Rei Shimura ja ikebana-mestari

Oon tykästynyt kovasti Sujata Masseyn Rei Shimuroihin. Tämä osa sarjasta oli hieman erilainen aiempiin verrattuna. Tässä kirjassa valottuu hieman enempi Rein suku.

Rei osallistuu ikebana-kurssille Norie-tätinsä tahdosta. Tietenkin tapahtuu murha. Rein oma henki on vaarassa, samoten hänen tätinsä. Reistä kun on kyse, asioihin liittyy antiikkia, puoleensavetävä mies ja paljon arvoituksia. 

Tähän voisi laittaa liudan sydämiä. Viihdyttävä kirja kaiken kaikkiaan. Suosittelen Rei Shimuroita kyllä jokaiselle! Eniten pidän näissä kirjoissa siitä, että tahti on rauhallinen, murhilla ei mässäillä ja kirjojen maailmassa voi ikään kuin levätä. Onneksi on jo seuraava Rei kirjahyllyssä odottamassa.

Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille

Tähän kirjaan tartuin kirjastossa ja huomasin lukevani sitä seisten kirjaston kirjahyllyn edessä.

Ransom Riggsin esikoisromaani on jännä, erikoinen ja mukaansa tempaava. Toisaalta myös loppua kohden vähän läsähtänyt ja kliseinen. Ja silti, kun huomasi lopun jäävän auki, ärsytti, ettei ole jatko-osaa, ainakaan heti perään luettavaksi. (Pikainen googletus kertoi jatko-osia olevan kaksi. Ääks, joudun kohta siirtymään englannin kielellä lukemiseen kokonaan tällä menoa.)

Jacob on nuori miehen alku, joka on lapsena saanut kuunnella isoisänsä hurjia tarinoita lapsuudestaan. Jacob joutuu todistamaan isoisänsä raa'an kuoleman. Siitä seuraa ongelmia. Monen mutkan kautta hän päätyy matkustamaan isänsä kanssa saarelle, jossa isoisä oli orpokodissa. Saarella Jacob törmää outoihin lapsiin ja heitä seuratessaan siirtyy eri aikaan samalla saarella. Niin hän saa selville totuuden isoisästään ja itsestään. 

Tarina on erikoinen ja mielenkiintoinen. Ei sellainen perinteinen fantasiapläjäys. Ja nyt kun tiedän, että kirjaan on jatkoa kaksi osaa, tahdon lukea ne.

Maresi

Maresi on Maria Turtschaninoffin Punaisen luostarin kronikoita- trilogian ensimmäinen osa. Seuraava osa Naondel ilmestyy ensikuussa.

Olen pitänyt hurjasti aiemmin lukemistani Turtschaninoffin kirjoista. Tämä kirja ei ihan samalla tavalla sytyttänyt, vaan jäi jotenkin vajaaksi. Silti haluan lukea jatko-osat tähän tarinaan.

Maresi on tyttö, joka on tullut Punaiseen luostariin neljä vuotta aiemmin. Punainen luostari on saarella, jossa saa olla vain naisia. Eräänä päivänä saarelle ilmestyy nuori tyttö, Jai. Jain tarina paljastuu pikkuhiljaa Maresille ja luostarin naisille. Eikä aikaakaan, kun Jain pelot käyvät toteen ja kaikki saarella asuvat saavat tuta Jain isän kostonhimon. 

Maresi on tarina itsensä löytämisestä ja myös omien pelkojen voittamisesta. Tarina rohkeudesta kohdata asioita, jotka pelottavat ja joita ei haluaisi kohdata. Silti tämä tarina jäi minun kohdallani vähän vaisuksi. Höh.

Raatelijat 1-4

Raatelijat on neliosainen sarjakuvasarja, jonka ovat luoneet Dufaux ja Marini. Tarinassa yhdistyy poliisikertomus ja vampyyritarinat mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi.

Ensimmäisessä osassa poliisi Vicky Lenore työparinsa Spiaggin kanssa selvittää murhasarjaa, johon liittyy kummallisia piirteitä, kuten verettömät ruumiit ja outo viesti ruumiin yllä. Mukana luonnollisesti erinäisiä vampyyreitä, kuten sisarukset Camilla ja Dragon, jotka ovat kansikuvissa.

Toisessa osassa Vicky jatkaa tutkimuksiaan ja sotkeutuu syvemmälle vampyyrien maailmaan. Mukaan kuviohin astuu myös Aznar Akeban, vampyyrien pelastaja. Tässä osassa kerrotaan vampyyrien jaosta kahteen puoleen.

Kolmannessa osassa ihmisiä ei ole enää paljoa. Vicky joutuu vangiksi ja sotkeutuu vielä entistä syvemmälle vampyyreiden maailmaan. Kirjassa myös kerrotaan Aznarin tarina.

Viimeisessä osassa. on luonnollisesti suuri viimeinen taistelu. Dragon ja Camilla kohtaavat loppunsa. Vicky ja Aznar tekevät valintansa omasta tiestään. Tarina jää suloisesti auki.

Tämä oli erittäin mukaansa tempaava sarja! Ja taas jäi harmittamaan, ettei sarjaa ole tehty enempää. Pöh! Tahtoo lisää! Pidin tarinasta, pidin kuvituksesta. Tässä olisi ainesta omaan kirjahyllyynkin.

Ametistin kirous

Aah, Roger Leloupin luoma sarjakuvasankaritar Yoko Tsuno! Nämä sarjakuvat olen lukenut kaikki, paitsi uusinta.

Yoko on japanilainen elektroniikkainsinööri. Hän joutuu ystäviensä kanssa jos jonkinlaiseen seikkailuun. Tässä 19:sta albumissa, Ametistin kirous, Yokon ystävä Emilia saa kirjeen, jossa hänen kerrotaan perineen mökin Skotlannissa iso-isotädiltään. Mökki on kiitos tädin hengen pelastamisesta vuonna 1935! Asia vaikuttaa niin kiinnostavalta, että Yoko ja Emilia matkustavat aikakoneella kyseiseen vuoteen ja joutuvat siellä aikamoiseen seikkailuun.

Yoko Tsuno on iki-ihana! Lapsena haaveilin seikkailuista hänen kanssaan. Melkein tekisi mieli kerätä kaikki nämä sarjakuvat omaan hyllyyn. No, seuraavaksi metsästän uusimman albumin luettavakseni.

Suuri vedonlyönti

Luin jo lapsena Natasha- sarjakuvia. Tämä sarjakuva numero 13 on tupla-albumi, jossa kerrotaan lentoemäntä Natashan ja hänen ystävänsä ja työkaverinsa Waltherin isovanhemmista heidän kiertäessään 1930-luvulla maapallon potkurikoneella.

Tarina saa alkunsa siitä, kun Waltherin isoisä lyö vetoa maapallon ympäri lentämisestä. Matkalla isoisä törmää vahingossa lentokoneellaan Natashan isoäitiin. Kiireessä oleva isoisä vain kaappaa tajuttoman isoäidin mukaansa ja jatkaa matkaansa. He joutuvat matkalla monenlaisiin seikkailuihin ja sitä on hauskaa seurata.

Francois Waltheryn luoma sankaritar ja hänen seikkailunsa ovat viihdyttävää luettavaa. Voin suositella! Nämä ovat edelleen yhtä hyviä, kuin lapsena lukiessani. Olen lukenut kaikki Natashat, mitä vain kirjastosta on löytynyt.

Voiman mahti

Haa! Lisää Star Wars- sarjakuvia!

Tämä sarjakuva perustuu videopeliin ja tapahtumat sijoittuvat aikaan 2 vuotta ennen Yavinin taistelua. Tarinan juoni on Darth Vaderin oppipoika Starkiller ja hänen tarinansa. Huh, että oli mukaansa tempaava sarjakuva! Oikein janosin lukea sivuja eteenpäin ja ihastella kuvitusta. Tarina oli todella hyvä! Ja edelleen haluan lukea lisää Star Warsiin liittyviä tarinoita.

Mieheni kertoi minulle (jonkinlainen fani kun on), että Star Wars on aika tiukkaan vartioitu brändi. Esimerkiksi jos haluat tehdä sarjakuvan aiheesta, sinun pitää ottaa yhteyttä ns. aikajanavahteihin, jotka kertovat sitten onnistuuko se vai ei. En ole aiemmin tiennyt tai edes aavistanut, kuinka iso juttu ja kuinka oma maailmansa Star Wars on. Tässä sitä taas huomaa, kuinka pienissä ja ahtaissa ympyröissä sitä on kasvanut, kun vasta kolmikymppisenä tutustuu tällaiseen maailmaan.

Ps: Tein elämäni musiikkina haasteen! Sen löydät toisesta blogistani, tästä.

Artemis Fowl: Tehtävä pohjoisessa

Tämä sarjakuva on mieheni lainaama ja tartuin tähän sarjakuvan tuskissani.

 Tarinan päähenkilö on Artemis Howl nuorempi. Poika on 13-vuotias ja superälykäs. Isänsä kadottua hänellä on paljon ongelmia. Hän päättää lähteä etsimään isäänsä ja tuoda hänet takaisin. Artemis juniorin seikkailu sotkeutuu hiisien metkuihin, joita hän keijujen kanssa alkaa selvittää. Maan alla sattuu ja tapahtuu. Poika saa selville, että isä on vangittuna kaukana pohjoisessa. Sinne hän matkaa henkivartijansa ja keijujen kanssa.

Ihmettelin miehelleni, että miksi nimi Eoin Colfer kuulostaa niin tutulta. No, kröhöm, Colfer on kirjoittanut monia kirjoja ja Artemis Fowl on kirjasarja. Meidän kirjahyllystämmekin löytyy yksi Colferin kirja. Aukenipa taas maailma vähän lisää minulle kirjojen saralla.

Artemis Fowl vaikuttaa kirjasarjalta ja sarjakuvalta, johon haluan tutustua enämpi.

Amerikan vampyyri

Hui! Lisää sarjakuvia! Tää sarjakuva oli jännä ja ehkä vähän raakakin.

Amerikan vampyyri on Scott Snyderin, Rafael Albuquerquen ja Stephen Kingin yhteistyön tulos. Rinnakkain kulkee Snyderin kirjoittamat tarinat ja Kingin kirjoittamat tarinat. Albuquerque on kuvittanut sarjakuvan.

Kirjan kertojanäänenä toimii Will Bunting, joka on kirjoittanu kirjan näkemästään. Sarjakuvan alku sijoittuu 1880-luvulle, jolloin ensimmäinen Amerikan kamaralla luotu vampyyri Skinner Sweet aiheuttaa kaaosta Hollywoodissa. Sweet joutuu haudatuksi ja rauha palaa hetkeksi. 1920-luvulla heppu nousee kuitenkin haudasta ja lisää sekoilua on luvassa.

Tarina jää vielä lopussa auki ja hyvä niin. Piirrokset olivat välillä kuin suoraan jostain painajaisista. Hyi, ällötti ihan! Siitä huolimatta ihan jees sarjis. 

Laulun loppu

Mary Higgins Clark, tuottelias kirjoittaja. Laulun loppu on tällä hetkellä hänen toiseksi uusin kirjansa.

Kuva täältä

Lane Harmon saa tehtäväkseen sisustaa kaksi vuotta sitten Karibianmerelllä kadonneen, miljardeja kavaltaneen Parker Bennettin vaimon uusi koti. Samalla hän tutustuu heidän poikaansa Ericiin ja ihastuu. Tämä tutustuminen saattaa Lanen ja hänen pienen tyttärensä suureen vaaraan.

Jännitystä riittää. Bennett kavalsi rahoja tavallisilta ihmisiltä: eläkesäästöjä, pesärahoja omaan kotiin jne. Eräs kavalletuista on hyvin katkera ja suunnittelee tappavansa Bennettien perheen. Näin myös Lane joutuu tulilinjalle. Myös FBI tutkii Bennettin sotkuja ja yrittää löytää hänet.

Kirjassa jännää oli aika lyhyet luvut. Alkuun ne tuntuivat jotenkin tönköiltä ja yksinkertaisilta. Kirja oli kyllä silti kivaa luettavaa. Hah, ja loppu oli vähän plääh. Oikein ärsytti tollanen loppu! Mutta eipä siinä, ihan jees lukukokemus. Loppuissaan vähän vaisu, kaikesta jännästä huolimatta.

Galaksin viimeinen toivo

Star Wars. Luke Skywalker. Galaksin viimeinen toivo.

Pitkästä aikaa sarjakuvia! Enpä olis välttämättä itse hoksannut näitä lainata. Mieheni ja hänen ystävänsä olivat lainanneet nämä kirjastosta ja tietenkin itsekin sitten tartuin näihin.

Ensimmäisessä osassa tarinat alkavat kuusi vuotta ennen Yavinin taistelua ja viimeinen n.8kk Yavinin taistelun jälkeen. Luke Skywalker tietysti päähenkilö tarinoissa. Kirjassa on 7 eri tarinaa.

Toisessa osassa on kolme tarinaa ja ne sijoittuvat ajalle n.9kk Yavinin taistelun jälkeen - 2v Yavinin taistelun jälkeen.

Kolmannessa osassa on 4 tarinaa. Sijoittuvat ajalle 3v Yavinin taistelun jälkeen - 25v Yavinin taistelun jälkeen.

Tarinat ovat eri piirtäjien ja kirjoittajien tekemiä. Pidin siitä, että piirrosjälki vaihteli eri tarinoissa. Mukavaa oli myös se, että tarinat olivat eri ajoilta. Hieman silti piti kaivella muistia ja kysellä Mieheltäni, että mitä mikäkin tarkoitti tai miten ne menikään. Itsehän katsoin Star Wars- elokuvat ensimmäisen kerran viime talvena. Yavinin taistelu on siis se taistelu, jossa Luke Skywalker tuhosi Kuolemantähden ja näin ollen se oli suuri voitto Kapinaliitolle.

Nämä kirjat olivat hyviä! Ahmaisin nämä kolme melkein yhdeltä istumalta ja sitten harmittelin, ettei näitä ole enempää. Pikainen googlettelu kertoi, että Star Warsiin liittyviä sarjakuvia löytyy kyllä enemmänkin. Arvatkaas, aionko niitä hommata lisää luettavakseni?!

Salaisuuksien laakso

Tämä Charmian Husseyn kirja, Salaisuuksien laakso, lähti hitaasti käyntiin mulla. Vielä sivulla 100 mietin kesken jättämistä.

Stephen on orpopoika, joka perii Lansburyn kartanon. Stephen ei ole edes tiennyt, että hänellä on sukulaisia. Niin Stephen lähtee kartanoon ja alkaa tutkimaan sitä ja sen maita. Hänelle sattuu outoja juttuja siellä. Kartanon tiluksilla hän pelastaa ihmeellisen eläimen haukan kynsistä. Siitä alkaa kartanon salaisuudet selvitä.

Tää kirja lähtee hitaasti käyntiin. Kun viimein se hyrähtää, kirja vie mennessään loppuajaksi. Kerronta on tässä kirjassa rauhallista. Kirjassa on myös surullisia kohtia. Luontoa kuvataan hyvinkin tarkkaan. Pidin myös Stephenin isosedän päiväkirjamerkinnöistä seikkailullaan Amazonilla.

Tätä kirjaa en lukenutkaan päivässä! Hitaasti sytyin tälle kirjalle ja nautiskelin pala palalta. Ja lopulta harmittelin sitä, että kirja loppui.

Neidon ryöstö

Jane Johnsonin Neidon ryöstö on mielenkiintoinen kirja, jossa sekoittuu nykypäivä ja 1600-luvun elämä.

Kuva täältä

Julia Lovat saa rakastajaltaan erolahjaksi 1600-luvun kirjontaoppaan. Alkaessaan tutkia kirjaa tarkemmin, Julia huomaa sen olevan täynnä pientä kirjoitusta. Kirjoitus on 1600-luvulla eläneen Catherinen hurja tarina päiväkirjamerkintöinä.

Julia lukee Catherinen tarinaa ja samalla käy läpi omaa suhdettaan Michaeliin ja heidän tekemäänsä aviopetokseen. Michael on Julian ystävän, Annan, aviomies. Julia käy Cornvallissa auttamassa ystäväänsä Alisonia, jonka mies on tehnyt itsemurhan. Sieltä hän pakenee Michaelia Marokkoon tutkiessaan Catherinen tarinaa.

Catherine on saanut kirjontaoppaan Robilta, serkultaan, josta on tuleva hänen aviomiehensä. Cat ei halua sitä, hän kokee olevansa jumissa elämänsä kanssa. Ja mitä nainen voi tehdä 1600-luvulla ilman miestä? Sattumalta hänet ja 59 muuta kaapataan kirkosta merirosvojen toimesta ja hän huomaa olevansa laivassa matkalla Berberiaan. Matkalla hän kokee hurjia käänteitä, hänet myydään orjaksi ja hän päätyy rikkaan miehen alaisuuteen kirjonnan opettajaksi.

Rob ei ole luovuttanut. Hän haluaa saada Catin takaisin ja onnistuu pääsemään matkaan kohti Berberiaa. Monen kurjuuden jälkeen he kohtaavat, mutta kaikki ei menekään niin kuin Rob haluaa.

Olipa ihana kirja! Jänniä hetkiä, rakkautta, kurjuutta. Hyvä että malttoi kirjan laskea kädestään edes hetkeksi.

Yksin Marsissa

Enpä muista, milloin oisin viimeksi lukenut scifiä! Tämä Andy Weirin kirja Yksin Marsissa vei kyllä mennessään.

Kuva täältä

Mark Watney on astronautti, jonka avaruuspuku vaurioituu Marsin hiekkamyrskyssä ja jonka takia muut miehistön jäsenet luulevat hänen kuolleen ja jättävät Marsin pelastuakseen. Vaan Mark ei olekaan kuollut. Niin hän on yksin Marsissa ja edessä on hurja taistelu eloon jäämisestä.

Ongelmia riittää: mistä saada tarpeeksi ruokaa siihen asti, että seuraava alus tulee Marsiin neljän vuoden päästä; miten saada yhteys Maahan ja ilmoittaa olevansa elossa; miten saada tarpeeksi vettä. Mark turvautuu omiin insinöörin ja botanistin taitoihin ja rankkaan huumoriinsa.

Kirja vei kertakaikkiaan mennessään. Ahmaisin tämän päivässä. Teksti on täynnä teknisiä yms. termejä, joiden tajuamiseen meni välillä hetkinen. Kirja on täynnä huumoria, joka iski minuun. Jännitystä riitti kirjan viimeiselle sivulle asti Markin täpärään pelastumiseen asti.

Pidin kirjassa siitä, että välillä kerronta oli Maassa, jossa Nasan porukka huomasi Markin olevan elossa ja joka alkoi tehdä töitä hänen pelastamisekseen. Näkökulma vaihtui siis Markin ja Maan välillä. Kirjan loppupuolella tuli kuvaan mukaan myös Markin lennon miehistö näkökulmineen.

Ehdottomasti suosittelen tätä kirjaa kaikille! Oli jännittävä ja hersyvä lukuelämys.

Kirjeitä saarelta

Ihana! Ensimmäinen sana, mikä oli mielessäni luettuani tämän Jessica Brockmolen kirjan Kirjeitä saarelta.

Runoilija Elsepth Dunn saa ihailijakirjeen Amerikasta nuorelta mieheltä. Hänen ja ihailijan, David Grahamin, välille syntyy vuosia kestänyt kirjeenvaihto. Kirjeenvaihdosta syntyy rakkaus, rakkaus joka olosuhteiden (ensimmäinen maailmansota) vuoksi joutuu todella lujille.

Margaret Dunn on Elspethin tytär. Toisen maailmansodan aikaan hän alkaa selvittää äitinsä tarinaa ja samalla omaakin. Kuka on hänen isänsä? Elspethin aviomies vai kirjeiden Davey? Mitä hän haluaa elämältään?

Pidän paljon kirjan muodosta. Tarina etenee kirjeestä toiseen sulavasti. On kirjeet Elspethin ja Davidin välillä. On kirjeet Margaretin ja hänen sulhasensa Paulin välillä. Pidän siitä, että tarina etenee kahdessa eri aikakaudessa, 1. ja 2. maailmansodan aikaan. 

Kirjan loppu on onneksi onnellinen, vaikka välillä vaikutti kaikkea muuta siitä tulevan. Tekisi mieli tarttua tähän kirjaan heti uudelleen ja upota kirjeiden maailmaan.