Helmikuun 2024 kooste

Helmikuu, mitä vittua? Semmonen olo on. Hirvee stressi, ku on nää terveysongelmat nyt päällä ja joutuu oottaan tutkimuksia ja lääkäriaikoja. Oon koittanu käydä yliopistolla ja ammattikorkealla opiskelemassa, että sais jotain tehtyä ku on keskittymisvaikeuksia ja lukeminenkin tahmeaa. Ja oon lukenut todella vähän kirjoja. Kattokaa vaikka kuvan jälkeen mun luetut. 

Yliopistolla 1. helmikuuta. Jotain sain sillon vielä tehtyä!

 Luetut: 9

Taina Era (toim.): Osallisuus - oikeutta vai pakkoa?

Eeva Louko: Onnellisten saari

TJ Klune: Wolfsong

Elina Backman: Ennen kuin tulee pimeää

Helvi Juvonen: Sanantuoja

Einat Tsarfati: Mikä sotku

Golnaz Hashemzadeh Bonde: Luontainen käytös

Chitra Banerjee Divakaruni: Hopealaakson salaisuus

L. Onerva: Mirdja

4. helmikuuta kävin serkkuni kanssa taidemuseossa. 

Katsotut: 1

Elokuvat: 1

Nimona 

(tästä linkistä YouTubeen)

2023, 1h38 min

Sarjat: 0

9. helmikuuta Kajaanissa ja yösijan rappusten ikkuna.

Haasteet:

100 vuoden lukuhaaste loppuun

Helmikuisen lukumaratonin loppusaldo

Maratoonasin 2 vuorokautta ja sunnuntai oli näistä paras lukupäivä. Lauantaina meni puoli päivää siihen, että käytiin ystäväni lapsen 9-vuotissynttäreillä.

Kirjakasa:

Reetta Vuokko-Syrjänen: Syntykeho

Matti Järvinen toim.: Mandariinin tytär

Chitra Banerjee Divakaruni: Hopealaakson salaisuus

Jayne Anne Phillips: Murhenäytelmä

Satu Tähtinen: Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia

Clara Törnvall: Naisia autismin kirjolla 

Einat Tsarfati: Mikä sotku

Sara Norja: Kummajaisten kesä

Gun-Britt Sundström: Suhteista parhain

Niina Mero: Englantilainen romanssi 

TJ Klune: Ravensong

Tavoitteena on, että kuhan luen ja saan ressiä sen myötä pienemmäksi.

Lopputulos:

Luin perjantai-illasta klo:21.17 sunnutai-iltaan klo:21.17.

TJ Klune: Ravensong -> 101 sivua ja 2h59min

Satu Tähtinen: Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia -> 63 sivua ja 1h12min

Gun-Britt Sundström: Suhteista parhain -> 8 sivua ja 13min

Reetta Vuokko-Syrjänen: Syntykeho -> 101 sivua ja 2h18min

Einat Tsarfati: Mikä sotku -> 46 sivua ja 20min

Clara Törnvall: Naisia autismin kirjolla -> 33 sivua ja 1h

Yhteensä:

350 sivua ja 8h2min

Lukumaraton oli rentouttavaa ja nautin kun luin taas kaikessa rauhassa. Oli helpompi olla, ku stressitasot laski edes vähäksi aikaa.

Haluan kyllä taas pian lukumaratoonata!

Helmikuinen lukumaraton 16.-18.2.

Kun sielä instassa oon taas ni siellähän on tarjolla lukumaratoneja. Siispä sellainen nyt ku ressi pilvissä.

Kirjakasa:

Reetta Vuokko-Syrjänen: Syntykeho

Matti Järvinen toim.: Mandariinin tytär

Chitra Banerjee Divakaruni: Hopealaakson salaisuus

Jayne Anne Phillips: Murhenäytelmä

Satu Tähtinen: Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia

Clara Törnvall: Naisia autismin kirjolla 

Einat Tsarfati: Mikä sotku

Sara Norja: Kummajaisten kesä

Gun-Britt Sundström: Suhteista parhain

Niina Mero: Englantilainen romanssi 

TJ Klune: Ravensong

Tavoitteena on, että kuhan luen ja saan ressiä sen myötä pienemmäksi.

Mervi Heikkilä: Louhen liitto & Martha Wells: Murhabotin päiväkirjat 1&2

 Kolme aikas huippua kirjaa! Nuorten fantasiaa ja aikuisten scifiä. Kaksi ekaa kirjaa luin viime vuoden puolella ja vikan tän vuoden puolella.

Mervi Heikkilä: Louhen liitto

Louhi-trilogian aloitusosa. Tää oli kyllä aikas huimaava ja vetävä kirja. Ahmaisin parissa päivässä, ku pääsin vauhtiin. 

”Ei me tehty liittoa paholaisen kanssa niin kuin väitettiin. Me tehtiin se itsensä Louhen kanssa.”

Roona ei ole kuin muut ysiluokkalaiset tytöt. Roonalla on salaisuuksia. Sellaisia, että kaikki ihmiset on syytä pitää etäällä, myös sumusilmäinen Aleksi.

Yllättäen myös Roonan äidillä on omat salaisuutensa. Niiden paljastuttua Roona joutuu seikkailuun, joka vie hänet pimeän porteille. Seikkailuun, josta kaikki eivät selviä hengissä.

Mervi Heikkilän "Louhen liitto" kulkee petojen polkuja synkän metsän reunaan ja puuttoman suon läpi suoraan lähteen silmään, ikiaikaisten arvoitusten äärelle."

Tää kirja vei ihanasti suomalaisen mytologian äärelle! Mua on tää mytologia ruennut pikkuhiljaa kiehtomaan enämpi ja enämpi. Ihanaa, että aiheeseen liittyviä kirjoja on ja nimenomaan tällä tyylillä! Seuraavat osat odottaa mulla jo hyllyssä, että pääsen lukemaan miten Roonan tarina jatkuu.

Martha Wells: Hälytystila

suomentanut Mika Kivimäki

Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti. Erittäin introvertti kaveri. Lähtee keikalle tutkimusryhmää suojelemaan ja joutuu heidän kanssaan ongelmiin ja suojelemaan heidän henkiään. Olikin aikamoista tykitystä ja todella viihdyttävää ja koukuttavaa menoa! Ja ihan parasta oli nuo botin huomiot ja halu vaan kattella viihdesarjoja ja pysytellä niiden maailmassa.

"Tulevaisuudessa avaruusmatkoille on palkattava mukaan turvallisuusandroidi. Vaikka androidit ovat tietoisia, ihmiset vieroksuvat niitä - ja Murhabotin tapauksessa tunne on molemminpuolinen.

Hallintamoduulinsa hakkeroinut Murhabotti on lähetetty kaukaiselle planeetalle tutkijaryhmän turvaksi, mutta töiden tekemisen sijaan se mieluummin vain pysyttelisi omissa oloissaan, ahmisi saippuasarjoja ja välttelisi kiusallisia kohtaamisia ihmisten kanssa. Mutta kun tutkijat ajautuvat pahaan pulaan, jää Murhabotin vastuulle pelastaa ihmisensä.

Hälytystila on mustalla huumorilla höystetyn scifisarjan avausosa. Päiväkirjaa pitävä Murhabotti tarkkailee maailmaa ympärillään ja yrittää löytää oman paikkansa siinä - ja tekee samalla kirpaisevia huomioita ennakkoluuloisista ihmisistä."

Martha Wells: Keinotekoinen olotila

suomentanut Mika Kivimäki

Tää toinen osa olikin sitten vähän erilainen! Botti lähtee tutkimaan omassa menneessään tapahtunutta joukkomurhaa. Hän haluaa tietää, että tekikö hän sen oikeasti vai mistä oli kyse. Avukseen hän saa ARTin, tekoäly-kuljetusaluksen. ART on kans ihanan inhimillinen ja tykästyin siihen tosissaan. Varsinkin kun hän ei pysty katsomaan tiettyjä sarjoja yksin ku se saa hänet itkemään yms. Vitsi mitä hahmoja nää Murhabotti ja ART oikein onkaan! 😍 Tykkään tästä sarjasta, ku tää pistää miettimään ja on myös niin viihdyttävä.

"Ihmiskammoisen Murhabotin avaruusmatka jatkuu

Murhabotilla on synkkä menneisyys. Siihen sisältyy lukemattomia murhattuja ihmisiä. Mikä on tavallaan syy siihen, että se risti itsensä Murhabotiksi. Mutta sen muistikuvat hirmuteosta ovat hämärät, ja se haluaa tietää enemmän.

Murhabotti lyöttäytyy yksiin tekoäly-kuljetusalus ARTin kanssa, ja hieman erikoinen parivaljakko suuntaa kohti kaivoksia, missä tilanne aikoinaan riistäytyi käsistä.

Keinotekoinen olotila jatkaa kuivan sarkastisen Murhabotin edesottamuksia maailmassa, jota ei ole tehty sitä varten. Moninkertaisesti palkittu scifisarja ja sen nimihahmo ovat jo nousseet kansainväliseen kulttimaineeseen."

Kaksi vähän surullista lastenkirjaa

 Tykkään lukea lapsille suunnattuja kirjoja. Välillä tuntuu, että ne sykähdyttää helpommin ku aikuisten kirjat. Mikähän näissä lie.

Emilia Aakko: Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset

kuvittanut Veera Aro

Tää oli kyllä niin ihana kirja! Oi että! Tän luin joulukuussa.

"Kaihon rauhallinen elämä mullistuu, kun Untamo-kotitonttu pyytää Kaihon tuuraajakseen Koikkalaisten perheeseen. Tehtävä on luonnollisesti otettava vastaan, vaikka kotitonttutaidot olisivat kuinka ruosteessa.

Jo hyvin pian Kaiho saa huomata, etteivät kotitontun tehtävät olekaan niin helppoja ja yksinkertaisia kuin saattaisi arvella. Etenkään kun samalla on pysyttävä näkymättömissä ja pidettävä silmällä arkkuun suljettuja murheita eli kärsiväisiä, jotka Kaiho otti mukaansa Untamon kielloista huolimatta.

Kun murheet yllättäen pääsevät karkaamaan, Kaiho ja perheen Lyyti-tyttö kohtaavat ongelman, joka olisi parasta ratkaista niin nopeasti kuin mahdollista. Yhdessä he ryhtyvät selvittämään sotkua, joka sisältää kaikki suuren katastrofin ainekset.

Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset on eloisa kirja, josta ei puutu seikkailumieltä ja hauskoja sattumuksia. Kommellusten keskellä tämä lämminhenkinen kirja kertoo myös tarinan siitä, mitä tapahtuu, kun perheen aikuinen masentuu."

Mää tykkäsin niin paljon siitä, miten tässä kirjassa käsitellään vanhemman masennusta. Mun sydän sykki tälle kirjalle sitä enemmän, mitä pitemmälle pääsin lukemisessa. Kaiho oli mahtava hahmo ja samaten Lyyti ja hänen perheensä oli kivoja. Lyytin isän masennus tuli hyvin esille kirjassa. 

Varasin toisen osan kotitontun seikkailuista, että pääsen takaisin tähän maailmaan.

Anja Portin: Radio Popov

kuvittanut Miila Westin

Ja tää kirja! Ihana tämäkin! Ei suotta saanu tämä Finlandia-palkintoa, ei todellakaan. Sydäntä särki kirjan päähenkilö Alfred, kun hänen isänsä oli niin unohtanut hänen olemassaolonsa ja huiteli vain pitkin maailmaa, eikä aina muistanut ostaa hänelle ees ruokaa reissujensa ajaksi. Mutta sitten:

"Yhdeksänvuotias Alfred elää käytännössä yksin. Äitiä Alfred ei ole nähnyt syntymänsä jälkeen, eikä työmatkoilla viipyvä isä taida aina edes muistaa, että Alfred on olemassa. Eräänä yönä Alfred lähtee seuraamaan salaperäistä Hiipparia, joka työntää postiluukusta lehden mukana muutakin: omenoita, villasukkia ja voileipiä.Alkaa unohtumaton seikkailu, joka muuttaa Alfredin ja samalla monen muunkin yksinäisen lapsen elämän: Hiippari on omalaatuinen Amanda Lehtimaja, lehdenjakaja, joka kuuluu Herkkäkorvaisiin. Amandan luota Alfred löytää vanhan radiolähettimen, jonka on suunnitellut venäläinen fyysikko A.S. Popov. Amandan kotoa käsin Alfred alkaa tehdä salaista, öistä radiolähetystä unohdetuille lapsille.Jännittävä ja humoristinen, lämminhenkinen tarina tuo mieleen lastenkirjallisuuden rakastetuimmat klassikot, Astrid Lindgrenin ja Marjatta Kurenniemen saturomaanit."

Amanda pelastaa Alfredin ja he yhdessä auttavat muitakin unohdettuja lapsia. Mun sydän kyllä suli tätä lukiessa! Rakastan tällaisia kirjoja!

J.S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän

 Mää rakastuin tähän kirjaan! Meresmaa on ylittänyt itsensä ja tän lukeminen oli vain yhtä ilotulitusta koko tunneskaalalla laidasta laitaan.

Luin tän kirjan Kirjojen pyörteissä- blogin Jennyn kans ja totta puhuakseni me molemmat rakastuttiin tähän kirjaan!

Kirjoitin instagrammiin tästä näin:

"Luin Jennyn kanssa tän kirjan ja kumpikin rakastuttiin tähän. Joo ja @jsmeresmaa, mää vähä rakastuin suhun, koska oot niin upeasti käsitellyt tässä esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön seurauksia. Kirjan hahmot on mahtavia ja hämmentäviä ja tunteita herättäviä. En millään malttais odottaa tän jatko-osaa!!!"

Tässä on maailma, jossa on ikuinen syksy. Kukaan ei tiedä miksi. Siellä elävät Malka, Hellantian tietäjäoppilas, joka löytää käpymaidon hakureissullaan hylätyn vauvan, joka onkin aika erikoinen vauva. Siellä elää myös Arona, lyhytkasvuinen eloseppäoppilas, joka tekee jotain tyhmää ja siitä alkaa jännät tapahtumat. Kirjassa seurataan vuoronperään Malkaa ja vuoronperään Aronaa. Ja paikoin myös kirjan maailman Ruhtinatarta.

Malka kohtaa Tenon, joka ei puhu. Teno jäytää hänen mieltään ja kun hän lähtee kaupunkiin ja kohtaa Tenon uudelleen, selviää Tenosta asioita, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella heidän suhteeseensa. Tenon kanssa ja Tenon menneen kautta Malka alkaa lähestyä ikuisen syksyn arvoitusta.

Arona taas tekee sen tyhmän jutun ja sen seurauksena hänet passitetaan arkistoon rangaistuksena. Arkistossa hän kohtaa Tarvon ja Tarvon kanssa hän ystävystyy ja hekin lähestyvät eri kautta ikuisen syksyn arvoitusta, kun Arona löytää salatun kirjaston. Asioita kuitenkin mutkistaa se, että Arona on kuuluisan suvun jälkeläinen.

Kirjan juoni on otteessaan pitävä ja ylläoleva oli erittäin ylimalkainen kuvaus asioista. Henkilöt taas olivat välillä ihania ja välillä hämmentäviä ja myös rasittavia. Kaikissa ja kaikessa on puolensa. Kirjassa oli myös ihania sanoja. Esim. elonto : elollinen olento. Eloseppä on tietenkin seppä, joka takoo elontoja. Arona takoo lintuja heidän maailmaansa.

En oikeasti tiedä miten maltan oottaa huhtikuuhun asti, jolloin tän duologian jatko-osa julkaistaan! Kirja loppui sellaiseen kohtaan, että ai että!

Ursula K. Le Guin: Maameren tarinat 1-3

 Miksi mää vasta nyt aloin lukea Le Guinia!? Äääää. 

Osa 1: Maameren velho

suomentanut Kristiina Rikman

3 tähteä. Luin tän ekan osan tämmösestä painoksesta viime vuoden puolella. Kansi on karsea, mutta tarina hyvä. Erilainen kuin mihin on tottunut. Vetävää tekstiä. Hahmot jänniä. Ged, päähahmo, välillä aika ärsyttävä. Silti oli pakko jatkaa lukemista, vaikka välillä niin ärsyttikin Ged. Ja kirjan loputtua halus saada äkkiä seuraavan osan käsiinsä.

Seuraavat osat luin tästä kokoomakirjasta, jonka on myös suomentanut Kristiina Rikman.

Osa 2: Atuanin holvihaudat

4 tähteä. Tässä vaihtui päähenkilöksi ylipapitar, Arha. Tässä kirjassa käydään läpi hänen kasvutarinansa, kun ekassa osassa käytiin Gedin kasvutarina. Tää oli paljon mielenkiintoisempi. Ehkä koska tässä oli tuo holvihaudan labyrintti. Ja koska Arha oli niin jännä hahmo. Ja tietenkin Ged oli tässäkin kirjassa, nyt vaan paljon vanhempana ku ekassa osassa.

Osa 3: Kaukaisin ranta

4 tähteä. Tän kolmannen osan luin tän vuoden alussa. Tässä osassa päähenkilöinä on Arren, Enladin prinssi, joka lähtee hakemaan apua Gediltä, joka on nyt arkkimaagi Rokella, vanhassa koulussaan. Maamereltä on ruennut taika katoamaan ja siitä Ged lähtee ottamaan nyt selvää ja Arren lähtee mukaan. Heidän matkansa on melkoinen! Jännitti vähän sitä lukiessa. Paljon kaikenlaista tapahtui. Ja lohikäärmeitäkin oli tässä kirjassa! Haluaisin päästä käymään Maamerellä. Ois kiva reissu se!

Määhän varasin jo tän sarjan neljännen osan luettavakseni. Haluan tietää lisää tästä maailmasta!

Tammikuun 2024 kooste

 Tammikuu meni niin äkkiä! Kaikenlaista stressiä pukkas niin maan perkeleesti, huokaus. Aika juoksi. Opiskeluhommiinkin on ollu vaikea tarttua. Huhhei. Jospa tää tästä. 

2.1. oli pakkasta 30 astetta ja rillitkin jäätyi, kun kävelin kirjastoon.

Luetut: 19

Petra Lillsund Botéus: Mitt idiotiska liv

Cassandra Calin: I left the house today!

Vanamo Karhupuro: Vain minä saan kutsua itseäni hulluksi

Tanya Stewner: Meren kutsu

Eeva Kilpi: Animalia

Rebecca Solnit: Miehet selittävät minulle asioita

Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga 10

Mona Eid (toim.): Kiharoita - kirjoituksia hiuksista

Anja Portin: Radio Popov

Ursula Le Guin: Maameren tarinat 1-3

Martha Wells: Keinotekoinen olotila

Saara Turunen & Petra Maisonen toim.: Suurteoksia 2

Valentina Morelli: Kuolema keskipäivällä

J.S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän

Helmi Krohn: Vanhan kartanon tarina

Lucinda Riley: Myrskyn sisar

Maarit Grönroos, Kaisla Jousimo & Markus Oja: Polyamoria sote-alojen ammattilaisille - opas

Anni Kuu Nupponen: Sydänmeri

THL: Mitä osallisuus on? - osallisuuden viitekehystä rakentamassa

12.1. Kajaanissa ja uusien kurssien aloittamista.

Katsotut: 5

Elokuvat: 0

Sarjat: 5

Varjojen maa

Iso-Britannia, 2022

3. kausi (6 jaksoa)

The Tunnel

Iso-Britannia/Ranska, 2013

1. kausi (10 jaksoa)

Departure

Kanada, 2019

1. kausi (6 jaksoa)

Departure

Kanada, 2022

2. kausi (6 jaksoa)

Departure

Kanada, 2022

3. kausi (6 jaksoa)

25.1. aurinkoa, pikkupakkasta ja upean näköinen luonto.

Haasteet: 1

klassikkohaaste

Semmonen oli mun tammikuu. Synttärit oli kivat. Muuten vaan yritystä saada taas opiskeluhommista kiinni ja pysyä perässä kaikessa mahollisessa ja mahottomassa.

Mites teillä meni tammikuu?