Luin tämän Paasion duologian Yöpöydän kirjat -blogin Niinan kanssa. Tää duologia oli kyllä mahtava!
Harmaja luode seitsemän
Tässä ekassa osassa näkökulma on Eetun, kilpapurjehtijan, jonka äiti on kadonnut aamu-uinnillaan ja joka yrittää selvitä sen ja kaiken kanssa. Eetu ei usko, että äiti olisi kuollut, joten Eetu alkaa tutkia sitä. Eetu myös aloittaa lukion, huolehtii pikkusiskostaan, kun isästä ei ole huolehtimaan lapsistaan, käy treeneissä, saa uusia kavereita lukiosta jne. Paasio on tosi hyvin ja vetävästi kirjottanut tän kaiken. Omaan silmään pientä epäuskottavuutta tuli Eetun pikkusiskon pikkuvanhuudesta. Mielestäni oli vähän liian tarkkasilmäinen 7-vuotiaaksi. Muuten kirja oli todella ahmittava.
Bengtskär itä kahdeksan
Tässä duologian toisessa osassa näkökulma onkin Rasmuksen, Eetun luokkakaverin ja kilpakumppanin. Mut se jotenkin yllätti ja en alkuun yhtään tiennyt, että pidänkö tästä näkökulman vaihdoksesta.
No, kirja jatkaa siitä, mihin eka osa jäi, tosin puoli vuotta myöhemmin. Eetu on ollut puoli vuotta pois koulusta ja palaa nyt sinne. Eetun äidin katoamisen tutkimukset alkavat uusilla kierroksilla ja jopa Rasmus lähtee siihen mukaan, kun tutkimukset viittaavat hänen isäänsä ja isoisäänsä. Monia asioita selviää ja kirja piti tiukasti otteessaan. Samat epäuskottavuudet oli tässäkin, mutta se ei onneksi häirinnyt lukemista kummemmin. Loppu oli aika jännittävä, kun Eetu, Rasmus ja heidän ystävänsä lähtevät selvittämään mitä koordinaateista löytyy ja tietenkin puhelimet unohtu tai niistä loppu akku yms muuta sekoilua.
Tämä duologia meni heittämällä yhdeksi vuoden parhaista lukukokemuksista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti