Kaunotar ja hirviöt

Tästä vähän erilainen rakkaustarinasarjakuva. Ihan vähän vaan ärsyttävä, kuten kohta saatte lukea.

"Kaunis, kiltti ja romanttinen Angelica Mähönen ymmärtää täydellisesti miehen psyykeä: onhan hän valmistunut voimaantumisterapeutiksi Peräpihniön kansanopiston tunneälylinjalta. Angelica myös tietää, että hyvä nainen voi rakkaudellaan muuttaa haasteellisemmankin hirviön uljaaksi prinssiksi. Silti ihana Angelica on yksin, ilman parisuhdetta.

Löytääkö Angelica onnen Christianin, ahkeran kirvesmiehen kanssa? Vai onko kulinaristi Atte sittenkin se oikea? Tekninen tukihenkilö Ripa eu ole ainakaan sitoutumiskammoinen, mutta voiko Angelica sittenkään vastustaa monikulttuurisen Vladin kypsää chramia? Ja sitten on vielä eläimellistä vetovoimaa uhkuva Stobe, vakaa hoitoalan ammattilainen. Onneksi sankarittaremme voi aina kysyä neuvoa empaattisilta ystäviltään.

Kaunotar ja hirviöt on aikuisten satu rakkauden ja kumppanuuden etsimisestä. Vaikka henkilöt tässä epäromanttisessa komediassa ovat suorastaan mielikuvituksellisia, tarinassa tuntuu silti vahvana tosielämän karvas sivumaku."

From GoodReads

Ja voi kiesus ku mua ärsytti tuo Angelica. Krääh! Ääh! Turhautumien turhauma! Eikö se opi?!?! No ei se opi. Plääh ja ääh. Kiehumista turhautuneena.

Kuvitus oli erilainen tyyliltään, mihin on tottunu. Tuosta kansikuvasta sen näkee. Tykkäsin siitä. Ja voi että mua ärsytti tuo uskomus, että toisen ihmisen voi muuttaa ja että rakkaus on voima, joka muuttaa kenet vaan. Voi Gerberos sentään! Ja näitä ihmisiähän on, jotka näin luulee. Joskus saa lukea juttuja sarjamurhaajista ja raiskaajista ja muista pahansorttisista väkivallantekijöistä, jotka saa postisäkkitolkulla kirjeitä heihin ihastuneilta ja rakastuneilta naisilta. Rakkaus ei muuta kyllä ihan mitään. Se on vaan tunne. Se syntyy ja se kuolee. Jotta rakkaudesta ois johonkin, se tarvii tuekseen tahtoa ja halua ja tekoja. Ei se yksinään riitä vielä mihinkään.

Mutta hei! Lukekaa tää! Ois hauskaa kuulla muitten ajatuksia tästä sarjakuvasta.