Heta Salmi: Sininen kaunotar & Kirsi Pehkonen: Karhuvaaran uhri

Luinpa kaks esikoisdekkaria. Salmi ja Pehkonen ovat molemmat jo aiemmin julkaisseet muita kirjoja.

 

Heta Salmi: Sininen kaunotar

"Iso, äänekäs ja äkkipikainen komisario Kelo saa tutkittavakseen tien laidalta löydetyn naisen murhan. Kun komisario koettaa keskittyä tutkintaan, alkaa hänen omasta menneisyydestään nousta synkkiä varjoja. Siinä vaiheessa kun tapahtumat uhkaavat Kelon tytärtä Tildaa, on komisarion sietokyky äärirajoilla. Tapausta hämmentää myös vanhan kaupungin kultaseppä Saara, joka nousee esiin tämän tästä tutkinnan edetessä.

Sininen kaunotar kertoo siitä mitä voi tapahtua, kun oma menneisyys ei jätä rauhaan. Kirjan tapahtumapaikkana on Porvoo ja se aloittaa komisario Kelon siivittämän dekkarisarjan.

Heta Salmi on porvoolainen visuaalinen tuottaja ja tekee päivätyönsä ja kirjojen kirjoittamisen lisäksi koruja yli satavuotiaassa kultasepän verstaassa Porvoon vanhassa kaupungissa. Sininen kaunotar on hänen ensimmäinen aikuisille julkaistu romaani. Aiemmin Heta Salmelta on ilmestynyt kolme nuorille suunnattua seikkailukirjaa."

Tää oli koukuttava esikoisdekkari! Kirjan tunnelma oli omanlaisensa ja tarina vei eteenpäin nuolinäppäin käänteli sivuja menemään, kun luin välillä ihan ahmien tätä. Komisario ja hänen tyttärensä olivat aika mainioita hahmoja, kun taas kultaseppä Saara oli aika rasittava mustasukkaisuuksineen. Kokonaisuutena kirja oli jännittävä ja mielenkiintoinen ja odotan kyllä innolla jatkoa tähän! Kirja jäi sellaiseen kohtaan, että mielellään jos pian sais sitä jatkoa.

Kirsi Pehkonen: Karhuvaaran uhri

"Kuopiolaisen Kirsi Pehkosen esikoisdekkari vie rikostutkinnan Suomen itärajan erämaihin, kansainväliseen luontokuvauskeskukseen. Nuortenkirjailijana ja kolumnistina tunnetun Pehkosen rikosromaani ravistaa käsityksiä luontokuvauksesta, petovihasta ja matkailubisneksestä. Lukija ei enää koskaan voi katsoa luontodokumentteja entisin silmin.

Hän näki, kuinka katse himmeni. Tuuli humahteli latvuksissa, käki kukkui hämärässä kuusikossa. Ei tarvinnut kokeilla pulssia tai kuunnella hengitystä. Lopulta kaikki elämä silmästä sammui.

Hän pidätti hengitystä ja odotti pelkoa.

Karhuvaaran luontokuvauskeskuksen rauha särkyy, kun kukkivien mustikkamättäiden keskeltä löytyy runneltu ruumis. Lööpit vihjaavat karhun hyökkäykseen, mutta onko uhri kohdannut julmemman lajin, ihmisen?

Kokenut tutkija Soitunlampi on ymmällään. Surmaan ei näytä löytyvän syytä eikä tekijää, ei edes välinettä. Kansainvälisiä karhunkatseluturisteja on hankala jututtaa, ja elämä luontokeskuksen erämaissa vain vilkastuu keskikesää kohti. Luontokuvauksen sympaattisen julkisuuskuvan takana kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää.

Kumpaa on lopulta helpompi paeta, ihmistä vai karhua?"

En oo Pehkoselta aiemmin lukenu mitään, vaikka Jylhäsalmi -sarja kiinnostaakin! Tartuin tähän dekkariin, koska aihe kuulosti niin jännältä. Tämä olikin aikamoista pyöritystä. Murhaajan arvasin vasta ihan kirjan loppupuolella ja syyt murhaan olikin sitten ihan omanlaiset, ai saakeli. Tätäkin dekkaria ahmin menemään ja ihan kiinnyin osaan kirjan hahmoista. 

Toivon, että Pehkonen jatkaa tätä sarjaksi tai edes trilogiaksi! Miljöö oli niin mahtava tässä!