Lyhyestä virsi kaunis. Luin tätä kirjaa pääsykokeita varten. Ja sitten mun vointi romahti niin pahasti, että jää ne pääsykokeet välistä tänä vuonna sen takia.
Tää oli tosiaan opas aiheeseen. Luin ja tein asioista jopa muistiinpanoja. Ei oo hirveesti mitään kummempaa sanottavaa tästä kirjasta, kuin se, että nyt hahmotan tätä asiaa jollain lailla ja ainaki paremmin ku alunperin. Plus se, että tuntuu aika isolta työltä tulla akateemiseksi millään lailla.
Höh, eilinen kommenttini ei tullut tännekään perille.
VastaaPoistaKyllähän sitä sai yliopistossa puurtaa, koin itse raskaaksi. Paljon piti kirjoittaa.
Mää varmaan tykkäisin siitä puurtamisesta, mutta siihen pitäis olla voimavaroja, että jaksaa.
PoistaHarmi että vointisi romahti juuri tuossa vaiheessa. Minäkin olisin halunnut opiskella yliopistossa, mutta pää ei ole meinannut kestää lyhyitäkään opintoja, joten en ole kovin pitkälle päässyt elämässä. Vasta kolme- ja nelikymppisenä suoritin pari ammattitutkintoa, juuri niitä lyhyempiä opintoja, mutta niistäkin suoriuduin rimaa hipoen.
VastaaPoistaSitä haluais niin paljon, mutta voimia on niin vähän.
Poista