Kirjeitä saarelta

Ihana! Ensimmäinen sana, mikä oli mielessäni luettuani tämän Jessica Brockmolen kirjan Kirjeitä saarelta.

Runoilija Elsepth Dunn saa ihailijakirjeen Amerikasta nuorelta mieheltä. Hänen ja ihailijan, David Grahamin, välille syntyy vuosia kestänyt kirjeenvaihto. Kirjeenvaihdosta syntyy rakkaus, rakkaus joka olosuhteiden (ensimmäinen maailmansota) vuoksi joutuu todella lujille.

Margaret Dunn on Elspethin tytär. Toisen maailmansodan aikaan hän alkaa selvittää äitinsä tarinaa ja samalla omaakin. Kuka on hänen isänsä? Elspethin aviomies vai kirjeiden Davey? Mitä hän haluaa elämältään?

Pidän paljon kirjan muodosta. Tarina etenee kirjeestä toiseen sulavasti. On kirjeet Elspethin ja Davidin välillä. On kirjeet Margaretin ja hänen sulhasensa Paulin välillä. Pidän siitä, että tarina etenee kahdessa eri aikakaudessa, 1. ja 2. maailmansodan aikaan. 

Kirjan loppu on onneksi onnellinen, vaikka välillä vaikutti kaikkea muuta siitä tulevan. Tekisi mieli tarttua tähän kirjaan heti uudelleen ja upota kirjeiden maailmaan.