Vapaudesta

Kerkko Koskinen Kollektiivi on yksi ehdoton lempparini kotimaisen musiikin saralla. Laura Palmerin soidessa radiossa tiuhaan, etsin YouTuben ihmeellisestä maailmasta kappaleen ja löysin lisää Kollektiivin kappaleita. Kuuntelin niitä ja kuuntelin uudelleen. Ihastuin, rakastuin ja niin Kollektiivista tuli pysyvä matkakumppanini.

Vapaudesta- kappale on Kollektiivin toiselta levyltä nimeltään 2. Vapaudesta kertoo vapauden kaipuusta. Siitä, kuinka ei aina tiedä, mitä se vapaus lopulta oikein on. Onko se tätä vai sittenkin sen vastakohta? Itselläni ainakin on välillä ristiriita vapauden suhteen ja nimenomaan sen suhteen, että mitä se minulle tarkoittaa tarkkaan ottaen.

Mielestäni Maija Vilkkumaa on hyvin vanginnut tämän ristiriidan kappaleen sanoitukseen. Sitähän se vapaus on: kaikkea ja ei kuitenkaan kaikkea. Kappaleen melodia myös kuvaa vapauden kaipuuta ja sen kuohahtelua mahtavasti.

Vapaudesta

Minä kaipaan ja himoan vapautta

vaikken tiedä mitä se on

sitä ettei ole ketään josta pitää huolta

vai sitä että nimenomaan on

oman onnensa seppä

vai osanen jotain joka huolehtii heikommistaan

ulkopuolella kaiken

vai nimetön sarake yhteistä listaa

Haen sitä fiilistä ruuasta, miehistä, aamuöistä ja tupakasta

Haen sitä tanssisalien hiestä, hurmiosta ja jumalasta

Minä kaipaan ja himoan vapautta

vaikken tiedä mitä se on

sitä että menee yöksi aina samaan paikkaan

vai että on juureton

Nykyään joka toinen on saarnamies

täynnä tympeää oppiaan

mun unissa sumuiset pelinhoitajat heittelee noppiaan

Haen sitä fiilistä ruuasta, miehistä, aamuöistä ja tupakasta

Haen sitä tanssisalien hiestä, hurmiosta ja jumalasta

Pimeä taksi vai aamuyön metro

Kiusaus vai kun sen voittaa

Lentää tammikuussa tropiikkiin

vai jäädä kotiin ja soittaa

Lämmin peitto vai dieselin tuoksu

Viski vai kamomilla

Olla teflonin päällystämä vai aina mustelmilla

Haen sitä fiilistä ruuasta, miehistä, aamuöistä ja tupakasta

Haen sitä tanssisalien hiestä, hurmiosta ja jumalasta

Haen sitä fiilistä ruuasta, miehistä, aamuöistä ja tupakasta

Haen sitä tanssisalien hiestä, hurmiosta ja jumalasta

-Sävel Kerkko Koskinen 

Sanat Maija Vilkkumaa-