15 huhtikuuta, 2022

Tuuli Kalliainen: Harmauden lauluja

Löysin itseni tän runokirjan sivuilta, ajatuksen juoksusta, sanoista, tunteista.






Monet runot puhuttelivat mua:

 
Hankalaa on rakastaa
kun katsoo maailmaa
epätoivon linssin läpi


tai


Teen asioita
jotta en muistaisi
kipua
ilmassa väreileviä sanoja
sanoja rakkaudesta
ja sen puutteesta


tai


Savu kämmenelläni
solmu sisässäni

valun katkeraa naurua


tai


Viiltävä polte rinnassa
syövyttävä palo sielussa

minulla on tahto
vaan ei voimaa


tai


Syvä synkkä metsä
valoa vain murto-osa
pienen kasvin kasvaa

kuitenkin
se kukkii
loistaa hämärässä
puhuu omaa kieltään

ei antaudu olosuhteille
ei pakolle



Nämä Kalliaisen runot puhuttelivat minua monella tavalla. Tavoitin tuttuja tunteita ja ajatuksia. Tavoitin itseäni runojen sanoissa. Toivottavasti Kalliainen julkaisee vielä lisää runoja.

2 kommenttia:

  1. Onpa tosiaan hienoja ja puhuttelevia runoja! Minäkin löysin itseäni näistä. Kiinnostava uusi tuttavuus.

    VastaaPoista