Heather Fawcett: Emily Wilden haltiatiedon opas 

Maysa Odeh & Aliaa Betawi: A map for Falasteen 

V. E. Schwab: Addie LaRuen näkymätön elämä 

Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin 

Matteo Mastragostino & Paolo Castaldi: Vann Nath - painting the Khmer Rouge

Jemina Kuisma: Terra Antiqua 

Helga West: Puhu nukke 

Maria Lassila & Maria Vilja: Eeva ja harmaakaapu

Salomey Doku: Satujen säännöt 

Natsumi Hoshino: Neiti Koume, tiikeriraita 5

Ursula K. Le Guin: Maailma, vihreä metsä 

Disney: 5 minuutin satuja pahiksista 

Emily Tesh: Silver in the wood

Joe Sacco: Gazan sota 

Amal El-Mohtar: The river has roots

Sylvia Plath: Sanantuojat

Riika Ruottinen: Wilmanpilaaja

Liu Cixin: Muurahaisia ja dinosauruksia

T. Kingfisher: Thornhedge 

Tuulia Matilainen: Hullu koira 

Aila Meriluoto: Miehen muotoinen aukko

Lucilla Lin: Kuolema on ikuista unta 

Natsumi Hoshino: Neiti Koume, tiikeriraita 6

Michele Assarasakorn & Nathan Fairbairn: Kuono kohti kesää 

 

 

6.7. ankaraa kesäkisailua ja kirjastovierailuja sitä varten.

Katsotut: 8

 

Elokuvat: 0

 

Sarjat: 8

Karu maa

Australia, 2024

1. kausi (4 jaksoa) 

 

Karu maa

Australia, 2025

2. kausi (4 jaksoa) 

 

Surman susi 

Ruotsi, 2024

1. kausi (6 jaksoa)

Professori T

Iso-Britannia, 2025 

4. kausi (6 jaksoa)

 

NCIS

Usa, 2025

23. kausi (20 jaksoa) 

 

Etsivä Touré 

Espanja, 2025

1. kausi (6 jaksoa)

Snackmasters 

Iso-Britannia, 2021

2. kausi (7 jaksoa) 

 

Murhaklubi ratkaisee

Iso-Britannia, 2025

2. kausi (6 jaksoa) 

  

16.7. vietin päivää merenrannalla, enkä muista millon viimeksi.

Haasteet: 0

 

25.7. kummitytön 5v-synttäreillä oltiin.

Meillä alko ylläolevasta kuvasta melkoinen juhlaputki, kun neljänä viikonloppuna peräkkäin juhlia.

 

29.7. päivässä koko elämänkaari, kun puolison enon hautajaiset 

ja minua pyydettiin kolmannen kerran kummiksi.

Sitten elokuu. Opiskelut jatkuu parin viikon päästä. 

 

Miten teillä menny kesä? 

Kirjabloggaajien klassikkohaaste: Jane Austen: Neito vanhassa linnassa

Jotakin syötäväksi kelvotonta -blogissa tämän kertainen klassikkohaaste! 

 

  

 

 

 Tämä postaus on Austenin romaanista, josta oon tykänny eniten.

 

 

 

 

 

Tää oli kunnon seurapiiridraamaa! Käänteitä riitti ja välillä päähenkilö Catherine oli ihan sivuosassa tässä meiningissä. Hahmot on melkoisia. On tyhjäpäisyyttä, omiin oletuksiin vankasti uskovia, rahaa naimalla haluavia, jäätäviä juonittelijoita, mutta onneksi myös niitä järkeviäkin tyyppejä. Ystävyys loppuu, kun hyöty loppuu. On petoksia. On kaikkea! Olipahan menot! Saatikka sitte lopun draamat, kun Catherine-neito on käynyt linnassaan ja rakastunut prinssiin ja se avioliittohan ei sovi kaikille!

 

Tää oli siis sangen viihdyttävä kirja! Väliin jotkut henkilöt sai raivon pintaan lukiessa, väliin nauratti paljon eri asiat, sitte vaan ootti, että neito ja prinssi saisivat toisensa. 

 

Suosittelen lukemaan! Oli lukukokemus tosistaan! Austen upeasti pisti seurapiirien menot pilkaksi ja sitä oli kyllä nautinto lukea. 

Lastenkirjoja, ihastuttavia sellaisia

Tässäpä kolme lastenkirjaa, jotka sai mun sydämen lämpenemään!

Annika Welling & Olga Immonen: Biegga ja aapasuon sisarusten arvoitus

 

Rakastan näitä Wellingin Biegga-kirjoja. Nää on vaan niin ihania! Tykkään myös siitä, että joka kirjassa on ollut eri kuvittaja.

 

Tässä kirjassa Biegga kuulee tarinan aapasuon sisaruksista, jotka ovat kadonneet. Sitten hän törmää nuoreen poroon, joka etsii kadonnutta veljeään ja lähtee auttamaan häntä. Samalla aapasuolla alkaa kaikkien kadonneiden etsiminen ja katoamisten ratkominen.

Tämä oli taas ihana tarina! Tulispa näitä Biegga-kirjoja vielä paljon!

Maria Kuutti & Mirjami Manninen: Kolme kaverusta ja frisbeegolf

Kannen lapset päättää lainata kirjastosta frisbeegolfkiekkoja ja lähteä pelaamaan sitä. Pelaaminen ei ookaan ihan helppoa ja kaiken päälle kiekot alkavat kadota radalta. Siinäpä sitä on pulmaa kerrakseen!

 

Tykkäsin tarinasta ja siitä, että lajina on frisbeegolf, jota oon iteki harrastanu yli 10 vuotta. Tosin pari viime vuotta on jääny välistä, mutta kuhan terveyden saan paremmalle tolalle ni palaan kaipaamani asian pariin.

 

Tarinaan hauskuutta tuo tuo kannen koira, joka tekee lapsille kepposen. Tästä kirjasta ei siis voinu ku tykätä lajin ja lasten ja koiran takia! 

Sarthak Sinha: Farah loves mangos 

Tämä on ihana tarina Farahista, joka rakastaa mangoja ja jonka isoisän pihalla on valtava mangopuu. Mutta mitäs sitten, kun puussa ei ookaan mangon mangoa? Tämä on tarina siitä. Farah on ihanan sitkeä lapsi ja hänen isoisänsä ihanan lempeä ja ymmärtäväinen. Lisäksi Sinhan kuvitus on tosi kaunista. Ihastuttava kirja tää!

Salli Kari: Vedestä ja surusta & Nella Larsen: Irene ja Clare & Auli Viitala: Kahtia halkaistu kansalainen

 Kolme ajatuksiaherättävää kirjaa!

Salli Kari: Vedestä ja surusta

 

Tämä kirja oli ohhoh ja vau. "Pako" Islantiin residenssiin, siellä pintaan nousee pahalaatuisen syövän sairastamiseen liittyvät asiat. Jotenkin Kari on kirjoittanut sen kaiken näille sivuille niin taiten, että sitä vaan luki, hengitteli, luki, ajatteli, luki ja eli mukana. Islanti ja Suomi. Nykyhetki ja muistot. Koko elämä sielä ja täälä. Miten tästä nyt eteenpäin?

 

Toivottavasti Kari kirjoittaa vielä paljon lisää! 

Nella Larsen: Irene ja Clare

suomentanut Tuija Tuomaala

Tää on tarina lapsuudenystävistä, jotka molemmat ovat mustia, mutta joista toinen käy valkoisesta. Clare on päättänyt elää valkoisena ja ei ole kertonut asiasta edes aviomiehelleen, joka on aikamoinen rasisti. Kirja kuvaa sitä ristiriitaa, kun toinen elää omana itsenään ja toinen ei ja mitä siitä seuraa. Tää oli todella ahmittava kirja. Oon somessa joskus törmännyt tähän white-passing -termiin ja tässä kirjassa se konkretisoitu täysin. 

Auli Viitala: Kahtia halkaistu kansalainen 

Tää on Viitalan muistelmat. Käsittelee mielenterveyttä, toimeentuloa yms. Ei ollu niin hyvä ku Viitalan eka kirja, mutta samaa Viitalaa kuitenkin. Luen Viitalan kolumneja Yleltä ja tässä on sitä samaa.

Runokirjoja 3

 Parit runokirjat lisää kehiin!

Akwaeke Emezi: Content warning: everything 

Mun kirjallisuusrakkaus Emezi! Kuten odottaa saattoi, myös nämä hänen runot on ihan yhtä loistavia ku romaaninsa! Mulla ei oo sanoja, on vaan tunnetta. En ymmärrä miten Emezi osaa niin hyvin sanoittaa asioita. Suosittelen tätä lämpimästi kaikille!

 

Wisława Szymborska: Täällä

suomentanut Martti Puukko

 

Mun tavoite on lukea Nobel-voittaja naisilta edes yksi teos. Siksi luin tämän Szymborskan runokirjan. 

 

En ihan odottanut tällaista. Nää Szymborskan runot oli kuin tarinoita. Tuokioita tavallisista asioista ja kaikesta muustakin. Heräs kyllä mielenkiinto Szymborskan tuotantoon ja uskon lukevani häntä vielä lisää.

Terhi Forssén: sinä olet ääni minä olen hiljaa

Esikoisrunokirja. Ihastuin. Jotenkin tämä kosketti mua monin tavoin, joihin mulla ei oo sanoja. Taaskaan. Mää vaan luen ja koen ja sanat katoaa. Kaiken lisäksi tää oli semmonen runokirja, että tuli ajatus siitä, että haluan lukea tän vielä uudelleen.

Sarjakuvakasa 5

 Taas parit sarjakuvat!

Keski-Suomen sarjakuvaseura: Sound of Comics

 

Tää oli antologia. Ihan jees. Muutapa sanottavaa ei nyt oo. 

 

En oo tämmösten antologioiden suuri ystävä, ku kaipaan yhtenäisyyttä niin kerronnassa ku taiteessa. 

Vera Brosgol: Plain Jane and the mermaid 

Tää taas oli niin mun sarjakuva! Päähenkilö Jane on kaikkien mielestä tosi tavallisen näköinen eli tylsä tai jotain. Hän saa kuulla siitä jatkuvasti. Niinpä Jane tekee pakosuunnitelman: hän kosisi prinssiä, joka toivottavasti sanoo kyllä ja näin Jane pääsisi pakoon isäänsä ja perhettään. Mutkia tuleekin matkaan, kun merenneito kidnappaa kyseisen prinssin. Jane päättää pelastaa prinssin ja siitä kehkeytyykin mainio seikkailu.

 

Jane oli niin samaistuttava! Kun on ikänsä saanut kuulla olevansa tietynlainen niin tottakai siihen alkaa uskoa. Silti hän yrittää edes jotenkin taistella sitä vastaan. Tää oli ihana tarina monin tavoin. Janen kasvu ja rohkeus ja kaikki. 

Akane Shimizu: Solut työssä 01

suomentanut Kim Sariola

 

No, tää taas ei ollu mun juttu. Mielenkiinnolla lähin tätä lukemaan, mutta ei, jotenkin liikaa toisti itteään nää tarinat ja mun into lopahti tän sarjan suhteen. Idea on tosi mielenkiintoinen, eli solujen työt, mutta siihen se jäi. 

Jennifer Dugan & Kit Seaton: Full shift 

Nooh, tää taas sitte oliki paljo enämpi mun juttu. Ihmissusia, kyllä kiitos. Tessa on ihmissusi, mutta hän ei pysty tekemään muutosta kuin osittain, toisin kuin muut perheensä jäsenet. Se kaivelee häntä. Lisäksi Tessalla on tunteita parasta ystäväänsä kohtaan. Kaiken päälle seudulla ihmissusien metsästäjät ovat keksineet keinon, jolla parantaa ihmissudet. Tessa aattelee, että se vois olla ratkasu hänen ongelmiin ja lähtee etsimään näitä metsästäjiä. No, sieltä paljastuukin jotain ihan muuta ja siitäpä se seikkailu sitten alkaakin kaikin tavoin!

 

Tää oli vetävä tarina. Just mun juttu! Tämmösiä sarjakuvia rakastan. 

3 lastenkirjaa

 Kolme lastenkirjaa, kukin eri kielellä luettuna.

Mauri Kunnas: Kuningas Artturin ritarit

Kunnaksen kirjat on tuulahdus lapsuudesta! Näitä tuli silloin luettua ja aina etittiin, että missä herra Hakkarainen nyt seikkailee. Tää oli kiva versio erilaisista kuningas Artturiin ja hänen ritareihinsa liittyvistä tarinoista.

Karin Erlandsson: Träden tar över 

kuvittanut Madeleine Fjäll 

Dystooppinen tarina siitä, kun maailma tai siis puut ottavat maailman valtaansa. Kiinnostava ja jännittäväkin oli ja ehdottomasti haluaisin lukea jatko-osat. Kannessa näkyvä tyttö Maica kuvaa puhelimellaan tapahtumat ja niitä pystyvät ihmiset seuraamaan sitte käytännössä livenä. Se oli tosi kivaa, että sillain nykyaika näky tässä tarinassa.

Özge Bahar Sunar: Hedgehog and the art show 

kuvittanut Ceyhun Şen

kääntänyt Oğuzhan Aydın

Söpö tarina pienestä siilistä, joka haluaa osallistua taidenäyttelyyn, muttei pysty taiteilemaan, koska hänen sormet on laastareita täynnä. Että mitäs nyt sitten? Löytyykin muita tapoja tehdä kirjaimia kuin vain sormilla.

Oikein kivoja lasten sarjakuvia!

 Tässäpä kolme lasten sarjakuvaa!

Mari Luoma: Romeo ja hirviöt 

Tää on tarinan alku. Ku Romeo täyttää 12 ni hänet lähetetään isossa kartanossa olevaan kouluun. Koska testamentti velvoittaa jne. Mutta koulu onkin outo paikka! Sielä on opettajina mm. zombi ja ihmissusi ja kaikkea muutakin outoa sielä on. Romeon serkku Jillian on myös koulussa ja niin he rupeavat selvittämään koulun outouksia yhdessä.

 

Tää oli kyllä hauska! Aion lukea sarjan kaksi muutakin osaa. 

Anne Muhonen: Universumin avain 

Tää oli ihana tarina!

 

"Tarina saa alkunsa kun Kalle löytää kotoaan avaimen, joka ei kuitenkaan sovi mihinkään kotoa löytyvään lukkoon. Äiti esittää hurjan arvelun, että se voisi olla Universumin avain! Tästä alkaa Universumin oven hillitön etsintä. Etsintäpartioon liittyvät Kallen paras ystävä, lätäkön toisella puolella asustava Hirppa sekä uusi tuttavuus, Aino. Etsijät löytävät vihjeen toisensa jälkeen, mutta löytyykö ovi, ja mitä kaikkea Universumi pitääkään sisällään?" 

 

 Lapset pystyy ottaan asioita kirjaimellisesti ja siitä seuraa kaikenlaista. Tää tarina oli tosiaan ihana, pidin ihan älyttömän paljon.

 

Anne Muhonen: Löytäjä saa pitää 

Tää taas oli ennemminkin vähän outo. Tai sitten ei vaan nasahtanu muhun tää.

 

"Kun Alaska ja hänen kaverinsa Skippy ja Moussa löytävät ulkoa sekä erikoisen kiven että pienen peikonlehden, kukaan ei osaa arvata, mihin löytö heidät johdattaa.

Yöllä Alaskan huoneeseen nimittäin tupsahtaa omituinen olento, joka esittelee itsensä monsteramaisteri NeyNeyksi, peikonlehtien hoivaajaksi. Kun NeyNey huomaa poikien löytämän kiven, se kauhistuu: kivi on käärmeiden käräjäkivi, joka on kadonnut sen hirmuiselta omistajalta, ja se on vietävä takaisin heti paikalla - ennen kuin kaikille käy todella huonosti. " 

 

Aattelin sen jatko-osan kyllä ihan uteliaisuuttani silti lukea. Koska kasvit on mun sydäntä lähellä. Ei mua haittais yhtään, jos mun pullojukka muuttuis tollaseksi olennoksi!

Adam Mansbach: Nyt vittu nukkumaan & Leena Ravantti & Reetta Niemensivu: Ketunhäntä kainalossa

 Runoja aikuisille ja lapsille.

Adam Mansbach: Nyt vittu nukkumaan 

kuvittanut Ricardo Cortés

suomentanut Kaj Lipponen

 

 Tässä kirjassa on hauskoja runoja siitä, kuinka vaikeaa lapset on saada nukkumaan. Multa kyllä meni puolessa välissä jo maku, ku nää toistaa itteensä lopuissaan niin pahasti. Mutta samaistuin silti näihin! On tuota tullu nukutettua elämänsä aikana niin paljon lapsia! Ja ehkä oon iteki ollu joskus lapsi samoine keinoineni.

Leena Ravantti & Reetta Niemensivu: Ketunhäntä kainalossa

Nää runot on suunnattu lapsille. Nää oli kivoja! Mielestäni just soppeleita lapsille pituuden ja kuvituksen puolesta. Mukavaa lukea välillä tällaisiakin runoja.

Elämäkertaa ja tietoa!

 Kaksi elämäkertaa ja yksi tietokirja tänään kehiin.

Jaana Suorsa: Mie, Taivaanjaara

Tää on sarjakuvaelämäkerta Reidar Särestöniemestä. Tässä tuli esiin Särestöniemen kipuilu oman homoutensa kanssa, kuinka hän tunsi itsensä sen takia oudoksi ja erilaiseksi. Hieman ollu eri ajat tuolloin! Pidin Suorsan värikkäästä kuvituksesta, josta tuli jollain tavoin mieleen Särestöniemen itsensä maalaukset.

 

 

 

Fern Brady: Vahva naishahmo 

suomentanut Inka Parpola

 

 Bradyn elämän tarina, vaikea lapsuus ja nuoruus ja aikuisuus ihan vain diagnosoimattoman autismin takia, joka käytännössä aiheutti melkein kaikki ongelmat hänen elämässään. Itsellä on sama kokemus ku Bradyllä, että en saanu lähetettä autismitutkimuksiin sen takia ku pystyin kattoon lääkäriä silmiin. 

 

Bradylla ollu vielä vähä hankalempaa kuormituksen yms takia, koska hän on työpäivien jälkeen säännöllisesti hajoittanut huonekalujaan. Kuormitus ollu niin kovaa ja purkautunut sitten yhtä kovaa. Plus se, ku maskaa eli peittelee omaa kuormitustaan ja autismioireitaan ni se sitten kertautuu pahasti. 

Anyway! Oli todella kiinnostava elämäkerta henkilöstä, josta en ollu aiemmin kuullu. Samaistuin tosi paljon Bradyn kokemuksiin.

 

Cynthia Enloe: Feminismi ja sota

suomentanut Eva Isaksson

Olipas herättelevä teos sodasta ja sodankäynnistä! Yleensä ajatellaan, että miehet maksaa sen suurimman hinnan sodasta, koska he ovat siellä rintamalla ja he sotivat. Mutta eipä se nyt ihan niin meekään. Tätä Enloe avaa tässä kirjassaan 12 eri oppitunnin kautta. 

 

Rintamoilla on aina ollut naisia. Heitä on ollut siellä sotimassa, sairaanhoitajina ja lääkäreinä, sekä tyydyttämässä miesten seksuaalisia haluja/tarpeita. Ns. kotirintamalla taas naiset ovat joutuneet tekemään ihan kaiken omien töidensä lisäksi. Tämän päälle he ovat vielä joutuneet kestämään vihollisten tekemät sotarikokset: seksuaalisen väkivallan, fyysisen väkivalllan, kaikenlaisen tappamisen ja kotien tuhoamiset. Että ei voi ollenkaan sanoa, että kuka tässä kärsii eniten ja toisekseen ei oo mitään järkeä vertailla sitä. Ei ne oo vertailukelpoisia toisiinsa nähden.

 

Tää kirja avas kyllä silmiä sodan suhteen ja pahasti. Sota on kaikin tavoin järjetön asia. 

Sarjakuvakasa 4

 Tässä postauksessa onkin tänään kaikki sarjakuvat sellaisia, joista tykkäsin paljon!

 

Mai K. Nguyen: Anzu and the realm of darkness

 

Tää on nuorten sarjakuva. Kannessa oleva Anzu on vasta menettänyt isoäitinsä ja muuttanut uuteen paikkaan ja siksi tuntee vaan apeutta Obonin juhla-aikaan. Sitten hän jahtaa kadulla koiraa ja löytääkin itsensä toisesta maailmasta. Siitä lähteekin seikkailu ja maailman pelastaminen käyntiin!

 

Tää oli tosi kiva sarjakuva. Anzu oli kiva hahmo ja muutenkin tarinan mytologia oli kiinnostavaa. Oispa jatkoa tälle sarjakuvalle!

Miila Westin: Sammuva valo 

 

Rakastan tätä Westinin sarjakuvasarjaa. Tässä osassa Eevi on mummulassa ja tulee tulva, joka saartaa kaiken. Sitten hän saa viestin siitä, että Louhi aikoo sammuttaa auringon. Ei auta ku rueta suunnittelemaan ja toteuttamaan maailman pelastusta! Olipa tarina siis! Tykkään. Ootan innolla jatkoa tälle! Pidän myös Westinin kuvituksesta älyttömän paljon.

 

Tiitu Takalo: Minä, Mikko ja Annikki 

 

Sitten mennäänkin Tampereelle! Kauas taikamaailmoista. Tää on Takalon omaelämäkerrallinen sarjakuva, jossa hän kertoo niin oman parisuhteensa tarinan kuin Annikki -nimisen korttelin tarinan. Takalo onnistu tässä kyllä upeasti limittään ja lomittaan nää kaksi tarinaa. Tykkäsin tosi paljon!

Rino Mizuho: Maaginen suklaapuoti

suomentanut Antti Kokkonen

 

Uusin mangarakkautteni! Vähä epäillen tartuin tähän. Tai oikeastaan aika paljonkin. Mutta tartuin! Ja rakastuin. 

 

Tässä tarinan keskiössä on pieni suklaapuoti metsän keskellä. Sen omistaja on kannessa oleva Shokora Aikawa. Ihmiset saapuvat puotiin saadakseen jotain haluamaansa ja hintana heidän pitää antaa itsestään jokin ominaisuus, joka on heille tärkeä. Ei siis rahaa. Kuinkas sitten käykään, kun sillä hinnalla syö suklaata? Ai että! Tää kyllä hiveli mun kirveleviä haavojani. Varasin vauhdilla seuraavan osan luettavakseni.

Runokirjoja

Runojakin välillä! Kaikki nämä runoilijat on sellaisia, että haluan lukea lisää heidän runojaan.

 

 

 

Nancy Morejón: Where the island sleeps like a wing

kääntänyt Kathleen Weaver

Tämä kuubalaisen Nancy Morejónin runokirja oli hieno! Jotenkin hän on osannut kuvata runoissaan asioita niin tuntuvasti ja koskettavasti, ei mulla oo ees sanoja kuvata sitä, mitä koin hänen kokemuksiaan lukiessa. Vaikutuksen teki hän ja haluan lukea lisää Morejónin runoja.

 

Aunimarjut Kari: Ja kuolema laulaa tuutulaulun 

Runoja kuolemasta. En voinut vastustaa! Enkä pettynyt. Lue ja koe siis. 

 

Pidin Karin runojen poljennosta, ja miksen olisikaan pitänyt kun rakastan Harmajaa ja monia muita loppusoinnuilla ja rytmillä kirjoittavia. Karin runot herättivät kiinnostuksen lukea lisää hänen runojaan ja hän onkin runokirjoja paljon julkaissut.

 

Lars Huldén: Yhä mennään eteenpäin 

suomentanut Pentti Saaritsa

 

Iloinen positiivinen yllätys on Huldénin runot! Onneksi on lukuhaasteita, sillä sen kautta löysin nämä runot ja tykästyin tosi paljon. Nämä runot ovat jotenkin niin ajattomia, pieniä pilkahduksia asioista ja täynnä jotain, rauhaa, rentoutta, jotain. En osaa kuvata. Haluan lukea tän runokirjan uudelleen ja muitakin Huldénin runokirjoja. Ihana löytö tämä suomenruotsalainen runoilija!

Suheir Hammad: Born palestinian, born black 

Palestiinalainen runoilija Suheir Hammad osui ja upposi. Kaikki se kipu ja taistelutahto ja muu, joka kumpusi näistä runoista esiin, tärähteli minuun. Olin vain wow ja mitä ja ahmin. Eikä se kipu ole poissa, vaikka on syntynyt maahanmuuttajien lapsena kaukana kotimaasta. Se kipu on verenperintö, se on halu taistella vääryyttä vastaan, halu puolustaa ihmisoikeuksia. Tätä kaikkea ja vähän myös muuta tästä runokirjasta kumpusi mun silmiin ja sydämeen. En voi ku suositella.

Astrīde Ivaska: Maailma taskussa & Ella-Maria Nutti: Puiden luo & Kim Echlin: Kadonneet

 Kaksi kirjaa, joissa kummassakin matkustetaan. Ivaskan kirjassa fyysisesti, Nutin kirjassa myös henkisesti. Echlinin kirjassa sekä fyysisesti että henkisesti.

Astrīde Ivaska: Maailma taskussa 

suomentanut Jatta Krug

 

Lyhyitä matkakuvauksia tässä Ivaskan kirjassa. Oli jännää lukea ulkomaalaisen matkakuvauksia Suomesta! Niissä näkyi niin paljon tuttua ja se, että lukee toisen ihmisen kuvausta ja näkee ikään kuin ulkopuolisen silmin oman kotimaan. Tykkäsin! Myös matkakuvaukset muista maista olivat mukavaa luettavaa.

 

Ivaska on runoililja ja ois kiva päästä lukemaan myös hänen runojaan! Toissa vuonna on ilmestynyt runoantologia Neljä naista nuoralla, jossa myös Ivaskan runoja on mukana. Aion sen lukea jossain vaiheessa.

 

Ella-Maria Nutti: Puiden luo 

suomentanut Jaana Nikula

 

Oih. Tää oli niin upea kirja. Vieläki menee vähä kylmät väreet, ku miettii tätä. Ja siis, aiheena on yksinkertaisesti ihmissuhteet: isän ja tyttären suhde. Mitä puhumattomuus teettää? Sen jokainen aikuinen jo tietää. Joskus asioiden sanominen ääneen on ihan järjettömän vaikeaa ja siihen voi mennä aikaa vaikka kuin. Tiiän sen omasta kokemuksesta. Tää kirja oli mielettömän hyvä kuvaus tollaisesta tilanteesta. Se oli myös koskettava! 

 

Ihastuin kyllä lujaa Nuttin kirjoittamiseen. Luen kyllä häneltä kaiken, mitä vaan suomennetaan.

Kim Echlin: Kadonneet 

suomentanut Sirkka Aulanko

 

Tää on kanadalaisen Annen ja kambodžalaisen Sereyn tarina. Serey on paennut kotimaastaan Kanadaan ja tutustuu Anneen Montrealissa. He rakastuvat ja ovat yhdessä, vaikka Annen isä vastustaa sitä. Sitten Kambodžan rajat aukeavat ja Serey lähtee etsimään perhettään, josta ei tiedä, että ovatko he eläviä ja kuolleita. Sen myötä Annen ja Sereyn suhde katkeaa, kunnes Anne näkee Sereyn televisiossa ja päättää lähteä etsimään häntä. Kambodža on sekasorrossa edelleen, mutta Anne löytää Sereyn ja heidän suhteensa jatkuu, mutta ei tietenkään samanlaisena. Serey on traumatisoitunut, niin kuin kaikki hänen kotimaassaan. Anne silti jää Kambodžaan ja kaikenlaista tapahtuu. 

 

Tää oli aikamoinen tarina! Kiinnostais kyllä lukea lisää Kambodžan tapahtumista. Ja eritoten kambodžalaisen kirjoittamana. Jos on vinkata ni oisin kiitollinen!