Dystopia nykyhetkestä. Onko se oikeastaan enää edes dystopia? Tän kirjan tapahtumat vois olla aivan hyvin vaikka viime viikolta, mutta sijoittuvat luullakseni hieman eteenpäin tulevaisuudessa.
Valkoisen ylivallan edustajat, eli ketkäs muutkaan kuin valkoiset cis-heteromiehet hyökkäävät Da'Naishan asuinalueelle ja hän pakenee yhdessä (valkoisen) poikaystävänsä Knoxin ja isoäitinsä MaVioletin kanssa. He ja ryhmä muita ihmisiä päätyvät Monticelloon, joka on Yhdysvaltain entisen presidentin Jeffersonin kotitalo ja joka on nykyään museo. Kaiken lisäksi Monticello on Naishan sukutila, koska hän on suoraan alenevassa polvessa Jeffersonin ja yhden hänen orjansa jälkeläinen.
Monticellossa ihmiset yrittävät pärjätä valkoisen miesten aiheuttaman uhkan kanssa ja tekevät suunnitelmia suojellakseen siellä olevaa porukkaa, jossa on Knoxin lisäksi myös yksi valkoinen pariskunta. Kaiken lisäksi MaVioletin astma on hyvin pahana ja lääkkeet jääneet pikaisen paon vuoksi kotia ja sen päälle vielä Naisha huomaa olevansa raskaana, eikä ole varma lapsen isästä.
Tämän kaiken kanssa tämä pienoisromaani etenee ja polveilee ja sivut kääntyivät menemään, kun haluan tietää miten kaikkien käy. Kirja loppuu siihen, kun Monticellon porukka odottaa valkoisten miesten hyökkäävän sinne halutesaan tuhota kaikki ei-valkoiset ihmiset. Sekin kuvastaa hyvin nykyhetkeä ja rasismia. Uhka on päällä kaiken aikaa. Sen kanssa joutuu elämään.
Hurjaa! En tiedä pystyisinkö juuri tässä hetkessä tällaista lukemaan, mutta ehkä joskus.
VastaaPoistaMulle tuo ei tullu iholle, mutta kyllä pisti miettimään. On kyllä lukemisen arvoinen kirja!
Poista