Näytetään tekstit, joissa on tunniste oppaat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oppaat. Näytä kaikki tekstit

03 kesäkuuta, 2024

Opintoja varten luettuja

Kaikenlaista sitä tulee luettua opintojen aikana! Tässäpä näitä mitä nyt kevätlukukauden aikana on tullut luettua!


Anna-Maria Isola, Heidi Kaartinen, Lars Leemann, Raija Lääperi, Taina Schneider, Salla Valtari & Anne Keto-Tokoi: Mitä osallisuus on? - osallisuuden viitekehystä rakentamassa

Taina Era (toim.): Osallisuus - oikeutta vai pakkoa?

Asiakkaan osallisuuden tukeminen -kurssilla oli luettavana tällaiset pläjäykset. Näistä ja itse kurssista heräsi paljon kaikenlaisia ajatuksia. Mitä kaikkea osallisuus onkaan ja mitä se vaatii, että sitä voi ja pysty kokemaan.




Emilia Laukkanen & Päivi Ruokoniemi: 
Turvallinen lääkehoito - opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen

Tämä opas luettiin Lääkehoidon perusteet sosionomeille -kurssilla ja tää oli selkeä. Anto hyvän ja perusteellisen kuvan siitä, että miten laaditaan lääkehoitosuunnitelma ja mitä kaikkea siihen kuuluu. Sain vinkkejä myös itseni suhteen.




Markus Oja, Maarit Grönroos & Kaisla Jousimo: 
Polyamoria sote-alojen ammattilaisille

Tää oli loistava opas. Asiat esitetty niin selkeästi ja selitetty niin auki, että oli helppo ymmärtää. Luin tämän englannin kurssin ryhmätyötä varten, koska ryhmätyömme aiheena oli Ethical non-monogamy.




Pia Houni & Tuomo Alasoini: Work Up! Tulevaisuuden työ

Mielenkiintoisia artikkeleita. Pisti miettimään, että mitä kaikkea työ tulee olemaan tulevaisuudessa! Muutos on väistämätön. Tämän luin Itsensä johtamisen työkalut – hyvinvointia ja tehokkuutta työhön -kurssilla ja tuo kurssi oli muuten aivan mahtava!




Mikko Dufva & Sanna Rekola: Megatrendit 2023 - ymmärrystä yllätysten aikaan

Aivot poksahti tätä lukiessa. Oikeasti aika tajunnan räjäyttävä kokemus lukea nämä trendit läpi. Wau. Herätti myös paljon tunteita ja halun tehdä omalta osalta sen, mitä voi, että tulevaisuus olis parempi. Tämän luin Miten sulla menee? Avaimia kestävään hyvinvointiisi -kurssilla. Tääki kurssi oli ihan mahtava.


Tällaisia tullut luettua tänä keväänä. Nyt sitten siirryn lukemaan kesäopintojen juttuja.

20 toukokuuta, 2024

Helena Tornberg: Tunneliikku & Aino Louhi: Tähtienvälinen avaruus

Näissä kahdessa on jotain samaa, vaikka aihe sinänsä ihan eri. Toinen on tietokirja/opas ja toinen on sarjakuva/kuvakirja. Silti nämät mun mielessä yhdistyy toisiinsa.


Helena Tornberg: Tunneliikku

"Tunneliikku käy vuoropuhelua tunteista, kehosta ja liikkeestä, ja tarjoaa sinulle arkisia ratkaisuja tunnevoiman vapauttamiseksi. Ei ole turhaa tai liian myöhäistä löytää liikkumisen ilo. Tunteita liikuttamalla virkistyy ja saa puhtia tekemiseen."

Mää en nyt tästä kirjasta kauheana saanu irti, mikä vähä harmittaa. Silti tää oli mulle hyvä muistutus jatkaa tätä mun työtä omien tunteiden ja liikkumisen kanssa. Kirjassa oli myös tosi kauniita kuvia.


Aino Louhi: Tähtienvälinen avaruus

"Luulen pitkään, että tämä on tarina meistä. Tai sinusta. Mutta tämä onkin tarina minusta. Ja se jatkuu vasta vuosia, vuosia myöhemmin."

Nainen keräilee elämänsä palasia eron jälkeisessa maailmankaikkeudessa. Mitä hän haluaa, kun hän ei halua mitään?"

Tämä oli kaunis sarjakuva elämänmuutoksesta. Miten ajatukset ja tunteet liikkuu ja prosessoi muutosta ja miten lopulta koko ihminen liikkuu toiselle puolelle maailmaa. 

15 syyskuuta, 2023

Sointu Borg: Röyhkeästi rohkea: näin haistatat asialliset vitut

 Sointu Borg on kyllä ihan mahtava asennemuija! Törmäsin häneen ekan kerran, kun kuuntelin Areenasta Tuija Pehkosen podcast-sarjaa Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu. (Sarja on mahtava! Suosittelen kuuntelemaan!)


Podcastin jaksossa mainittiin tää Borgin kirjoittama kirja ja jakson perusteella kiinnostuin tästä. Kun sitten satuin kirjastossa törmäämään tähän lyhytlainahyllyssä niin nappasin mukaan. Tää kirja on ollu ensin äänikirja ja siitä sitten muokattu vielä paperikirjaversio. Hyvä niin! Muuten ois jääny mulla kokematta.

Borg lataa asiaa tässä kirjassa. Hän kertoo omista kokemuksistaan joka luvun alussa, niin hyvässä kuin pahassa. Niiden kautta käydään läpi itsetuntoa, minäkuvaa, kiltteyttä, tunteita kuten häpeää jne. 

Tän kohdan kirjoitin itselleni ylös:

"Muista, että nöyryys ja nöyristely ovat kaksi täysin eri asiaa. Sinun ei tarvitse kumartaa ketään, joka ei kunnioitustasi ansaitse. Sinä olet itsesi suojelija. Et saa antaa kenenkään nöyryyttää tai halventaa sinua. Olet itsellesi velkaa sen, että vedät rajat ja pidät huolta itsestäsi. Olet arvokas ja rakastettava, ilman minkäänlaisia meriittejä tai suorituksia. Sinä ja minä emme tarvitse kusipäiden hyväksyntää, riittää että meillä on itsemme.

Jos ihmiset ympärilläsi tuntevat olonsa epämukavaksi, tuntekoot. Se, että otat oman tilasi, ei tarkoita muiden päältä kävelemistä tai muiden tilan varastamista. Kun pidät puolesi, tiedät syvällä sisimmässäsi, että sinulla on oikeus omaan reviiriisi. Se huokuu sinusta levollisuutena ja kauneutena. Ihmiset aistivat, että olet oppinut rakastamaan itseäsi."

Borgin kirjaa voin suositella lämpimästi kaikille! Tää on hyvällä tyylillä tehty kirja ja kannustaa olemaan itsensä puolella.

31 elokuuta, 2023

Reetta Ranta & Antti Huttunen: Metsien kätkemä - opas Suomen kauneimpiin kohteisiin

Ootteko kattonu Ylen tv-sarjaa Metsien kätkemä? Mää katoin sillon ku se tuli (1. kausi 2016 ja 2. kausi 2018) ja tänä vuonna katoin sen jo toisen kerran. Pidän sarjasta tosi paljon! Reetta Ranta ja Antti Huttunen ovat ihan mahtavia juontajia tässä sarjassa. Sitte ku sattumalta hoksasin, että sarjasta on tehty myös kirja, ni pitihän se saada käsiinsä ja päästä lukemaan.




Tää kirja perustuu tv-sarjan ensimmäisen kauden matkakohteisiin. Kirjasta sai lisää tietoa sarjaan verrattuna ja näki vähän erilaisia kuvia. Haluaisin ite käydä kyllä joka paikassa, mitä kirjassa ja sarjassa on esitelty. Kirja oli hyvä kokonaisuus kuvineen ja teksteineen. Joka kohteesta myös kerrottiin, että miten sinne pääsee ja muita perustietoja. Tekisivätpä myös kakkoskaudesta tällaisen kirjan!

30 elokuuta, 2023

Kaksi kirjaa tietoisesta läsnäolosta

 Tietoinen läsnäolo eli mindfulness on ruennu kiinnostaan mua, varsinkin kun keväällä kävin tietoisen läsnäolon ryhmän, joka kesti 2kk. Tietosesta läsnäolosta on mulle ollu nyt apua kun löytyi motivaatiota opetella sitä. Aiemmin se ois ollu aika hyödytöntä motivaation puutteen takia.


Tiina Haapsalo: Läsnäolon lahja

Tää kirja oli täynnä harjoituksia läsnäoloon. Kaikki oli 1-3 sivua pitkiä. Luin niitä läpi pikkuhiljaa ja mietin miten ne toimis omalla kohdallani. Harjoituksissa oli kussakin oma teemansa, joku tunne tai muu asia. Joka kirjoituksen alussa oli myös aiheeseen liittyvä runo. Pidin niistä paljon. Kaiken kaikkiaan hyvä opus! Tälle ois kyllä paikkansa omassa hyllysänikin.


Christine Peck & Mags Deroma: Too many bubbles

Tää oli tosi kiva kirja lapsille tietoisesta läsnäolosta. Kannessa oleva hiiri, Izzy, on saanut seuralaisekseen kuplia, jotka häiritsevät koko ajan keskittymistä. Ja kuplia tulee koko ajan vain lisää ja lisää. Apua, kääks. Mitä silloin voi tehdä? Tykkäsin tästäkin. Ja oli sopiva pituus tarinalla.


Harjoitteletteko te mindfulnessia eli tietoisuustaitoja? Tai onko suositella aiheeseen liittyvää kirjaa?

29 elokuuta, 2023

Sara Kärpänen: Naisten kaupunki - työkaluja oman tilan valtaamiseen

Mielenkiinnosta tartuin tähän. Enpä oo aiemmin ihan tällaista kirjaa lukenu. Tää opasti aktivismin maailmaan ja antoi myös ohjeita ja vinkkejä, että mitä voi tehdä. Kirjaan oli myös haastateltu eri ihmisiä aiheeseen liittyen.




Oli kyllä ihan mielenkiintoinen kokonaisuus. Eniten ittiä kiinnosti nämä tarinat aktivismista. Alla lista haastatelluista.

Näkökulmat:
Aida Wilde, taiteilija
Mad C, graffititaiteilija
Rosa Hultman, tuottaja
Pilvi Takala, taiteilija
Valeria Muteri, arkkitehti
Colectivo Las Tesis, aktivistiryhmä
Juliet Can, oikeustaistelija
Torange Khonsar, arkkitehti
Kallio-liike, kansalaisaktivismiryhmä
Koko Hubara, kirjailija
Juliana Castro, graafinen suunnittelija


Kirjassa oli myös hieno Heta-Linnea Kovasen kuvitus.

Takakansiteksti tähän, koska en osaa ite sen kummemin kuvata kirjaa:
"Naisten kaupunki sukeltaa kaupunkitilojen historiaan, joka on täynnä niin herrainklubeja kuin laittomia graffiteja. Samalla kirja visioi uudenlaista nykyisyyttä, jossa tilaa otetaan haltuun kylvämällä siemenpommeja naapurustoon, laulamalla raiskauskulttuurin vastaisia lauluja ja järjestämällä katujuhlia.

Teos toimii myös käytännönläheisenä työkirjana, joka kannustaa omaehtoiseen kaupunkikokemuksen rakentamiseen. Kansien välistä löytyvät ohjeet niin liikkuvan kirjaston perustamiseen kuin vaihtoehtoisten karttojen avulla kulkemiseen. Niiden kautta kirja johdattaa kohti tasa-arvoisempia kaupunkitiloja!

Teos sisältää haastatteluja tutkijoilta, aktivisteilta, arkkitehdeilta ja taiteilijoilta niin Suomesta kuin muualta maailmasta.

Sara Kärpänen on Lontoossa asuva kirjoittaja ja kuvataiteilija (TaM), joka tutkii julkisen tilan eri haltuunoton muotoja. Kärpänen on tehnyt töitä kansainvälisten julkaisujen ja kulttuuri-instituutioiden parissa yli kymmenen vuotta. Kirjan kuvittaja Heta-Linnea Kovanen on soutamisesta ja viherkasveista inspiroituva kuvittaja-graafikko, jonka kynänjälki perustuu vapaaseen viivaan. Hän työskentelee ja asuu Helsingissä."

20 heinäkuuta, 2023

#naistenviikko: Anette Palssa ja Maare Kauppinen: Tunnesyöminen

Mää näköjään täytän mun kirjablogissa naistenviikon aiheilla, jotka hyvin monesti koskettavat naisten elämää. Koskettaa nää ihan kaikkien kyllä, mutta ehkä näistä puhutaan enemmän naisiin liittyen?




Tunnesyöminen. Itse lihoin montakymmentä kiloa, kun elämä veti maton alta ja lopulta sairastuin vakavaan masennukseen ja lohtusyönti lähti käsistä ihan täysin. En osannut käsitellä tunteitani millään terveellä tavalla ja en ymmärtänyt realistisesti omaa tilaani. Paha olo oli yhtään liioittelematta koko universumin kokoinen ja yritin syömällä saada sen piiloon ja tuntumasta. Nyt pystyn sanomaan, että oon ollu koko elämäni vähintään lievästi masentunut. Siksi en tajunnut, että on vakavempi homma nyt, ku se olo oli niin tuttu ja normaali mulle ja elämä oli täynnä jäätävää pyöritystä oikeudenkäynteineen ja läheisen kuolemaan johtavine rintasyöpineen. En tajunnut, vaikka diagnoosi oli kolmas vakava masennus. En vaan jotenkin ymmärtänyt sitäkään ja jäätelöä ja suklaata kulu. Ei ollut ketään, joka ois mulle kertonu ja saanut mut tajuaan mun tilanteen. Se vituttaa edelleen raskaasti. Tuntuu, että mulla on menny vuosia elämästä hukkaan sen takia, että oon ollu masennuksen takia niin toimintakyvytön. 

No, se siitä ja jatketaan kirjasta, joka on aika hyvä tunnesyömisen anatomia. 👇




"Jos lihavuuden taustalla on tunnesyömistä, ei lihavuutta ratkaista laihduttamalla. Silloin ratkaisuna on pureutua asian todelliseen ytimeen eli tunteisiin, niiden säätelyyn, uusien toimintamallien löytymiseen ja ajatusansoihin (eli ajatuksiin, joita alamme virheellisesti pitää totena)."
No siis tämä. Mitäpä tähän lisäämään. Onneksi oon tajunnu tän ja ruennu tekemään asioita, että oppisin terveitä tapoja säädellä tukahdutettuja tunteitani.

"Yleisesti makeat, maitotuotteita sisältävät ruoat, kuten suklaa ja jäätelö, rauhoittavat ja lohduttavat."
Kyllä vain!

"Ensimmäinen askel tunnesyömisen hoidossa onkin aina lopettaa laihduttaminen. Tunteiden kehollisella ja kongnitiivisella tunnistamisella ja hyväksymisellä sekä tietoisen läsnäolon ja syömisen taidon opettelulla asiakkaamme ovat pääseet hyviin tuloksiin."
Näitä askeleita itsekin otan.

"Tunnesyömisesä kyse on hyvin usein siitä, ettei uskalla kohdata tunteita, ajatuksia tai arkea sellaisenaan. Elämässä on jotain sellaista, johon tarvitaan ruoan tuomaa lohtua, lempeyttä tai muuta säätelyä. Kun tätä toimintamallia haluaa muuttaa, on löydettävä riittävä sisäinen motivaatio, jotta jaksaa kulkea läpi vaikeidenkin vaiheiden. Vaikka olisikin vahva tahto päästää irti elämänlaatua heikentävästä tunnesyömisestä, voi kuitenkin olla vaikeaa löytää pitkäjänteistä motivaatiota harjoitella. Usein muutos tarkoittaa sitä, että joutuu kohtaamaan epämiellyttäviä tai pelottavia tunteita, kuten surua, ahdistusta, pettymystä. Tunnesyömisestä luopumisessa nousevat esiin ne tunteet, joita syömällä yritetään peitellä. Tässä tapauksessa syöminen on välttämiskäyttäytymistä, koska tunteet tai ajatukset tuntuvat liian vaikeilta käsitellä tai kohdata ja päästää irti.

Tunnesyömisestä luopuminen ei tuo automaattisesti hyvää oloa ja tasapainoa, vaan harjoittelun myötä oppii kohtaamaan kaikki tunteet sellaisenaan ja ymmärtämään, että niillä ns. negatiivisilla tunteillakin on tarkoituksensa ja niitä erityisesti kannattaa kuunnella."
Asian ydin.

"Prosessi, josta kaikessa tunnesyömiseen liittyvässä harjoittelussa on kyse: tunteiden tunnistaminen, käsitteleminen, hyväksyminen ja irtipäästäminen."
Voi ku ois tän tajunnu jo aikoja sitten!

"Muutos on prosessi, joka alkaa jossain kohtaa elämää ja voi jatkua läpi elämän. Ensimmäinen askel muutoksessa on pysähtyminen ja tilanteeseen havahtuminen. Vaikka tapojaan muuttaa, jotkut muutokset saattavat näkyä vasta vuosien päästä. Kannattaa keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa ja työstää niitä asioita, joita on mahdollisuus muuttaa."
Taas tarvitaan sitä kärsivällisyyttä, joka on välillä koitoksella. Onneksi pieniä muutoksia on havaittavissa ja se kannustaa jatkamaan.

"Arvojen ja itselle merkityksellisten asioiden pohtiminen tukee sisäistä motivaatiota ja vahvistaa tavoitteiden mukaista toimintaa:
- Millaista elämää haluan elää?
- Mihin asioihin voin vaikuttaa ja mitä voin tehdä, jotta voisin elää enemmän arvojeni mukaan?"
Aika iso kysymys! Tätä oon pohtinu paljonkin.

"Kun motivaatio alkaa hiipua tai voimavarat muuten ehtyä, asian prosessoiminen arvojen kautta vie yleensä vaikean paikan yli:
- Mikä onkaan minulle tärkeää ja olenko valmis luovuttamaan?
- Miksi haluaisin jatkaa, vaikka juuri nyt on vaikeaa?"
Ite vähän pelkään näitä karikoita. Jotenkin niistäkin aina selviää, kun tietää, että mitä haluaa ja miksi haluaa jatkaa.

"Joku viisas vertasi tietoisuustaitoharjoitusten tulosten hitautta seuraavasti: "Kun hanan alla on ämpäri ja siihen tippuu vettä tippa kerrallaan, ei yhden tipan vaikutusta voida havaita. Kun aikaa kuluu ja luottaa siihen, että ämpäri täyttyy, niin se täyttyy." Sama on harjoittelun kanssa. Kun opettelee uusia rutiineja tai harjoittaa mieltään, vaikutusta ei välttämättä huomaa heti. Kun jatkaa sinnikäästi harjoittelua, tulosta syntyy aikanaan."
Hyvä muistutus! 

"Ensimmäinen askel tunnesyömisen hoidossa on aina riittävä syöminen ja fysiologisen nälän tunnistaminen ja kunnioittaminen."
Tää on vähän vaikea, kun on oppinu siihen, ettei naisena sais syödä niin paljon ku tarvis ja ku traumojen ja nykyään myös koronan takia mun nälän tunne on menny sekaisin. Oon oppinu tunnistaan, että mulla on nälkä sillon ku alan ajatella herkkuja, tai ku mulla on huono ja/tai kiukkunen olo. Mulla ei oo enää sellaista selkeää nälän tunnetta, mikä lapsena oli.

"Tunnesyömisen hoito alkaa fysiologisen nälän tunnistamisesta ja kunnioittamisesta, riittävästä levosta ja unesta sekä itselle mieluisasta, omaan kuntotasoon sopivasta liikunnasta. Vasta kun fysiologiset tarpeet on tyydytetty kohtuullisella tasolla, voidaan harjoitella ja opettella mielentaitoja ja erilaisia tunnesyömisen säätelykeinoja.
-> Kolmio
Ylin taso: tunnesäätelykeinojen lisääminen ja tunnesyömisen hoito
Keskitaso: ajatusansojen, opittujen tapojen ja tottumuksien tunnistaminen ja muuttaminen
Alin taso: fysiologisten tarpeiden täyttäminen: riittävä, säännöllinen syöminen, liikunta, lepo, uni ja stressin säätelykeinot"
Oon oppinu alimman tason jutuista pitämään huolta. Tosin ison stressin tullen vielä palaan takaisin kovaan lohtusyöntiin. Eli keskitason jutut on työn alla.

"Kun syöt riittävästi...
- olosi on energinen ja jaksava koko päivän (perusvireystila huomioiden)
- hallitsematon nälkä ei iske missään vaiheessa päivää, nälkä saa tulla, mutta se pitää olla hallittavissa
- hallitsemattomia mielitekoja tai naposteluntarvetta ei esiinny missään vaiheessa vuorokautta, arvoihin ja tavoitteisiin sopivat ruokavalinnat ovat suhteellisen helppoja tehdä, etkä koe joutuvasi toimimaan itsekurin varassa
- mielialasi pysyy hyvänä koko päivän (perusmieliala huomioiden), mielialaa voi olla vaikeaa arvioida, mutta kannattaa kokeilla, miten kunnollinen syöminen siihen vaikuttaa
- läheisesi ovat samaa mieltä kanssasi siitä, ettei mielialasi heilahtele voimakkaasti"
Ei oo vielä ihan täysin hallinnassa tämä, mutta ei enää joka päivä tai joka viikkokaan oo järkkyä nälkäkiukkua tai huonoa oloa.

"Kylläisyyteen vaikuttaa merkittävästi ruoan tilavuus. Ihmiskeho ei osaa laskea kaloreita, vaan maha arvioi energian tarvettaan ruoan määrästä. Tutkimuksissa on todettu, että ihmiset syövät yllättävän saman määrän ruokaa riippumatta sen energiamäärästä. Kasvisvoittoinen ateria täyttää siinä missä energiatiheämpi rasvainen ateria. Kasviksilla voidaankin helposti lisätä aterian tuomaa kylläisyyden tunnetta, ilman että energiamäärä suuresti kasvaa." 
Tätä pohdin just nyt. Miten saisin tämän istumaan sujuvasti mun elämään.

"Kun tavoittelee parempaa suhdetta ruokaa ja syömiseen, tarvitaan usein ymmärrystä siitä, kuka on ja mitä haluaa. Kun kuva itsestä ja elämästä on selkeä, on helpompi elää haluamaansa elämää ja tehdä niitä muutoksia, joita on tarpeen tehdä. Kun on selkiyttänyt mielessään sen, mikä on tärkeää, on helpompi ponnistella tavoitteidensa eteen ja tehdä asioita, jotka eivät juuri nyt tunnu helpoilta, mutta vievät elämää oikeaan suuntaan."
Mulla on auttanu tosi paljon se, että on alkanu ymmärtämään omaa arvoaan ja että samallain minäki ansaitsen hyvinvointia elämääni ku kaikki muut. Arvottomuuden tunne on ollu iso este niin moneen asiaan.

"Tunnesyömisessä on hyvin usein kyse välttämiskäyttäytymisestä. Ei tahdota tuntea niin kuin tunnetaan ja ruoka tai syöminen auttavat pois tunteesta tai tilanteesta. Kun tunnesyömistä alkaa työstää, matkalla ei voi välttyä vaikeaksi koetuilta tunteilta ja ikäviltä oloilta. Niihin hetkiin tarvitsee kompassia ja suuntaa, jotka auttavat pysymään oikeassa kurssissa ja menemään kohti sitä, mikä on itselle tärkeää ja mitä syvällä sisimmässään haluaa."
Tämäpä tämä. Opettelen tunnetaitoja ja se selvästi auttaa mua eteenpäin.


Tää aihe kiinnostaa mua tosi paljon! Siksi varasin just toisenkin kirjan tunnesyömiseen liittyen. On vielä sen verran paljon työstettävää tässä asiassa.

Saa kertoa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan aiheeseen liittyen, jos haluaa. 
Saa myös suositella kirjoja luettavaksi!

18 heinäkuuta, 2023

#naistenviikko: Susanna Laine & Terhi Ketola-Huttunen: Epätäydellisen naisen itsetunto

Tuijatan blogissa julkaistiin haaste naistenviikkoa koskien. Lähdin mukaan, että jos sais ees yhen jutun tehtyä aiheeseen liittyen. Heh, ja miten siinä sitten kävikään? Mulla on naistenviikon jokaiselle päivälle postaus! 😂





Viikko on hyvä aloittaa epätäydellisyydellä. 💛 Meistä kukaan ei oo täydellinen ja sillain on hyvä.




Kiinnostuin tästä kirjasta Susanna Laineen takia. Itsetuntokin on minua kiinnostava asia. Siinäpä kaks hyvää syytä tarttua tähän kirjaan. Kirjassa käydään Laineen kokemusten ja Ketola-Huttusen teoreettisemman tiedon pohjalta läpi asioita, jotka liittyvät itsetuntoon. Oli vallan mainio paketti tämä kokonaisuus, kun ei ollut pelkkää tietoa, vaan se oli yhdistetty ihmiselämän juttuihin eli Laineen elämänkokemuksiin ja tarinaan ylipäätään.

Kirjassa käsiteltiin tunteita, tärkeää itsemyötätuntoa ja muita elämänkohtia itsetuntoon liittyen. Ihan hirveän syvälle ei menty, mitä oisin ehkä kaivannut tähän. Joka tapauksessa hyvä starttipaketti aiheeseen, eli mitään ei menetä tän lukiessa.

Kirjassa Benjam Pöntisen valokuvia kuvituksena.


Ootko lukenu tätä? Tykkäsitkö?
Kiinnostaako lukea tää?

27 kesäkuuta, 2023

#pridelukuhaaste: Mona Bling: 23 transmyyttiä - totta ja tarua transihmisistä

Ah! Tämä oli kyllä niin hyvä paketti tietoa hyvällä ja selkeällä tyylillä kirjoitettuna.




Ne myytit:
1. myytti: Transihmisen tunnistaa kilometrien päähän
2. myytti: Sukupuolia on vain kaksi
3. myytti: Transihmiset eivät koskaan tule olemaan "normaaleja"
4. myytti: Kaikki transihmiset ovat lapsesta asti tienneet olevansa trans
5. myytti: Transsukupuolisuus on someajan ilmiö
6. myytti: Kaikki transihmiset ovat päästään sekaisin
7. myytti: Transfobiaa ei ole olemassa
8. myytti: Transsukupuolisuus on likaista ja häpeällistä
9. myytti: Transihmiset ovat pakkomielteisiä ulkonäöstään
10. myytti: Leikkaukset eivät tee oikeaa miestä tai naista
11. myytti: Transihmiset vastaavat mielellään kysymyksiin alapäästään
12. myytti: Moni katuu sukupuolenkorjausta
13. myytti: Transihmiset vaanivat vessoissa
14. myytti: Transihmiset yrittävät huijata cisihmisiä
15. myytti: Kaikki transnaiset myyvät seksiä ja tekevät pornoa
16. myytti: Transihminen voi saada töitä vain sirkuksesta
17. myytti: Transihmisten ei pidä osallistua urheilukisoihin
18. myytti: Kaikilla transihmisillä on stripparinimet
19. myytti: Transihmiset on tungettu jokaiseen tv-sarjaan ja elokuvaan
20. myytti: Seksi transihmisen kanssa ei ole "normaalia" seksiä
21. myytti: Transihmisillä ei ole huumorintajua
22. myytti: Transihmiset eivät voi tulla vanhemmiksi
23. myytti: Elämä transsukupuolisena on pelkkää kurjuutta

Lisäksi:
5 neuvoa sinulle, jonka läheinen tai ystävä käy läpi transprosessia
5 ohjetta toimittajalle, joka tekee juttua transsukupuolisuudesta
Ikoneja ja idoleja
Luku- ja katselusuosituksia



Tää oli totisesti semmonen paketti, että ahmin tän ja nyt en osaa sanoa tästä juuri mitään, ku tää vaan oli niin sopivan kattava paketti, ettei jääny ees kysymyksiä aiheeseen liittyen. Tyhjensi ainaki multa pajatson. 😂 Voin erittäin lämpimästi suositella tätä kaikille!

15 joulukuuta, 2022

Heli Mäkelä & Tiia Trogen: Tunteita päästä varpaisiin

Mun tunnetaitojen opettelu jatkuu. Seuraavaksi luin tällaisen kirjan, josta oon kuullu kehuja. 

Luvassa taas kunnon maratonpostaus! 😅 Kirjoitin niin paljon muistiin itselleni tekstinpätkiä.
 



Mun poiminnat kirjasta:

"Tunteet ovat kehollisia, ne tuntuvat kehossa, niitä voi säädellä kehon avulla ja ne myös purkautuvat kehon kautta."
ja
"Tunteet ilmenevät kehossa ja kehotietoisuustaidot tukevat tunnetaitoja"
Mun kehoyhteys on niin katki, että tunnen kehossa tunteista lähinnä ahdistuksen ja kaikki muu on vahvan sumun takana.


"Kehon olotilat ja tuntemukset ovat aina totta. Moni meistä on kadottanut yhteyden kehoonsa ja alkannut enemmänkin luottaa järkeen ja ajatella tunteitaan niiden aidon kokemisen ja kehollisen kohtaamisen sijaan."
Näin on käyny mullakin.


"Yhteydettömyys itseen, kehoyhteyden katkeaminen, näkyy muun muassa kyvyttömyytenä tunnistaa omia tunteita ja tarpeita, epätasapainoisena hengityksenä, lihasjännityksinä, omasta kehosta ja tuntemuksista vieraantumisena ja tarpeena tehdä koko ajan jotain. Myös tunnesäätelyn pulmat ovat yhteydessä kehoyhteyden katkeamiseen."
Aamen. Nyt olen onneksi tunnistanut tämän, jotta voin muuttaa tilannetta.


"Tunnetaitojen ydin on yhteys omaan kehoon."
Ja sitä yhteyttä nyt rakennan.


"Yhteys itseen ja tunteisiin tavoitetaan olemisen kautta, ei ajattelemalla."
Tää on vaikeaa, olla vaan ja olla ajattelematta ja analysoimatta.


"Yhteyttä itseen voi vahvistaa esim. hengitys-, kosketus- ja tietoisen läsnäolon harjoitusten avulla. Kun opitaan pysähtymään omaan itsen, oman kehon ja oman hengityksen äärelle, opitaan tunnistaman myös omia tunteita."
Oon ruennu 1,5v ajan päivittäin tekemieni rentoutusharjoitusten ja nyt syksyllä alkaneen psykofyysisen fysioterapian myötä tunnistamaan jo jotain itsessäni ja kehossani. Sillain varovaisesti ja tutkivasti.


"Kaikki luova toiminta, mikä saa unohtamaan ajankulun, vahvistaa yhteyttä itseen."
Jotain oon siis tehny oikein! Koska maalaan ja kirjoitan.


"Mitä paremmin olemme läsnä, sitä enemmän tietoisuutemme on itsessämme ja sitä paremmin tunnemme olotilan kehossamme. Tietoisena eläminen lisää yhteyttä itseen ja kehoon ja tasapainottaa omaa oloa."
Tätä kohti mennään. Ehkä jonain päivänä.


"Kehotietoisuuden vahvistuessa on helpompi sallia itselleen myös haastavia tunteita pidättelemättä ja tukahduttamatta niitä. Vahva yhteys itseen on väylä aitoon ja tuntevaan itseen. Se lisää hyvinvointia ja vähentää aggressiivista ja impulsiivista käytöstä sekä muita tunnesäätelyn ja vuorovaikutuksen pulmia."
 Ehkä jonain päivänä.


"Tunteet säätelevät kehon toimintaa kaikilla tasoilla keskushermostosta hengityselimistöön, jopa ruoansulatukseen asti."
Tätä en ollut tiennyt! Siksikö mulla on ollu mahavaivoja n.8-vuotiaasta asti?


"Kaikki lähtee tunteen kehollisesta tuntemisesta: Mitä aistimuksia minussa ja kehossani on nyt? Mistä tunteesta ja tarpeesta ne kertovat?"
Kun on tottunut ohittamaan melkein kaikki kehon viestit, on tosi vaikeaa huomata niitä ja pysähtyä niiden äärelle.


"Kehon ja mielen kannalta on oleellista, että teemme tilaa kehossamme tunteiden luonnolliselle virtaamiselle. Kun on tietoisesti yhteydessä ja kosketuksissa kehoon ja sen tuntemuksiin, voi kuulla ja hyödyntää paremmin kehon viestejä ohjatakseen omaa toimintaansa kohti itselle ja omalle elämälle hyviä ja tärkeitä asioita. Kun vahvistaa yhteyttä keholliseen kokemukseen, pystyy olemaan enemmän läsnä myös ilolle, tyytyväisyydelle ja luottamukselle."
Tän kyllä haluan ittelleni, että kuulen itteni.


"Kehon, mielen ja tunteiden yhteydellä tarkoitetaan ajatusten, kehon ja tunteiden yhteyttä, joka on aina yksi kokonaisuus. Keho, mieli ja tunteet eivät ole erillisiä ja irrallaan toisistaan. Elämä ei tapahdu vain ajatuksissa, vaan keho reagoi ja vastaa kaikkeen. Mieli vaikuttaa kehoon ja keho vaikuttaa mieleen ja tunteisiin."
Oon varovasti ruennu hahmottamaan tätä.


"Kehotietoisuudella tarkoitetaan kykyä aistia tarkasti, mitä omassa kehossa tapahtuu. Se on sisäistä tunnetta kehostamme. Kun on kehotietoinen, pystyy olemaan läsnä itsessään ja kuuntelemaan kehon tuntemuksia ja aistimuksia."
Tää, huh. Mun keho on lähinnä pää ja jalkaterät, siitä välistä puuttuu asiat. Haluan saada koko kehon kasaan ja itselleni. Nyt tää on lähinnä pelkkä kulkuväline, ei osa minua.


Tein maalauksen mun kehonkuvasta. 
Tällainen olen mun pään sisällä. 
Ulkoinen ja sisäinen eivät vastaa toisiaan ollenkaan.


"Kehotietoisuuden vahvistaminen lisää turvan tunnetta omassa kehossa. Kun yhteys on vahva, pystymme luottamaan kehoon, aistimuksiin ja tuntemuksiin sekä rauhoittamaan ja energisoimaan omaa olotilaa tarpeen mukaan. Kehotietoisuuden vahvistuessa saamme kokemusta siitä, että kehossa on turvallista olla ja tunteita on turvallista kokea. Turvan tunteen vahvistuessa lisääntyy kyky läsnäoloon haastavienkin tunteiden ja tilanteiden äärellä. Vaikeidenkin tunteiden kanssa voi olla ilman tarvetta vältellä ja paeta niitä."
Nyt opettelen juuri lisäämään turvan tunnetta kehoon ja ylipäätään yhteyttä siihen ja että luottaisin siihen.


"Kehotietoisuus syntyy tarkkaavaisuuden suuntaamisesta kehon tuntemuksiin."
Tää on vaikeaa. Tunnistan vessahädän, kivun, hikoilun kuumassa ja palelun kylmässä.


"On eri asia puhua tunteista kuin tuntea niitä oikeasti. Pelkkä puhuminen ja ajattelu ei useinkaan riitä. Mieli haluaa unohtaa ja ohittaa, mutta keho ei unohda. Toiminnallisuus, luovuus ja kehollisuus ovat keinoja päästä käsiksi aitoon tunnekokemukseen. Niihin kokemuksiin, joihin sanat eivät yllä."
Tätä kohti menen. Uskon, että jonain päivänä pystyn tuntemaan tunteita ns. normaalilla tavalla ja olemaan kehossa läsnä.


"Traumaattinen kokemus rikkoo perusturvallisuuden tunnetta ja tämä tapahtuu hermoston ja aivojen tasolla. Traumat herkistävät aivojen stressijärjestelmää."
Tää oli uus tieto mulle! Siis hermoston ja aivojen tasolla tapahtuva asia. Stressijärjestelmän oon tienny aiemminkin.


"Trauma katkaisee myös kehon ja mielen yhteyden. Traumatisoitunut ihminen ei koe kehossa olemista turvalliseksi ja sen vuoksi pysähtyminen ja läsnäolo on vaikeaa."
ja
"Trauma heikentää kehotietoisuutta ja katkaisee yhteyttä itseen. Läsnäolo itsensä kanssa on vaikeaa. Kehoyhteyden ja läsnäolon välttely kuitenkin vahvistaa turvattomuuden tunnetta. Avain on kehotietoisuuden ja turvan tunteen vahvistaminen ja vähitellen tapahtuva yhteyden palauttaminen omaan kehoon."
Tän tiesinkin ja näin mulla on ollu niin kauan, ku vaan jaksan muistaa. Nyt tavoittelen tuota turvan tunnetta sisälleni ja että oisin joskus läsnä kulkuvälineessäni eli kehossani.


"Keinoja yhteyden palauttamiseen ovat esim.:
-kehon helliminen ja hoivaaminen
-kehon kuuntelu ja sen tuntemusten äärelle pysähtyminen
-oman asennon ja hengityksen tiedostaminen
-läsnäoloharjoitukset
-luonnossa liikkumien
-luovat menetelmät"
Näistä käytän luovia keinoja. Vois muitakin pohtia.


"Keho ei kommunikoi sanoin, vaan se viestii esim. asentojen, hengitystapojen, ilmeiden, sydämen sykkeen ja rentojen ja jäykkien lihasten ja liikkeiden avulla."
Mun pitää opetella kehon kieli. En oikein ymmärrä sitä.


"Turvan kokemus on hermostollinen ja fysiologinen tila. - Kun lapsella on tarpeeksi kokemusta hänen tunteidensa, tarpeidensa ja itsensä hyväksyvästä kohtaamisesta, hänelle kehittyy sisäinen turvan tunne."
ja
"Sisäinen turva syntyy hermostossa. Hermosto määrittelee, miltä itsestä tuntuu. Sisäinen turva ja turvattomuus ovat kehollisia, hermostollisia tiloja. Koska koemme tunteet kehossamme, voimme luoda myös turvan tunteen kehon kautta."
ja
"Hermostoa säätelemällä ja rauhoittamalla voit vahvistaa sisäisen turvan kokemusta. Kun parasympaattinen hermosto aktivoituu, koemme sen turvan tunteena. Hengitys rauhoittuu ja syvenee, tulee rentoutunut ja rauhallinen olo ja kehon jännitykset helpottavat. Aivojen ja kehon hälytystila helpottaa ja tällöin voi kokea helpommin levollisuutta ja luottamusta."
Tää ei oo onneksi tähtitiedettä! Oon oppinu rentoutusharjotuksien avulla saamaan itselleni hetken ajaksi rentoutuneen ja turvallisen olon. Se olo vaan ei kestä kuin hetken ja kun lopetan harjoituksen tekemisen, niin stressaantunut olo palaa melkein saman tien. Mutta se taito on nykyään olemassa kuitenkin!


"Kun alamme sallia itsellemme enemmän rauhoittumista, rentoutumista ja lepoa, myös turvan tunne vahvistuu. Tällöin siirrymme selviytymisen tilasta olemisen tilaan. Sisäisen turvan tunteen vahvistamiseksi tulee sitoutua omaan hyvinvointiin ja parasympaattisen hermoston säännölliseen aktivointiin. Keho ja hermosto saavat mahdollisimman usein viestiä: ei mitään hätää, nyt voit rentoutua. Stressihormonit alkavat poistua kehosta ja lihasjännitykset laueta."
Oon tosiaan 1,5v ajan tehny rentoutusharjoituksia päivittäin ja sen ja psykofyysisen fysioterapian myötä oon saanut nyt sen aikaan, että se rentoutunut olo on syvempi kuin aiemmin, vaikka ei kestäkään kuin sen vähän aikaa. Pitkä tie on edessä vielä, mutta matkalla ollaan. 


"Sisäinen puhe vaikuttaa kehoon, hermostoon ja hengitykseen. Jos on tottunut koko ajan liiskaamaan ja sättimään itseään, myös hermosto on tottunut siihen. Oloa ja hermostoa muuttavat ajatusten lempeämmät reitit ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen."
Tämä! Oon opetellu puhumaan ittestäni ittelleni nätimmin. Hankalaa se on edelleen välillä, mutta onnistun nykyään jo useammin kuin epäonnistun.


"Keinoja parasympaattisen hermoston aktivointiin ja sisäisen turvan tunteen vahvistamiseen:
-riittävä unen määrä ja fyysisestä terveydestä huolehtiminen
-itsen hoivaaminen
-rentoutus- ja hengitysharjoitusten säännöllinen tekeminen
-hengityksen rauhoittaminen uloshengitystä pidentämällä
-jooga ja muut lempeät kehonhuoltoharjoitukset
-kehollisen ja turvallisen kosketuksen vastaanottaminen
-rauhallinen kävely luonnossa
-luova tekeminen
-kaikki sellainen tekeminen, jonka parissa voi rentoutua ja johon voi uppoutua
-hyräily ja laulaminen
-kylmäaltistus (kylmä suihku tai avantouinti)
-sisäisen puheen muuttaminen myötätuntoiseksi ja itseä kannustavaksi"
Unettomuus mulla edelleen, mutta nyt mulle aloitettiin mielialalääkitys, jos sillä saataisiin unettomuus katki. Rentoustusharjoituksia teen tosiaan päivittäin. Oon ruennu myös viikottain venyttelemään ja sillä oon saanut jalkojen ja lantion kivut jonkinlaiseen hallintaan. Läheisyyttä saan onneksi puolisolta. Luovuutta käytän aina välillä. Ja sisäistä puhettakin oon muuttanu parempaan suuntaan.


"Kaiken lähtökohtana on turvan tunne  ja sen vahvistaminen. Tuntemiseen tarvitaan turvaa ja parasympaattisen hermoston aktivoiminen luo sitä. Ihan jokaisessa tunneprosessin vaiheessa on hyvä miettiä, miten saa lisättyä turvan tunnetta itselleni. Jo pienikin määrä turvaa herättää kykymme pysähtyä ja tehdä tietoisempia valintoja, laajentaa huomiotamme ja rauhoittaa kehoamme ja sitä kautta mieltämme. Turvan tunteesta käsin pystymme kohtaamaan tunteen läsnäolevammin. Tähän auttaa aikomus olla itseä kohtaan myötätuntoinen. Turvan tunne voi tulla esim. rauhallisen hengittämisen, itsen koskemisen tai itseä tukevan sisäisen puheen kautta."
Tää on aikamoinen prosessi, ku on eläny melkein koko elämänsä turvattomuuden keskellä.


"Tunteiden tunnistaminen alkaa kyvystä pysähtyä hetkeen, kyvystä huomata ja aistia, mitä itsessä ja ympäristössä tapahtuu. Tunteen tunnistaminen vaatii pysähtymistä ja hiljentymistä itsen äärelle ja yhteyttä omaan kehoon ja sen tuntemuksiin. Tunteiden tunnistamiseen kuuluu tunteen aiheuttamien tuntemusten havannointi kehossa ja tunteiden nimeäminen. Tunteiden kohtaamiseen ei aina tarvita sanoja, vaan hetkeen pysähtymistä ja oman kehon ja sen tuntemusten uteliasta tutkailua."
ja
"Tunteiden tuntemiseen tarvitaan yhteyttä kehoon ja turvaa. Turvaa tarvitaan, jotta voi olla kehossaan läsnä. Jos turva ja yhteys kehoon puuttuvat, pysymme pään tasolla järkeilemässä tunteita tai ohitamme tunteet erilaisilla selviytymiskeinoilla emmekä todella tunne niitä. Tällöin tunteiden ei ole myöskään mahdollista liikkua, tulla läpieletyiksi ja puretuiksi. Tunteen todellinen tunteminen on sen kehollista läpielämistä. Antaa itkun tulla, jos itkettää. Antaa pettymyksen tuntua, jos olo on pettynyt. Antaa tunteen virrata kehon läpi. Jo pelkästään se, että oppii tuntemaan kehon tuntemukset, hyväksymään ne ja olemaan niiden kanssa, auttaa tunteita liikkumaan ja "puhdistumaan" paremmin kuin pelkkä ajattelu."
Tätä harjoittelen. On se vaikeaa!


"Tärkeimpiä taitoja tunteiden käsittelyssä ja kohtaamisessa on tunteen sietäminen ja läsnäolo tunteen kanssa."
Tosi vaikeaa.


"Tunteiden läsnäoleva kohtaaminen tarkoittaa sitä, että kun jokin tunne tulee, sitä ei yritetä paeta eikä ohittaa, vaan se otetaan vastaan sellaisena kuin se tulee, annetaan sen tuntua ja ollaan tunteen kanssa. Kun tunne otetaan vastaan näin, se tulee kohdatuksi ja läpieletyksi. Tunne kulkee kehon läpi ja se voi myös purkaantua pois."
ja
"On viisasta hyväksyä tunteet sellaisena kuin ne tulevat, koska joka tapauksessa tunnet sitä mitä tunnet."
Mää pakenen tunteita, koska tunteeseen lumipalloefektin lailla liittyy painolasteja menneistä ja tunteesta kasvaa hirmuinen ja pelottava ja sietämätön. Harjoittelusssa, että pystyy olemaan tunteiden kanssa edes jotenkin heti tukahduttamatta niitä.


"Keho on hyvä apu läsnäoloon palaamiseen, sillä keho on koko ajan läsnä tässä hetkessä. Kehossa voi kiinnittää huomiota hengitykseen, kehon tuntemuksiin ja eri aistimuksiin ja sitä kautta palauttaa itseään tähän hetkeen. Keskittyä siihen, mitä tapahtuu juuri nyt, eikä lähteä mukaan ajatusten ja tunteiden pyörteisiin."
Tää oli uutta mulle, mutta aion tätä käyttää itselleni apuna. Jos sekin auttais luomaan kehoyhteyden takaisin.


"Tunteita tulee ja menee, emme voi vaikuttaa siihen, mikä tunne nousee, mutta siihen voimme vaikuttaa, miten olemme tunteen kanssa ja miten kohtaamme ja käsittelemme tunnetta."
ja
"Kehon kautta tunteisiin pystyy vaikuttamaan nopeimmin. Kehoa rauhoittamalla myös mieli rauhoittuu. Jokaisen on tärkeää oppia löytämään turva ja rauha omasta kehosta. Kun yhteys itseen ja omaan kehoon vahvistuu, pystymme olemaan rauhassa itsemme ja tunteidemme kanssa myös kokiessamme haastavia tunteita."
Tätä opettelen. Minejä onnistumisia hetkittäin, eli mulla on se kyky olemassa, että saan kehon ja sitä kautta mielen rauhallisemmaksi. Se rauha kestää tosin vielä ennemminkin sekunteja tai muutamia minuutteja, ku yhtään kauemmin.


"Tunteiden ilmaiseminen tarkoittaa kykyä ilmaista ja purkaa tunteita terveellä ja rakentavalla tavalla niin, että ne eivät näyttäydy vahingoittavasti. Tunteen ilmaiseminen onnistuu parhaiten silloin, kun tunteen on ensin tunnistanut ja hyväksynyt, sitä on sietänyt ja myös säädellyt."
En oikein osaa ilmaista tunteita. Osaan monesti sanoa asiasta, mutta en muuta ja se jää vajaaksi.


"Tunteet tulevat ja menevät, mikään tunne ei kestä ikuisesti, eikä ihminen ole yhtä kuin tunteensa."
Tätäki on vaikeaa hahmottaa, vaikka järjellä ymmärtää.


"Tunteiden purkamisella tarkoitetaan niiden purkamista pois kehosta ja mielestä niin, etteivät ne jää kuormittamaan itseä."
Tämä on yks iso puuttuva palanen mulla. Tunteiden purkaminen/käsittely on jäänyt pelkän mielen tasolle ja siksi olen edelleen ongelmissa.


"Fyysinen terveytemme ja yleinen hyvinvointimme riippuu siitä, miten hyväksymme, ilmaisemme, käsittelemme ja puramme tunteitamme."
En tiennyt. Aika pelottavaa.


"Tunteesta puhuminen on yksi tapa purkaa tunnetta. On kuitenkin tärkeää, ettei purkaminen jää pelkästään puheen ja mielen tasolle. Tunteiden purkamiseen on hyvä ottaa mukaan kehoa ja luovuutta, sillä kehomme säilöö tunnekokemuksia syvälle. Pelkkä pään tasolla tapahtuva asioiden ja tunteiden analysointi ei muuta ihmisen olotilaa pitkällä tähtäimellä. Älyllinen jäsentäminen voi tuoda hetkellistä helpotusta, mutta jos asioiden käsittelyssä sivuutetaan kehollisuus, vaikeat olotilat palaavat luokse yhä uudestaan."
Oon aina menny pelkällä pään tasolla. Siksi en 5v terapian jälkeenkään oo työkykyinen. Sen oon nyt tajunnut. Siksi oon ruennu tekemään töitä kehon eteen ja oppiakseni tunnetaitoja.


"Tunteen täytyy kulkea kehon ja mielen läpi ja päästä ulos. Vain tämä voi helpottaa ja keventää omaa oloa ja vähitellen lisätä oman elämän tasapainotilaa. Kun vanhat tunnepatoumat pääsevät purkautumaan, tunteet alkavat vähitellen olla sen kokoisia ja laatuisia, mitä kulloinkin käsillä oleva tilanne edellyttää. Kun menneisyyden painolasti vähenee, tunteet eivät lyö läpi kohtuuttomalla voimalla niin usein."
Tähän kun pääsisin jonain päivänä. Aika työsarka.


"Sisäisen turvallisuuden tunteella on valtava vaikutus hyvinvointiimme. Tutkimusten mukaan se tuo meille sisäistä motivaatiota ja auttaa tunnistamaan helpommin meitä miellyttävät asita. Turvan tunne lisää myönteisiä tunteita ja tukee tunteiden säätelyä. Se helpottaa ajattelua ja asioista suoriutumista. Kehomme ei ole koko ajan varuillaan tai käytä energiaa uhkien tarkkailuun, vaan voimme keskittyä käsillä olevaan tehtävään. Turvan tunne lisää läsnäoloa. Meidän on helpompi olla läsnä ja kuunnella toisia, kun tunnemme olevamme turvassa. Tämä parantaa myös ihmissuhteita. Turvan tunne saa meidän tekemään parempia ja terveellisempiä elämänvalintoja. Teemme valinnat tietoisesti emmekä pelosta käsin. Turvan tunne auttaa meitä oppimaan, koska voimme käyttää kaikkai aivojen osa-alueita tasapainoisesti. Olemme myös optimistisempia ja meillä on paremmat voimavarat selviytyä elämän vastoinkäymisistä. Vahva sisäisen turvan tunne säilyy, vaikka kohtaisimme vaikeuksia."
Huh huh. Koen menetyksen tunnetta ja vähän katkeruuttakin, koska oon 35v ja oon vasta nyt viime vuosien aikana ruennu saamaan sisäistä turvallisuuden tunnetta. Mihin kaikkeen olisin pystynytkään jo paljon aiemmin, jos mulla tai ees jollakulla kohtaamallani ammattilaisella ois ollu älyä tästä?


"Lapsella on synnynnäisesti kaksi tarvetta, kiintymyksen (attachment) ja aitouden (authenticity) tarve. Kiintymys muodostuu yhteydestä toiseen ihmiseen, rakkaudesta, turvan tunteesta ja luottamuksesta. Tarpeemme tulla hyväksytyksi ja kuulua osaksi jotain ryhmää on synnynnäinen. Se ylittää kaikki muut tarpeet, koska se on selviytymisemme kannalta tärkeintä. Ja koska on tärkeämpää selviytyä kuin olla aito itsensä, lapsi tukahduttaa ne tunteet ja tarpeet, joita ympäristö ei hyväksy. Hän voi tukahduttaa esimerkiksi vaikeat tunteensa tai jättää kertomatta aidoista ajatuksistaaan, jos pelkää tulevansa torjutuksi niiden takia. Tämä kuitenkin aiheuttaa paljon pahaa oloa, kun tunteet jäävät möykyiksi lapsen sisälle. Käsittelemättömät tunteet voivat näkyä lapsessa myös ulospäin. Hengitys on pinnallista tai katkonaista. Lapsella on päänsärkyä tai kipuja kehossa. Unta voi olla vaikea saada tai uni on levotonta. Lapsi on ärtyisä ja kuormittuu helposti."
Ymmärrän nyt, mitä mulle on lapsena tapahtunut. Oon valinnu selviytymisen pakon edestä ja sen seurauksena joutunut tukahduttamaan melkein kaikki tunteeni ja olemaan hiljaa ja hukkaamaan itseni. Unettomuusjaksoja mulla on ollu lapsesta asti. Samaten suolistovaivoja, refluksivaivoja, ahdistusta jne.


"Jos lapsi kuulee aikuiselta usein negatiivisia kommentteja liittyen aikuiseen itseensä, kehoonsa ja syömiseen, tämä vaikuttaa myös lapsen ruokasuhteeseen. Ruoka tuntuu asialta, jota pitää välttää. Ruoka tekee pahaa keholle."
Tämän ajatuksen oon itteki oppinu, että ruoka tekee pahaa keholle. Oli aika wau lukea tää tästä kirjasta! Tää on ollu mulla sellainen hahmoton ajatus jossain alitajunnassa ja nyt se sai raamit.


"Unkarilais-kanadalainen Gabor Maté on lapsen kehityksen asiantuntija ja tuntee varsinkin traumojen vaikutukset kehoon. Hän käsittelee tutkimuksessaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat vahvasti fyysiseen terveyteen jopa aikuisuudessa. Näitä ovat muun muassa vuosia jatkunut tunteiden tukahduttaminen, omien tarpeiden sivuuttaminen, kykenemättömyys pitää kiinni omista rajoista sekä muiden jatkuva miellyttäminen."
Aion tutustua Matén kirjoihin! Aihe kiinnostaa niin paljon.


"Liikunta kaikissa muodoissaan, joko itsenäisesti tai ryhmässä, tukee kehon ja mielen yhteyttä. Liikkuessa kiinnitämme automaattisesti huomiota kehoomme ja havaitsemme usein, jos kehossa on esimerkiksi jännitteitä, jumituksia tai kipua. Liike auttaa myös tunteiden säätelyssä. Monipuolinen liikunta ja muunlaiset palautumisen muodot auttavat kehon ja mielen yhteyttä pysymään hyvänä. Kun opetamme lasta myös tunnetilanteissa viemään huomion kehon kokemuksiin, tästä muodostuu tapa. Lapsi ei edes ajattele kehon ja mielen olevan erillisiä toisistaan, vaan ne toimivat yhteistyössä."
Oon huomannu, että ku oon välillä ollu paremmassa kunnossa ja pystyny käymään huvin vuoksi kävelyillä, niin olo kehossa on ollu parempi. En muista, milloin tarkalleen mun mieli ja keho eros toisistaan, se on ollu niin pienenä, mutta en muista koskaan ajatteleeni tai tunteneeni, että mun keho on osa minua. Oon aina pitäny mun mieltä minuna ja kehoa pelkkänä kulkuvälineenä, jolla ei oo juurikaan tekemistä minun ja minuuteni kanssa.


"Kun meillä on hyvä yhteys tunteisiin ja niiden kehollisuuteen, osaamme yhdistää kehon tuntemukset ja tunteet."
Goals!


"Tunteiden säätely pelkästään ajatuksin ei ole edes mahdollista."
Ihanaa, että tämä sanottiin ääneen! En ookaan tyhmä ja osaamaton.


"RULER-tunneälymalli:
1. tunteiden havaitseminen
2. tunteiden ymmärtäminen
3. tunteiden sanoittaminen
4. tunteiden ilmaiseminen
5. tunteiden sääteleminen"
Tällaisten mallien avulla hahmotan paremmin tätä prosessia.


"Vireystiloihin ei voi juurikaan vaikuttaa ajattelun avulla."
Sama ku tunteiden säätelyssä, ihana, että tämäkin sanottiin ääneen.


Tää kirja herätti tosi paljon ajatuksia ja sain heurekoita ja sitä myöten parempaa ymmärrystä itsestäni itselleni. Jotenkin ymmärrän nyt paremmin tätä prosessia ja sitä, mitä mun pitää tehdä, että jonain päivänä mulla on tunne- ja kehoyhteystaidot.

04 heinäkuuta, 2022

Nicole LePera: Elämä haltuun

Mää oon siirtäny ja siirtäny tästä kirjasta kirjoittamista. Tästä irtos suht paljon mulle ja tuntuu, etten saa sitä sanoiksi. Kirjoitin asioita ittelleni ylös ja koitan nyt niitten pohjalta purkaa tän kirjan lukemisen ja kokemisen monen kuukauden jälkeen. 




"Vaikka he olivat taustaltaan erilaisia (tavalla tai toisella traumatisoituneet), heitä yhdistivät samankaltaiset käyttäytymismallit. Useat heistä olivat toimintakykyisiä perfektionisteja, ylisuoriutujia tau erilaisista huumausaineista tai käyttäytymisistä riippuvaisia. Muita yleisiä piirteitä olivat ahdistuneisuus, masennus, epävarmuus, huono itsetunto ja pakkomielteinen suhtautuminen muiden mielipiteisiin. Ihmissuhteisiin liittyi ongelmallisia piirteitä. Ja tietysti kaikki kokivat olevansa "jumissa", eli he eivät osanneet irrottautua pysyviksi kokemistaan käyttäytymismalleista. Nämä kertovat omaa tarinaansa siitä, kuinka yleisia lapsuuden traumat todellisuudessa ovat."
Eli oli trauma mikä tahansa, vaikutukset ovat universaaleja. Myös että väkivallan kokeminen ja väkivallan näkeminen on yhtä traumatisoivaa.

"On tärkeää suojata omaa sisäistä maailmaa rajoilla. Silloin on helpompi sietää hiljaisia hetkiä eikä ole pakottavaa tarvetta täyttää niitä tajunnanvirralla. On myös lupa olla puhumatta tietyistä asioista. Kun asettaa itselleen sopivat rajat, voi valita milloin ja keneen energiaansa käyttää. Tärkeintä on se, että on mahdollisuus valita; silloin ymmärtää, että omat ajatukset, tunteet ja uskomukset eivät ole muiden omaisuutta, ja saa itse päättää, kertooko niistä kenellekään."
Rajojen tärkeyttä ei voi ikinä liikaa korostaa. Mää oon oppinu omat rajani kolmikymppisenä. Rajat on mulle ihan supertärkeitä, vaikka välillä on vieläki joinain hetkinä vaikeaa vetää niitä. Opin kuitenkin joka päivä sitä!

"Tunnesäätely on tunteen kokemista siten, että se saa ensin virrata kehossa vapaasti (sen sijaan että sen yrittäisi turruttaa huumeilla, alkoholilla, kännykän selailulla tai mässäilyllä). Sitten tunne tunnistetaan ("olen kiukkuinen" tai "olen surullinen") ja keskitytään hengittämiseen kunnes tunne lopulta vaimenee. Tunnesäätelyn harjoittelu auttaa pitämään mielen kirkkaana, pysymään rauhallisena kuormittavissa tilanteissa ja palauttamaan kehon toiminnan tasapainoon."
ja
"Tunnesäätelyä:
-hengitysharkoitukset (syvä palleahengitys)
-tunteiden synnyttämien ruumiillisten reaktioiden havannointi
-tunteiden heräämisen syiden havaitseminen
-tunnereaktioiden salliminen niitä tuomitsematta; tunteiden tuleminen ja meneminen ja niiden havannoiminen
(-oma lisäys: rentoutusharjoitukset)"
Mun tunnesäätely on aina ollut sitä, että tukahdutan tunteet tavalla tai toisella ja käännän kaiken itseäni vastaan. Nyt haluan oppia oikeaa tunteiden säätelyä, jota en valitettavasti lapsuudessani oo oppinu.

Kirjassa oli myös tärkeää asiaa rajattomuudesta ja rajojen hämärtymisestä perheessä. Siitä sain taas lisää ymmärrystä asioihin, joista en halua puhua sen enempää.

Paljon oli asiaa tässä kirjassa! Voin kyllä suositella tän lukemista kaikille!

03 kesäkuuta, 2022

Lisää laatua koulutukseen & Ryhmästä enemmän- oppaat

Mulla jäi ne pääsykokeet välistä, mutta laitanpa tänne blogiin näitä juttuja aiheeseen liittyen. Oon käyny muutamissa vapaaehtoistyöhön liittyvissä koulutuksissa ja nämä kirjat saanu sieltä.


Hanna Alaniska & Mia Valanne: Lisää laatua koulutukseen - opas järjestön kouluttajalle

Tää on selkeä ja kattava opas siitä, mitä kouluttajan tulee ottaa huomioon rakentaessaan koulutuksia ja niiden koulutuksien aikana. Vähän kuin aapinen. 



 

Veli Kaukkila & Elisa Lehtonen: Ryhmästä enemmän - käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle

Tän kirjasen sain kun osallistuin vertaisryhmänohjaajan koulutukseen. Tää on hyvä peruspaketti ryhmänohjaamiseen. Asiaa ryhmän muotoutumisesta, sen vaiheista, ongelmista jne. Tämäki ku aapinen.



Näihin molempiin oppaisiin tuun varmasti palaamaan tarvittaessa. Näistä voi tsekata asioita, muistuttaa itteensä eri jutuista yms.

25 toukokuuta, 2022

Hanna Vilkka: Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas

Lyhyestä virsi kaunis. Luin tätä kirjaa pääsykokeita varten. Ja sitten mun vointi romahti niin pahasti, että jää ne pääsykokeet välistä tänä vuonna sen takia.



 

Tää oli tosiaan opas aiheeseen. Luin ja tein asioista jopa muistiinpanoja. Ei oo hirveesti mitään kummempaa sanottavaa tästä kirjasta, kuin se, että nyt hahmotan tätä asiaa jollain lailla ja ainaki paremmin ku alunperin. Plus se, että tuntuu aika isolta työltä tulla akateemiseksi millään lailla.

28 huhtikuuta, 2022

Heli Järnefelt: Hyvän unen avaimet - opas unettomuuden itsehoitoon

Tää on kolmas kirja unettomuudesta, jonka oon lukenut.



 

Tästä en enää saanut mitään sen kummempia vinkkejä tai apuja oman unettomuuteni taklaamiseen. Käytännössä oli vanhan kertausta. Ihan hyvä oli silti kerrata. Yksi käyttökelpoinen vinkki tässä kirjassa oli kuitenkin se, että miten saa ajatustulvan loppumaan. Valitsee jonkun neutraalin sanan (esim. se tai rentoudu) ja sanoo sen mielessään tasaisin tihein väliajoin (parin sekunnin välein), jolloin muut ajatukset eivät pääse nousemaan ja vaeltamaan mielessä ja sitä kautta rupeaa rauhoittumaan. Tämä on niin sanottu ajatuseste.

Tää kirja oli tämmönen perustietopaketti unettomuudesta ja sen hoidosta. 

28 helmikuuta, 2022

Kaksi kirjaa unettomuudesta

Kaksi erilaista kirjaa unettomuudesta. Toinen on keskittynyt unettomuuden hoitoon ja toinen enemmänkin tietoon unesta ja unettomuudesta.


Tuula Tanskanen, Eero-Matti Gummerus, Ville Ritola, Katinka Tuisku & Jan-Henry Stenberg: 
Irti unettomuudesta

Sain tästä kirjasta hyödyllisiä vinkkejä unettomuuteni taklaamiseen. Tää kirja oli hyvin selkeä ja johdonmukainen.




Esimerkiksi tää alapuolella oleva kuva on täynnä hyödyllisiä ohjeita, jotka voivat auttaa nukkumaan paremmin. Myönnän, ettei kaikki ole mulla käytössä ainakaan niin paljon, että siitä olisi hyötyä. 



Tän alapuolella olevan kuvan ohjeen otin käytäntöön. Muutin siis iltarutiiniani niin, että en lue enää sängyssä pari tuntia unen tuloon asti, vaan luen sohvalla niin kauan, että alkaa väsyttämään ja menen vasta sitten sänkyyn. Meni kyllä hetki tottua tähän.






Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo & Silja Vahtokari: 
Uni ja unettomuus

Tässä kirjassa oli tosiaan paljon tietoa unesta ja siitä mikä kaikki siihen vaikuttaa. Tästä kirjasta en saanut niinkään vinkkejä unettomuuden hoitoon, vaan ennemminkin ymmärrystä itseäni kohtaan. Esim. alla oleva kuvaus kuvastaa hyvin minua.

"Monet psyykkiset ominaisuudet ovat tyypillisiä taustatekijöitä, jotka altistavat unettomuudelle. Unettomien tiedetään muita useammin olevan huolehtivaisia ja tunnollisia. He ovat useammin taipuvaisia myös perfektionismiin eli pyrkivät suoriutumaan tehtävistä täydellisesti. Ylitunnollisuus puolestaan altistaa stressille ja ylivireydelle, jotka vaikeuttavat nukkumista."




Sisällysluettelosta alla saa hyvän kuvan kirjan sisällöstä, joka on mielestäni hyvin kattava.




Tässä alla on kellonajat sen mukaan, että ootko aamuvirkku vai iltavirkku. Itse olen aina ajatellut olevani enemmän aamuvirkku kuin iltavirkku. Näitten kelloaikojen perusteella en ole kumpikaan, mikä yllätti minut. 




Oon muuten aiemmin lukenut uneen liittyen Matthew Walkerin kirjan Miksi nukumme. Uni kiinnostaa minua, koska olen ollut lapsena jo uneton. Lainasin vielä yhden kirjan unettomuuteen liittyen. Katsotaan millainen se sitten on!

Mites te? Oletko uneton, vai nukutko hyvin? Itselläni unettomuus on yleensä kausittaista ja eikä kestä kuukausia niinkuin nyt ekaa kertaa. 

Lisäys: Unohdin laittaa maininnan, että HUS:sta voi saada nettiterapiaa unettomuuteen. Siihen riittää lääkärinlähete ja asuinpaikalla ei oo väliä. Eli minä täältä Oulusta voin lääkärinlähetteellä saada Husista ton unettomuusterapian, jos haluan.