Luin Maaret Kallion kirjan Oon siellä jossain mun nettiversiona. Kirjan pääset lukemaan tästä linkistä.
Kirjan lukemiseen meni aikaan, koska en pystynyt sitä lukemaan kuin palasina. Aihehan koskettaa itseäni erittäin henkilökohtaisesti. Kirja on hyvä. Mielestäni se tuntui välillä vain pintaraapaisulta aiheeseen. Pintaraapaisusta huolimatta tein tätä lukiessa oivalluksia itseni suhteen.
Kirjassa käydään hyvin aiheita läpi itse seksuaalisesta väkivallasta toipuvalle, kuin läheisille ja ammattiauttajillekin. Kirjan ote asiaan on lempeä ja kannustava. Mielestäni kirjan pitäisi lukea ihan jokaisen. Seksuaalista väkivaltaa kokeneita on ihan hirveän paljon. Varmasti jokaisen ihmisen lähipiirissä on vähintään yksi sitä kokenut.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että en kaipaa sääliä, enkä kaipaa kauhisteluja kokemastani. Mieluummin voi olla vaikka hiljaa. Pahimpia ovat kommentit siitä, kuinka elämä on pilalla kokemuksistani johtuen. Kiitos vain minun tuomitsemisestani pimeyteen ja toivottomuuteen. Sitähän minä tarvitsinkin! Elämän pilalla olemis puheet voisi lopettaa kokonaan. Mistä tiedät, ettei paikalla ole joku seksuaalista väkivaltaa kokenut ja joka ahdistuu kuullessaan tuomion toivottomuuteen? Seksuaalisen väkivallan kokemukset eivät näy päällepäin.
Ihmiset! Lukekaa tämä kirja! Kirjasta saa tukea myös muutakin väkivaltaa kokeneet ja muista asioista traumatisoituneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti