Lastenkirjoja, ihastuttavia sellaisia

Tässäpä kolme lastenkirjaa, jotka sai mun sydämen lämpenemään!

Annika Welling & Olga Immonen: Biegga ja aapasuon sisarusten arvoitus

 

Rakastan näitä Wellingin Biegga-kirjoja. Nää on vaan niin ihania! Tykkään myös siitä, että joka kirjassa on ollut eri kuvittaja.

 

Tässä kirjassa Biegga kuulee tarinan aapasuon sisaruksista, jotka ovat kadonneet. Sitten hän törmää nuoreen poroon, joka etsii kadonnutta veljeään ja lähtee auttamaan häntä. Samalla aapasuolla alkaa kaikkien kadonneiden etsiminen ja katoamisten ratkominen.

Tämä oli taas ihana tarina! Tulispa näitä Biegga-kirjoja vielä paljon!

Maria Kuutti & Mirjami Manninen: Kolme kaverusta ja frisbeegolf

Kannen lapset päättää lainata kirjastosta frisbeegolfkiekkoja ja lähteä pelaamaan sitä. Pelaaminen ei ookaan ihan helppoa ja kaiken päälle kiekot alkavat kadota radalta. Siinäpä sitä on pulmaa kerrakseen!

 

Tykkäsin tarinasta ja siitä, että lajina on frisbeegolf, jota oon iteki harrastanu yli 10 vuotta. Tosin pari viime vuotta on jääny välistä, mutta kuhan terveyden saan paremmalle tolalle ni palaan kaipaamani asian pariin.

 

Tarinaan hauskuutta tuo tuo kannen koira, joka tekee lapsille kepposen. Tästä kirjasta ei siis voinu ku tykätä lajin ja lasten ja koiran takia! 

Sarthak Sinha: Farah loves mangos 

Tämä on ihana tarina Farahista, joka rakastaa mangoja ja jonka isoisän pihalla on valtava mangopuu. Mutta mitäs sitten, kun puussa ei ookaan mangon mangoa? Tämä on tarina siitä. Farah on ihanan sitkeä lapsi ja hänen isoisänsä ihanan lempeä ja ymmärtäväinen. Lisäksi Sinhan kuvitus on tosi kaunista. Ihastuttava kirja tää!

Salli Kari: Vedestä ja surusta & Nella Larsen: Irene ja Clare & Auli Viitala: Kahtia halkaistu kansalainen

 Kolme ajatuksiaherättävää kirjaa!

Salli Kari: Vedestä ja surusta

 

Tämä kirja oli ohhoh ja vau. "Pako" Islantiin residenssiin, siellä pintaan nousee pahalaatuisen syövän sairastamiseen liittyvät asiat. Jotenkin Kari on kirjoittanut sen kaiken näille sivuille niin taiten, että sitä vaan luki, hengitteli, luki, ajatteli, luki ja eli mukana. Islanti ja Suomi. Nykyhetki ja muistot. Koko elämä sielä ja täälä. Miten tästä nyt eteenpäin?

 

Toivottavasti Kari kirjoittaa vielä paljon lisää! 

Nella Larsen: Irene ja Clare

suomentanut Tuija Tuomaala

Tää on tarina lapsuudenystävistä, jotka molemmat ovat mustia, mutta joista toinen käy valkoisesta. Clare on päättänyt elää valkoisena ja ei ole kertonut asiasta edes aviomiehelleen, joka on aikamoinen rasisti. Kirja kuvaa sitä ristiriitaa, kun toinen elää omana itsenään ja toinen ei ja mitä siitä seuraa. Tää oli todella ahmittava kirja. Oon somessa joskus törmännyt tähän white-passing -termiin ja tässä kirjassa se konkretisoitu täysin. 

Auli Viitala: Kahtia halkaistu kansalainen 

Tää on Viitalan muistelmat. Käsittelee mielenterveyttä, toimeentuloa yms. Ei ollu niin hyvä ku Viitalan eka kirja, mutta samaa Viitalaa kuitenkin. Luen Viitalan kolumneja Yleltä ja tässä on sitä samaa.

Runokirjoja 3

 Parit runokirjat lisää kehiin!

Akwaeke Emezi: Content warning: everything 

Mun kirjallisuusrakkaus Emezi! Kuten odottaa saattoi, myös nämä hänen runot on ihan yhtä loistavia ku romaaninsa! Mulla ei oo sanoja, on vaan tunnetta. En ymmärrä miten Emezi osaa niin hyvin sanoittaa asioita. Suosittelen tätä lämpimästi kaikille!

 

Wisława Szymborska: Täällä

suomentanut Martti Puukko

 

Mun tavoite on lukea Nobel-voittaja naisilta edes yksi teos. Siksi luin tämän Szymborskan runokirjan. 

 

En ihan odottanut tällaista. Nää Szymborskan runot oli kuin tarinoita. Tuokioita tavallisista asioista ja kaikesta muustakin. Heräs kyllä mielenkiinto Szymborskan tuotantoon ja uskon lukevani häntä vielä lisää.

Terhi Forssén: sinä olet ääni minä olen hiljaa

Esikoisrunokirja. Ihastuin. Jotenkin tämä kosketti mua monin tavoin, joihin mulla ei oo sanoja. Taaskaan. Mää vaan luen ja koen ja sanat katoaa. Kaiken lisäksi tää oli semmonen runokirja, että tuli ajatus siitä, että haluan lukea tän vielä uudelleen.

Sarjakuvakasa 5

 Taas parit sarjakuvat!

Keski-Suomen sarjakuvaseura: Sound of Comics

 

Tää oli antologia. Ihan jees. Muutapa sanottavaa ei nyt oo. 

 

En oo tämmösten antologioiden suuri ystävä, ku kaipaan yhtenäisyyttä niin kerronnassa ku taiteessa. 

Vera Brosgol: Plain Jane and the mermaid 

Tää taas oli niin mun sarjakuva! Päähenkilö Jane on kaikkien mielestä tosi tavallisen näköinen eli tylsä tai jotain. Hän saa kuulla siitä jatkuvasti. Niinpä Jane tekee pakosuunnitelman: hän kosisi prinssiä, joka toivottavasti sanoo kyllä ja näin Jane pääsisi pakoon isäänsä ja perhettään. Mutkia tuleekin matkaan, kun merenneito kidnappaa kyseisen prinssin. Jane päättää pelastaa prinssin ja siitä kehkeytyykin mainio seikkailu.

 

Jane oli niin samaistuttava! Kun on ikänsä saanut kuulla olevansa tietynlainen niin tottakai siihen alkaa uskoa. Silti hän yrittää edes jotenkin taistella sitä vastaan. Tää oli ihana tarina monin tavoin. Janen kasvu ja rohkeus ja kaikki. 

Akane Shimizu: Solut työssä 01

suomentanut Kim Sariola

 

No, tää taas ei ollu mun juttu. Mielenkiinnolla lähin tätä lukemaan, mutta ei, jotenkin liikaa toisti itteään nää tarinat ja mun into lopahti tän sarjan suhteen. Idea on tosi mielenkiintoinen, eli solujen työt, mutta siihen se jäi. 

Jennifer Dugan & Kit Seaton: Full shift 

Nooh, tää taas sitte oliki paljo enämpi mun juttu. Ihmissusia, kyllä kiitos. Tessa on ihmissusi, mutta hän ei pysty tekemään muutosta kuin osittain, toisin kuin muut perheensä jäsenet. Se kaivelee häntä. Lisäksi Tessalla on tunteita parasta ystäväänsä kohtaan. Kaiken päälle seudulla ihmissusien metsästäjät ovat keksineet keinon, jolla parantaa ihmissudet. Tessa aattelee, että se vois olla ratkasu hänen ongelmiin ja lähtee etsimään näitä metsästäjiä. No, sieltä paljastuukin jotain ihan muuta ja siitäpä se seikkailu sitten alkaakin kaikin tavoin!

 

Tää oli vetävä tarina. Just mun juttu! Tämmösiä sarjakuvia rakastan. 

3 lastenkirjaa

 Kolme lastenkirjaa, kukin eri kielellä luettuna.

Mauri Kunnas: Kuningas Artturin ritarit

Kunnaksen kirjat on tuulahdus lapsuudesta! Näitä tuli silloin luettua ja aina etittiin, että missä herra Hakkarainen nyt seikkailee. Tää oli kiva versio erilaisista kuningas Artturiin ja hänen ritareihinsa liittyvistä tarinoista.

Karin Erlandsson: Träden tar över 

kuvittanut Madeleine Fjäll 

Dystooppinen tarina siitä, kun maailma tai siis puut ottavat maailman valtaansa. Kiinnostava ja jännittäväkin oli ja ehdottomasti haluaisin lukea jatko-osat. Kannessa näkyvä tyttö Maica kuvaa puhelimellaan tapahtumat ja niitä pystyvät ihmiset seuraamaan sitte käytännössä livenä. Se oli tosi kivaa, että sillain nykyaika näky tässä tarinassa.

Özge Bahar Sunar: Hedgehog and the art show 

kuvittanut Ceyhun Şen

kääntänyt Oğuzhan Aydın

Söpö tarina pienestä siilistä, joka haluaa osallistua taidenäyttelyyn, muttei pysty taiteilemaan, koska hänen sormet on laastareita täynnä. Että mitäs nyt sitten? Löytyykin muita tapoja tehdä kirjaimia kuin vain sormilla.

Oikein kivoja lasten sarjakuvia!

 Tässäpä kolme lasten sarjakuvaa!

Mari Luoma: Romeo ja hirviöt 

Tää on tarinan alku. Ku Romeo täyttää 12 ni hänet lähetetään isossa kartanossa olevaan kouluun. Koska testamentti velvoittaa jne. Mutta koulu onkin outo paikka! Sielä on opettajina mm. zombi ja ihmissusi ja kaikkea muutakin outoa sielä on. Romeon serkku Jillian on myös koulussa ja niin he rupeavat selvittämään koulun outouksia yhdessä.

 

Tää oli kyllä hauska! Aion lukea sarjan kaksi muutakin osaa. 

Anne Muhonen: Universumin avain 

Tää oli ihana tarina!

 

"Tarina saa alkunsa kun Kalle löytää kotoaan avaimen, joka ei kuitenkaan sovi mihinkään kotoa löytyvään lukkoon. Äiti esittää hurjan arvelun, että se voisi olla Universumin avain! Tästä alkaa Universumin oven hillitön etsintä. Etsintäpartioon liittyvät Kallen paras ystävä, lätäkön toisella puolella asustava Hirppa sekä uusi tuttavuus, Aino. Etsijät löytävät vihjeen toisensa jälkeen, mutta löytyykö ovi, ja mitä kaikkea Universumi pitääkään sisällään?" 

 

 Lapset pystyy ottaan asioita kirjaimellisesti ja siitä seuraa kaikenlaista. Tää tarina oli tosiaan ihana, pidin ihan älyttömän paljon.

 

Anne Muhonen: Löytäjä saa pitää 

Tää taas oli ennemminkin vähän outo. Tai sitten ei vaan nasahtanu muhun tää.

 

"Kun Alaska ja hänen kaverinsa Skippy ja Moussa löytävät ulkoa sekä erikoisen kiven että pienen peikonlehden, kukaan ei osaa arvata, mihin löytö heidät johdattaa.

Yöllä Alaskan huoneeseen nimittäin tupsahtaa omituinen olento, joka esittelee itsensä monsteramaisteri NeyNeyksi, peikonlehtien hoivaajaksi. Kun NeyNey huomaa poikien löytämän kiven, se kauhistuu: kivi on käärmeiden käräjäkivi, joka on kadonnut sen hirmuiselta omistajalta, ja se on vietävä takaisin heti paikalla - ennen kuin kaikille käy todella huonosti. " 

 

Aattelin sen jatko-osan kyllä ihan uteliaisuuttani silti lukea. Koska kasvit on mun sydäntä lähellä. Ei mua haittais yhtään, jos mun pullojukka muuttuis tollaseksi olennoksi!

Adam Mansbach: Nyt vittu nukkumaan & Leena Ravantti & Reetta Niemensivu: Ketunhäntä kainalossa

 Runoja aikuisille ja lapsille.

Adam Mansbach: Nyt vittu nukkumaan 

kuvittanut Ricardo Cortés

suomentanut Kaj Lipponen

 

 Tässä kirjassa on hauskoja runoja siitä, kuinka vaikeaa lapset on saada nukkumaan. Multa kyllä meni puolessa välissä jo maku, ku nää toistaa itteensä lopuissaan niin pahasti. Mutta samaistuin silti näihin! On tuota tullu nukutettua elämänsä aikana niin paljon lapsia! Ja ehkä oon iteki ollu joskus lapsi samoine keinoineni.

Leena Ravantti & Reetta Niemensivu: Ketunhäntä kainalossa

Nää runot on suunnattu lapsille. Nää oli kivoja! Mielestäni just soppeleita lapsille pituuden ja kuvituksen puolesta. Mukavaa lukea välillä tällaisiakin runoja.