30 kesäkuuta, 2023

#pridelukuhaaste: Boldizsár M. Nagy (toim.): Satumaa kuuluu kaikille

Ihanasti modernisoituja satuja! Kyllä kiitos! Tää oli ihana satukirja.




Tässä satukirjassa kaikki kirjoittajat, sekä kirjan toimittaja ja kuvittaja, ovat unkarilaisia. Satuja (18 kappaletta) oli kyllä joka lähtöön ja tykkäsin oikeastaan kaikista. Kolme saduista oli aivan ihania. Merkkasin ne kuvan jälkeen olevaan listaan. Kuvitus oli kans kaunista, se sopi hyvin satuihin. Kannesta näkee kuvituksen tyylin hyvin.



Tässä sadut ja niiden kirjoittajat:

Toimittanut Boldizsár M. Nagy
Kuvittanut Lilla Bölecz

Krisztina Rita Molnár: Rubiininpunainen lintu
Eszter Gangl: Ruskolehti
István Lakatos: Noidan tarina
Judith B. Tóth: Lumikuningas
Andrea Tompa: Rauta-Lasse
Dóra Gimesi: Margaret Jättiläisensurmaaja
Edit Szücs: Metsäkauriin sarvet -> Ihana!
Edit Pengö: Kaapattu kuninkaantytär -> Ihana tämäkin!
Judit Ágnes Kiss: Roosa tanssiaisissa
Noémi Rebeka Horváth: Pikku Liisan suuri seikkailu
Sára Harka: Lahja ja Lilian
Kriszta Kasza: Kolmikorva Trimotei -> Ihana! <3
Edina Kertész: Kiemurainen mehupilli
Orsolya Ruff: Mahtava Alfredo
Efi (Brigitta Kovács): Onnea matkaan, Batbajan!
-> Hieno muunnelma Tuhkimo-sadusta!
Petra Finy: Liisa lähtee maailmalle
Zoltán Csehy: Prinssi menee naimisiin


Iso suositus tälle! Oli aika ihanaa lukea satuja, joissa henkilöt olivat sateenkaariväkeä.

29 kesäkuuta, 2023

#pridelukuhaaste: Pii Anttonen: Piin seikkailut cismaailmassa

 Oon seurannu jo pitkään Pii Anttosen sarjakuvablogia ja ku huomasin, että häneltä on tullu sarjakuva-albumi ni se piti saada heti käsiinsä ja luvun alle.




Tää oli ihan loistava! Monta kertaa lukemisen aikana nauroin ääneen ja se jos mikä tuntuu mahtavalta! Tykkään Anttosen huumorista paljon. Se osuu muhun. Piirrostyyli on kuten alla olevasta kansikuvasta näkee ja jutut täyttä kultaa.



Lukekaa ja naurakaa! 👇



Kuvat meni vähä sekasessa järjestyksessä, mutta en jaksa alkaa vaihtaan niitä. Nää kaikki on 3-4 ruudun strippejä.

Ihan todella iso suositus tälle sarjakuvalle!!!

28 kesäkuuta, 2023

Giovanni Di Gregorio & Alessandro Barbucci: Sisarukset Grémillet 1-3

En enää muista missä törmäsin tähän sarjakuvasarjaan, mutta onneksi törmäsin! Tää on aika ihana!



1. Sarahin uni

"Sisaruksilla ei ole aina helppoa. Mutta kun he ovat yhtä erilaisia kuin Sarah, Cassiopée ja Lucille, elämä on yhtä sekamelskaa! Yksi näkee joka yö samaa unta, toinen kulkee pää pilvissä ja kolmas juttelee mieluiten vain kissalleen. Eräänä päivänä sisarukset löytävät kuitenkin ullakolta vanhan valokuvan äidistään ja kaikki muuttuu. Yhdessä he ryhtyvät selvittämään perheen salaisuutta, joka liittyy jotenkin Sarahin uneen..."

Pääsin tutustumaan sisaruksiin. Ovat kyllä todella erilaisia! Jännää oli seurata heidän tekemisiään ja yritystään selvittää miksi äitinsä reagoi välillä niin voimakkaasti asioihin. Sisarukset ovat aika pikkuvanhoja. Tykkäsin jokaisesta. Sarahin unet ja Sarah itsessään oli tän kirjan keskiössä. Sarah on sisaruksista se vastuunkantaja, nuoresta iästään huolimatta.



2. Cassiopéen ihastus

"Kesäloma on viimein koittanut! Joka vuosi Sarah, Cassiopée ja Lucille matkustavat kesäksi isoäitinsä luo pieneen maalaiskylään. Kylässä heitä odottavat jo tutut kaverit, leppoisa tunnelma - sekä kummitus! Levoton henki vaeltaa järvenrannan vanhassa rauniokirkossa. Mistä se on tullut? Mikä on sen salaisuus? Ja miksi se soittaa öisin kirkonkelloja? Asiaa ryhtyy selvittämään kolmen sisaren kerho!
Mysteerin ratkaisemiseksi tytöt joutuvat palaamaan ajassa taaksepäin, ritarien ja linnanneitojen aikakauteen. Arvoitukseen liittyvät vehnäpellot, postittamattomat kirjeet ja sydänsurut."

Siskokset lähtevät vähän höppänän mummunsa luokse kesäloman viettoon. Mummun kotikylässä tapahtuukin jänniä asioita ja niitä pitääkin rueta sitten selvittelemään. Samalla Cassiopée selvittelee sydämensä asioita, teini ku on ja sisaruksista se teinein ja pilvilinnoissa elävin.



3. Lucillen aarre

"Voiko mikään olla kamalampaa kuin leiriloma sateisella rannalla? Mutta ankeinkin paikka saattaa tarjota ihmeellisiä yllätyksiä! Sarah, Cassiopée ja Lucille törmäävät uuteen arvoitukseen. Tytöt saavat tietää, että heidän kaukainen sukulaisensa on asunut rannikolla lähes sata vuotta aiemmin. Kuka oli salaperäinen Ludivine, joka katosi jättämättä jälkeäkään? Oliko nainen suvun musta lammas? Sisarukset uskovat vakaasti, että Ludivine on kätkenyt alueelle jotakin arvokasta..."

Kolmannessa osassa ollaan lomaleirillä. Lucillen eläinrakkaus pääsee kunnolla esiin, kun hän on tämän kirjan päähenkilönä. Täytyy kyllä sanoa, että tykkään siskoksista eniten juuri Lucillesta. Häneen pystyn samaistumaan eniten. Siskot selvittävät arvoitusta ja yrittävät pelastaa rantautunutta valasta. Tykkäsin tarinasta paljon!


Tän sarjan neljäs osa, jossa siskokset lähtevät isänsä luokse, ilmestyy loppu vuodesta. En kyllä malta odottaa!!! Tykkään niin paljon näiden sarjakuvien kuvituksesta ja mukavista tarinoista.

27 kesäkuuta, 2023

#pridelukuhaaste: Mona Bling: 23 transmyyttiä - totta ja tarua transihmisistä

Ah! Tämä oli kyllä niin hyvä paketti tietoa hyvällä ja selkeällä tyylillä kirjoitettuna.




Ne myytit:
1. myytti: Transihmisen tunnistaa kilometrien päähän
2. myytti: Sukupuolia on vain kaksi
3. myytti: Transihmiset eivät koskaan tule olemaan "normaaleja"
4. myytti: Kaikki transihmiset ovat lapsesta asti tienneet olevansa trans
5. myytti: Transsukupuolisuus on someajan ilmiö
6. myytti: Kaikki transihmiset ovat päästään sekaisin
7. myytti: Transfobiaa ei ole olemassa
8. myytti: Transsukupuolisuus on likaista ja häpeällistä
9. myytti: Transihmiset ovat pakkomielteisiä ulkonäöstään
10. myytti: Leikkaukset eivät tee oikeaa miestä tai naista
11. myytti: Transihmiset vastaavat mielellään kysymyksiin alapäästään
12. myytti: Moni katuu sukupuolenkorjausta
13. myytti: Transihmiset vaanivat vessoissa
14. myytti: Transihmiset yrittävät huijata cisihmisiä
15. myytti: Kaikki transnaiset myyvät seksiä ja tekevät pornoa
16. myytti: Transihminen voi saada töitä vain sirkuksesta
17. myytti: Transihmisten ei pidä osallistua urheilukisoihin
18. myytti: Kaikilla transihmisillä on stripparinimet
19. myytti: Transihmiset on tungettu jokaiseen tv-sarjaan ja elokuvaan
20. myytti: Seksi transihmisen kanssa ei ole "normaalia" seksiä
21. myytti: Transihmisillä ei ole huumorintajua
22. myytti: Transihmiset eivät voi tulla vanhemmiksi
23. myytti: Elämä transsukupuolisena on pelkkää kurjuutta

Lisäksi:
5 neuvoa sinulle, jonka läheinen tai ystävä käy läpi transprosessia
5 ohjetta toimittajalle, joka tekee juttua transsukupuolisuudesta
Ikoneja ja idoleja
Luku- ja katselusuosituksia



Tää oli totisesti semmonen paketti, että ahmin tän ja nyt en osaa sanoa tästä juuri mitään, ku tää vaan oli niin sopivan kattava paketti, ettei jääny ees kysymyksiä aiheeseen liittyen. Tyhjensi ainaki multa pajatson. 😂 Voin erittäin lämpimästi suositella tätä kaikille!

26 kesäkuuta, 2023

Mielenterveyden ensiapu 2: Haavoittuva mieli - tunnista ja tue

Osallistuin keväällä Mielenterveyden ensiapu 2- koulutukseen. Siihen kuului kirja, niinkuin MTEA1- koulutukseenkin, jonka olen myös käynyt. Molemmat ensiapu-koulutukset oon käyny Oulussa Hyvän mielen talolla.




Kun MTEA1-koulutuksen tarkoitus oli antaa tietoa, kuinka vahvistaa omaa ja toisten mielen hyvinvointia niin tämän MTEA2-koulutuksen tarkoitus oli taas antaa tietoa mielenterveyden häiriöistä, keinoja niiden kohtaamiseen ja ensiavun askeliin.

Tässä kirjassa oli kolme osaa. Ekassa osassa oli johdanto aiheeseen, mielenterveyden ensiavun askeleet ja käsiteltiin myös Suomen tilannetta. Toisessa osassa käsiteltiin masennusta, ahdistuneisuutta, psykoosia ja päihteiden käyttöä ja jokaisen kohdalla myös niiden ensiapua. Kolmannessa osassa oli tarkemmat ensiaputoiminnot itsetuhoiseen käyttäytymiseen, itsensä vahingoittamiseen, paniikkikohtaukseen, traumaattisen tapahtuman jälkeisen apuun, vakaviin psykoositiloihin, alkoholin aiheuttamiin vakaviin oireisiin, huumeiden käytön aiheuttamiin vakaviin oireisiin ja myös ensiapuohjeet aggressiiviseen käytökseen. 

Ne mielenterveyden ensiavun askeleet:
1. askel: Lähesty, arvioi ja auta kriisitilanteessa
2. askel: Kuuntele avoimena ja tuomitsematta
3. askel: Tue ja tarjoa tietoa
4. askel: Kannusta huolehtimaan itsestä
5. askel: Rohkaise tarvittaessa hakemaan ammattiapua
Nämä siis käytiin läpi kunkin tilanteen näkökulmasta.

Kirjan lopussa oli myös lähteitä, mistä saada apua. Otin niistä kuvat ja laitan ne tähän. Luulis niiden olevan ajantasaisia ku painos on viime vuodelta. Klikkaamalla saa kuvat suuremmaksi.





Tää oli hyvä ja kattava kirja! Samaten ku ite kurssiki.
Suosittelen lämpimästi kaikille näiten mielenterveyden ensiapukursseja.
Haluan ite vielä käydä sen nuorten mielenterveyden ensiapukurssin.

23 kesäkuuta, 2023

#pridelukuhaaste: TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä

"Eihän tästä voinu ku tykätä! Ihastuin eritoten kirjan lapsiin. Ihan mahtavia hahmoja! ❤️ Lisäksi nauroin ääneen monta kertaa lukemisen aikana." 

Näin kommentoin GoodReadsiin tätä kirjaa. Oli kyllä todella valloittava ja ihastuttava kirja!




Spefi-lukupiirin kanssa luettiin tää. Hyvä, että luettiin. En tiiä oisinko muuten saanu tartuttua tähän. Mää ku oon aina niin epäluuloinen suosittujen kirjojen suhteen. 😅




Takakannesta:

"Lumoava fantasia oman paikkansa löytämisestä sekä ennakkoluuloista ja niiden murenemisesta

Linus Baker on säntillinen sosiaalityöntekijä, joka elää yksinäistä elämää kissansa ja rakkaiden vinyylilevyjensä kanssa. Kun Linus saa salaiseksi luokitellun työnannon ja matkaa Marsyasin saaren salaperäiseen orpokotiin, hän joutuu kuitenkin kyseenalaistamaan kaiken oppimansa. Orpokodissa asustaa kuusi maagista lasta: maahinen, metsänhenki, traakki, tunnistamaton vihreä otus, ihmissylikoira ja Antikristus. Linuksen tehtävä on selkeä: hänen on arvioitava, voivatko lapsoset saada aikaan maailmanlopun."

Eipä Linus tienny, mihin joutuu. Ja hyvä niin! Maagisten lasten orpokoti oli todella ihastuttava paikka. Ja eritoten ne lapset! Mää niin rakastuin näihin lapsiin! 💓 Niin ihania ja mainioita tapauksia! (Pitäskö vielä pari huutomerkkiä lisää...) No, Linus myös alkaa tykätä lapsista (maahinen Talia, metsänhenki Phee, traakki Theodore, tunnistamaton vihreä otus Chauncey, ihmissylikoira Sal, ja antikristus Lucy) ja orpokodin johtajasta ja päätyy kamppailemaan sen kanssa, että pitäisi olla objektiivinen sosiaalityöntekijä ja mites ne heräilevät tunteet Arthuria (orpokodin johtajaa) kohtaan. Sitä oli hauskaa seurata. Kirjan huumori oli myös hyvää ja nauroin tosiaan useaankin otteeseen ääneen tätä lukiessani. Ai nin, ja saaren oma suojelushenki Zoe oli kans mainio tapaus, sekä saaren lähellä olevan kylän pormestari. 

Tää oli ihastuttava aikuisten satu. Sielu ja mieli lepää tällaista lukiessa. Jo alusta asti tietää, että kaikki menee lopulta hyvin. Pitää vaan lukea, että tietää, että millä tavalla kaikki ratkeaa. Todellinen hyvän mielen kirja! 💗 Ja voi että mää toivon, että tälle saatais jatkoa! Haluaisin niin tietää, että miten näiden lasten elämä menee.

Ps: Hyvää juhannusta kaikille!

22 kesäkuuta, 2023

Suvi Ahola (toim.) & Satu Koskimies (toim.): Joka tytön runokirja

Tänä vuonna mulla on selvästi runojen vuosi. On päällä sellainen himo lukea runoja. Ihan niin, että koko minä, ruumis ja mieli, kaipaa runojen äärelle.




Tässä antologiassa käydään runojen kautta läpi naisen elämää. Syntymästä kuolemaan, koko elämänkaari kaikkine vaiheineen lapsuudesta alkaen. Ne vaiheet oli jaoteltu erilaisiin osioihin.

Löysin itselleni useamman uuden runoilijan:
Helena Anhava
Anna-Leena Härkönen
Aulikki Oksanen
L. Onerva

En ole tainnut keltään lukea runoja kuin ehkä jonkun satunnaisen. En ollut edes tiennyt, että Härkönen kirjoittaa myös runoja. No, haluan nyt tutustua tarkemmin jokaisen tuotantoon ainakin runojen osalta. 


"Olet kutsuttu juhliin,
teetät puvun,
kasvot,
hiukset,
kynnet:
panssari on valmis.

Ilta onnistui yli odotusten:
et tavannut ketään,
kukaan ei tavannut sinua.

Helena Anhava"


Härköseltä kolahti runo Oot kaikki mulle. Olin vaan, että wau! Lisää tällaista.

Oksaselta tutuin runo oli mulle Sinua, sinua rakastan. Lapsena jo luin sen ja se jäi mieleeni vahvasti, koska siinä oli ja on jotain samaistuttavaa. Tästähän on tehty myös laulu ja sen melodia on upea.


"HUOKAUS

Ei ollut kodin onni mua varten
eikä kotilieden lempeet valot;
mulle annettihin maailmanranna
tumma tie ja tuskain tulipalot.

Oi sallimus, on surun lahja raskas
ja päättymätön, pitkä päivätyöni!
Niin sairas, autio on sydämeni,
niin peljättävän yksinäinen yöni!

L.Onerva"


Tää oli kyllä hyvä antologia. Tän vois lukea toistekin!

21 kesäkuuta, 2023

#pridelukuhaaste: Alviina Alametsä & Linda-Maria Roine: Koulumustelmat - kiusaaminen on väkivaltaa

Huh, mikä kirja tää olikaan! Luin tän yheltä istumalta.




Alviina Alamestä ja Linda-Maria Roine (nykyään Raninen) kertovat kouluajoistaan. Molemmat olivat koulukiusattuja eli kouluväkivallan uhreja. Alametsä joutui myös kokemaan Jokelan koulusurman. Roine taas suunnitteli tekevänsä koulusurman, mutta ei onneksi koskaan toteuttanut sitä.



 

Kirja on koskettava. Alametsän kertomus kokemuksistaan Jokelan koulusurmassa oli kylmiä väreitä aiheuttava. Samaten Roineen kokemukset omilta kouluajoiltaan ja kun hän alkoi miettiä kostoa. Mää niin toivosin, että Suomessa saatais kouluväkivalta kitkettyä. Mutta se ei taida olla mahdollista niin kauan kuin Suomi on Euroopan kärkimaita lähisuhdeväkivallan suhteen. Väkivallan ja traumatisoitumisen kierre vaan jatkuu ja jatkuu.

Jotenkin en osaa tätä kirjaa muuten kuvailla. Tää oli aikamoinen kokemus! Kannattaa kyllä lukea!

Ps: Pride-lukuhaasteeseen kirja sopii, koska Alametsä on biseksuaali.

20 kesäkuuta, 2023

Gijé & Carbone: Soittorasia 1 ja 2

Oon ihastunut tähän sarjakuvasarjaan! 😍 Tarina itsessään, kuvitus, värimaailma, tarinan maailma. Kiinnostavaa ja kivaa luettavaa.

  


1. Pandorientin maailma

"Pieni Nola-tyttö saa isältään 8-vuotislahjaksi hienon soittorasian, joka kuului hänen äidilleen. Katsellessaan rasiaa koristavan kristallikuulan syvyyksiin Nola näkee pienenpienen hahmon, joka vilkuttaa hänelle ja pyytää apua. Nola tempautuu soittorasian sisään, maagiseen Pandorientin maailmaan, jossa hänen äitinsäkin on aikanaan vieraillut. Tästä alkaa Nolan seikkailu värikkäiden hahmojen ja taianomaisten tapahtumien pyörteessä. Saako hän selvitettyä äitinsä ja Pandorientin salaisuuden?"

Oli kyllä jännää seurata Nolan tutustumista uuteen maailmaan, Pandorientiin. Kutkutti omaa uteliaisuuttani myös! Mitä siellä tapahtuu, miten asiat on? Ja se, että Nolan äiti Annah on käynyt siinä maailmassa on kyllä kans jännää. Plus Pandorientin ihmiset ei oo ihan sellaisia, ku meijän maailmassa. 


2. Cyprianin salaisuus 

"Nola-tyttö palaa Pandorientin maailmaan juuri ajoissa näkemään kuningas Hektor I:n paraatin. Hän tapaa taas ystävänsä Andrean ja Igorin, mutta tutustuu myös moniin uusiin satumaisiin olentoihin. Kuka käy varkaissa Antonin puutarhassa? Tapausta selvittäessään Nolaa oppii paljon uusia asioita Pandorientista, muun muassa sen, että puiksi muuttuvat ystävät voivat olla hyödyllisiä."

Senhän arvas, ettei Nola pysty vastustamaan kiusausta palata Pandorientiin. Nyt sielä onkin asiat vähän erillain! Nola alkaa ratkoa varkauksia ystäviensä kanssa ja siitä lähteekin seikkailu käyntiin. Seikkailuun liittyy Antonin poika Cyprian, joka on kannessa. Cyprian sulatti kyllä mun sydämen, ku aina panikoidessaan alkoi muuttua puuksi eli vois ajatella, että lamaantui. Jännä seikkailu oli taas!


Odotan todella kovasti kolmatta osaa, joka ilmestyy loppuvuodesta. En malttais itseasiassa edes odottaa, ku haluan sen heti. 😂 Ja ihanaa, että sarjaa on tehty yhteensä ainakin viisi osaa!

19 kesäkuuta, 2023

#pridelukuhaaste: Tiina Tuppurainen & Teemu Silván: Rakkaudesta lajiin

Yöpöydän kirjoissa julistettiin taas jokavuotuinen pride-lukuhaaste. Päätin osallistua ja lyödä kaks kärpästä yhdellä iskulla, koska osallistun parhaillaan myös queer-lukuhaasteeseen.




Kirjaan haastatellut ( by Tiina Tuppurainen) ja 
kuvatut (by Teemu Silván) nuoret:

Leo Terävä
Jade Nyström
Emmeth Salo
Jona Paavilainen
Janne Puhakka
Alex Oksanen
Eetu Närhi
Joona Paananen
Sofia Manner
Petra Lehtovirta
Matilda Svahn
Rilla Ritakallio
Monica Hagström
Senni Salminen

Alkusanat: Elina Gustafsson

Kirjan lopussa haastateltuna myös tutkijoita ja urheiluorganisaatioiden edustajia.



Tää oli tosi mielenkiintoista luettavaa. Mahtavaa, että nuoret ite pääsivät ääneen oman sukupuolensa ja seksuaalisen suuntautumisensa suhteen! Vielä on paljon opittavaa siinä, että oikeasti hyväksytään ihmiset sellaisina kuin he ovat, eikä yritettäis tunkia toisiamme siihen muottiin, mikä ittiä eniten miellyttäis. On ihan hirveen surullista, että lapset ja nuoret joutuu kärsimään edelleen niin paljon paskasta suhtautumisesta itteensä, jos eivät ookaan heteroita tai cissukupuolisia. Se on yksiselitteisesti väärin. Ja mitä ihmettä se kenenkään persettä kutittaa, jos joku muu on erilainen ku sinä sukupuoleltaan ja/tai seksuaaliselta suuntautumiseltaan? Ei se oo mikään kihomato pepussa, joka pitää häätää pois! Ei omaa sukupuoltaan, siis sitä, joka on korvien välissä, voi muuttaa. Mutta omaa kehoaan voi muuttaa vastaaamaan sitä korvienväliä. Ei myöskään omaa seksuaalista suuntautumista voi muuttaa. Ei kenestäkään tuu heteroa, vaikka kuin yritettäis käännyttää henkisellä väkivallalla. Ja miksi ihmeessä se, että joku on jotain muuta kuin cishetero, on pettymys tai järkytys? En ymmärrä. Ei pitäis ladata mitään cishetero-odotuksia lapsilleen tai yhtään kellekään. Argh!

Huh, nyt lopetan tän ränttäämisen. Ihmiset välillä niin suututtaa.

Lukekaa tämä kirja! 💥

16 kesäkuuta, 2023

Dekkariviikot: Anna Breitholtz Monsén: Salaisuuksien ranta

 Olin vähän epäluuloinen tätä dekkaria kohtaan, koska päähenkilö on traumatisoitunut entinen poliisi ja pelkäsin, että hän on taas yksi klassinen dekkaripäähenkilö ongelmineen kaikkineen.




Helpotuksen huokaukseni oli siis suuri, kun selvisi, etteivät pelkoni käy toteen. Toki päähenkilö Lina oli traumatisoitunut ja sai takaumia, mutta hän ei ollut silti liian kliseinen traumojensa kanssa. Kirjan edetessä aloin tykätä hänestä! Lina siis palaa Sandingeen, jossa viettänyt kaikki lapsuutensa kesät isovanhempiensa luona. Lina perii sieltä talon ja kissahotellin isovanhempiensa ystävältä ja alkaa pyörittää Majkenin kissahotellia jotain tehdäkseen. Hän ei halua palata takaisin poliisin hommiin, koska hänen viimeisin keikkansa meni päin helvettiä ja se traumatisoi hänet.



Juonihan on siis se, että Sandingen rannalta löytyy ruumis, nuori poika. Samalta paikalta katosi 30 vuotta aiemmin myös nuori poika. Lina ei lopulta pysty vastustamaan kiusausta pyhistä aikomuksistaan huolimatta ja alkaa tutkia tapausta paikallisen poliisin Madden kanssa. Hommaan sekaantuu myös Linan raggari 92-vuotias isoisä, joka aiheuttaa hämmennystä ja sekaannusta ajelemalla sähköpyörätuolillaan miten huvittaa ja tekemällä muutenkin mitä huvittaa. Lisäksi Linan naapurillaki on jonkinlainen lusikka sopassa. Saatikka sitten kaupungin omalla gangsterilla Öjella, jota kukaan ei ole saanut kiikkiin vuosikymmeniin, vaikka kaikki tietävät hänen hämärähommistaan.

Tottakai tiesi, että Lina ratkaisee homman ja saa tämän Öjenkin kiikkiin. Se oli odotettavissa. Nuorten poikien murhaajankin älysin n.100 sivua ennen loppua. Hyvää oli se, että Lina ei ollut täysin omapäinen ja uhkarohkea, vaan hän ilmoitti Maddelle aina, että mihin menee ja mitä tekee ja näin Madde pääsi aina pelastamaan hänet kiipelista. 😂  Ja toki Lina varustautui muutenkin. Mutta eipähän tehny ilmoittamatta mitään! Se on niin monet kerrat ärsyttänyt kirjoissa ja tv-sarjoissa.

Annoin tälle lopulta 5 tähteä! Oli niin kiva kirja ja oli niin positiivinen yllätys mun epäluulojen jälkeen! Ja henkilöhahmot oli niin mainioita! Lina ite, Madde, Linan isoisä, Linan naapuri Erik ja hänen lapsensa, kissahotellin apulainen Sara jne.

Suosittelen lämpimästi tätä kirjaa!

15 kesäkuuta, 2023

Anne Leinonen: Elokuussa minä kuolen

Tää Leinosen kirja kuulosti niin mielenkiintoiselta, että pakkohan tähän oli tarttua.


Takakansiteksti:

"Alma tietää olevansa kirottu. Rakas isoäiti on kuollut, ja Babalta perityt oudot helmet ennustavat Alman elinpäivien määrän.

Mutta sitä ennen on kesä. On hyvästeltävä kaikki rakkaat. Niitä ei ole valtavasti.

Kuoleman odotus keskeytyy, kun naapuriin muuttaa salaperäinen Mia. Romuluinen tyttö käyttää peruukkeja ja on muutenkin omituinen, kuin menninkäinen. Mia vie Alman seikkailuille kotipihan perukoille Juurankojen maahan.

Alma saa toisenkin ystävän, Kuuran. Pakon määräämä tuttavuus muuttuu kiinnostaviksi juuri, kun Alman pitäisi kuolla. Niin tyypillistä. Yhtäkkiä elämä on jännittävää ja ihmeellistä. Mutta jokin paha on liikkeellä Juurankomaassa, eikä se aio pysyä maan alla.

Alman on voitettava pelkonsa ja löydettävä rohkeutensa, jotta hän voi pelastaa kaikki rakkaat ihmiset, joita alkaa olla jo jonoksi asti."



Tää oli jännä kirja, jännittävä ja mielenkiintoinen. Juurankomaa oli erikoinen paikka, jossa asiat ovat samallain ku oikeassa maassa, mutta silti nurinkurin. Aika kuluu eri tavalla yms. Alman ja Mian seikkailut siellä kyllä jännittivät mua. Heh, t: Eläytyjä. Lisäksi Alman ja Kuuran suhteen kehittyminen oli kivaa seurata. Niin ja sitten ne Baban helmet ja se kirous, että Alma kuolee ku helmet loppuu! Se oli hyvä lisä tähän tarinaan jännitteen tuojana. Lisäksi loppu oli kyllä aika jännittävä.

Eli hyvinkin lukemisen arvoinen kirja! Huomas kyllä, että on nuorille suunnattu, mutta se ei mua pahemmin ikinä haittaa.

Ps: Tykkään, ku Haamu Kustannuksen kirjat on tollaisia neliön mallisia. Erottuvat joukosta!

14 kesäkuuta, 2023

Dekkariviikot: Karin Erlandsson: Saarretut

 Vihdoin sain jatkettua Erlandssonin Kuolonkieloissa aloittamaa tarinaa! Sen näköjään luin viime vuonna dekkariviikolle.



Takakansiteksti:

"Painostavaa jännitystä lumen saartamassa pikkukaupungissa

Mitä tapahtuu, kun äiti murhataan? Saarretut kertoo perheestä, joka yrittää jatkaa elämää. Suru on läsnä, mutta pian käy ilmi, että menneisyydessä on asioita, jotka pitävät otteessaan. Perheen isä Krister makoilee enimmäkseen sohvalla kääntäen selkänsä lapsille ja maailmalle, tytär Kajsa voitelee joka päivä uudet leivät ja yrittää saada kaiken näyttämään normaalilta. Kajsa jää yhä enemmän yksin: kuolleen äidin tytär. Perheen pojan Jonaksen ajatuksista ei tiedä kukaan.

Eletään 1990-luvun alkua ja paikallislehden toimituksessa Sara Kvist kollegoineen painaa pitkää päivää kaupunkiin on iskenyt vuosisadan lumimyrsky. Neljä kaupungin viidestä ulospääsytiestä on pian poikki, käytössä on vain yksi lumiaura ja poliisiasemalla Harry on yksin vastuussa järjestyksestä. Hyytävästä viimasta huolimatta tunteet alkavat kuumeta saarroksiin joutuneessa pikkukaupungissa."



Tää todella jatkaa Kuolonkieloissa aloitettua tarinaa. Aikaa on mennyt useampi kuukausi eli kesästä ollaan siirrytty talveen. On älytön lumimyräkkä, tiet ja koko pikkukaupunki hautautuu lumeen. Edellisessä osassa tapahtunut Monikan murha vaivaa ihmisiä edelleen. Monikan perhe suree ja käyttäytyy kummallisesti. Monikan ystävä ja puolisonsa ovat myös "sekaisin". Sara on eronnut Robertista ja pelkää häntä edelleen väkivallan seurauksena. Silti hän jatkaa sitkeästi töitään pikkukaupungin lehdessä.

Lumi-infernon myötä tilanne alkaa kärjistyä. Tapahtuu kaikenlaista ja tilanne senkus kiristyy ja lopussa eskaloituu kaikki. Lukija saa selville asioita, mitä kirjan henkilöt eivät edes tiedä. Erlandsson osaa totisesti luoda tunnelmaa. Kaikki on niin arkista ja tavallista ja pinnan alla kuohuu ja sieltä sitten ryöpsähtelee pieninä puroina ja lopuksi pato murtuu. Sitä oli niin mielenkiintoista seurata!

Niin moni asia jäi auki, että toivon tuhottoman kovasti, että Erlandsson jatkaa vielä tätä tarinaa. Pliis! Joohan? Jatkathan!? Haluan tietää, miten näille ihmisille käy jatkossa.

13 kesäkuuta, 2023

Dekkariviikot: Satu Rämö: Rósa ja Björk

Innolla odotin saavani tän Rämön dekkarisarjan toisen osan käsiini, enkä joutunu pettymään sitä lukiessani.




Ekan osan luin loppuvuodesta ja tykkäsin Hildurista tosi paljon. Se oli mulle viiden tähden kirja. Ihastuin niin paljon Hilduriin ja Jakobiin ja Islantiin.



 

Takakansiteksti:

"Kun vallanhimo iskee, tulee ruumiita!

Rósa & Björk on toinen osa nordic noirille uskollista Hildur-dekkarisarjaa, jossa on ripaus islantilaista mystiikkaa.

Syrjäisillä Islannin vuonoilla tapahtuu outo murha. Vaikutusvaltainen kunnallispoliitikko löydetään ammuttuna hiihtoladulta. Murhaa tutkiessaan rikosetsivä, Atlantin hyisissä aalloissa surffaava Hildur Rúnarsdóttir ja suomalainen poliisiharjoittelija, villapaitojen neulomiseen hurahtanut Jakob Johanson joutuvat vaikean kysymyksen eteen. Kannattaako kaikkia salaisuuksia selvittää?

Hildurin lapsuudessa syntyneet traumat palaavat, kun kauan sitten kadonneiden siskojen, Rósan ja Björkin, mysteeri alkaa aueta. Jakob yrittää pitää päänsä kylmänä keskellä vaikeaa huoltajuusriitaa.

Paha löytyy usein läheltä, mutta ihmisten läheisyys on silti suurin voimavara, joka meillä on."


Juoni oli mielenkiintoinen. Poliitikon murha ja mistä asti sen syyt lähtivät liikkeelle ja miksi. Homma kietoutui moniin lankoihin ja iteki vasta kirjan loppupuolella keksin murhaajan. Ja siihen liittyi vielä kaikkea jännää lisäksi. Sitten vielä Hildurin siskojen kohtalo. Oli hyvä veto liittää kertojaääneksi myös Hildurin äiti! Se avasi tarinaa lisää. Huh, mitä kaikkea siihen liittyykään! Oli todella kiinnostavaa lukea siitäkin. Ja miten kirja loppui! Äääääääää!!! En ehkä kestä oottaa sarjan seuraavan osan, Jakobin, ilmestymistä loppuvuodesta. 

Tää oli mulle todellakin viiden tähden kirja. Wau! Rämö on kyllä saanut mut kiintymään Hilduriin ja Jakobiin.

12 kesäkuuta, 2023

Kolme asiaa- haaste

Outi's life- blogissa oli tällainen kiva haaste, jonka päätin itsekin tehdä. Ja tällä kertaa niin, ettei liity kirjoihin mitenkään!

purppuratuomi 30.5.

KOLME ASIAA JOIDEN TEKEMISTÄ OLEN LYKÄNNYT:

1. uuden puhelimen ja tietokoneen ostamista yli vuoden ja nytku tuli tuo läheiset teho-osastoilla-kriisi ni yhtäkkiä sainki tehtyä ne, ku halus paeta nykyhetkeä
2. Omien papereiden läpikäymistä
3. Kummilapsen yökyläilyä


vuorenkilpi 30.5.


KOLME ASIAA JOITA KAIPAAN:

1. Perhettä ja sukua ympärille (mutta en oman hyvinvoinnin kustannuksella)
2. Pianonsoittoa
3. Ljudmilan soittotunteja


sammalleimu 30.5.


KOLME ASIAA JOTKA OLEN PANNUT MERKILLE:

1. Mielialalääke on vähentänyt paljon mun jatkuvaa ahdistusta ja siten lisänny mun toimintakykyä
2. Kuuntelen nykyään musiikkia usein
3. Alan vähitellen erottaa, mitkä oireistani ovat psykosomaattisia


metsätähti 5.6.


KOLME ASIAA JOTKA TEKEVÄT MINUT ILOISEKSI:

1. Pehmolelut
2. Oma olemassaolo
3. Puoliso


brown eyed girl auringonkukka 9.6.


KOLME ASIAA JOITA SUOSITTELEN:

1. Psykofyysistä fysioterapiaa
2. Kävelyä kuunnellen samalla podcasteja tai musiikkia
3. Veriappelsiinien syömistä


omenapuu kukkaloistossaan 9.6.


KOLME ASIAA JOTKA HALUAN TEHDÄ PIAN:

1. Lähteä taas frisbeegolffaamaan
2. Nähdä anoppia
3. Käydä kummilapsen kanssa jäätelöllä Torinrannassa


tulppaaniloistoa 9.6.


Olipa hauskaa miettiä näitä!
Haasteesta ottakoon kopin hän, joka niin haluaa.

09 kesäkuuta, 2023

Dekkariviikot: Jenni Multisilta: Yksi teistä kuolee

Eka Multisillan dekkari nyt luettu!




Takakansiteksti:

"Fitness-maailman kulissit murenevat ovelassa psykologisessa trillerissä

Kolmen teinitytön vaarallinen laihdutusleikki johtaa tragediaan. Kymmenen vuotta myöhemmin Saarasta on tullut menestynyt fitness-tähti, joka joutuu palaamaan nuoruutensa näyttämölle Pohjois-Suomeen ja kohtaamaan menneisyytensä. Mitä tyttöjen välillä aiemmin todella tapahtui? Matto vedetään toistuvasti pahaa aavistamattoman lukijan alta, kun petollisen muistin kerrokset alkavat paljastua."



 

Tää oli kyllä jännittävä! Kirjan tunnelma oli just semmonen ahistava, että mitä täällä tapahtuu ja ekkö nää nyt tajua!? Saara toi esiin omaa tarinaansa ja 10v takaisia tapahtumia pala kerrallaan ja olipa se melkoista. Ihmiset osaa olla niin kieroja ja manipuloivia. Loppu sitten jo vähän poksautti aivoja. Kaikki ei oo sitä miltä näyttää. Ja hurjaa miten nuoret teinitytöt lähtee laihuttaan hurmatakseen jonku pojan ja saavat muut siihen mukaansa. Ja miten se häiriintynyt käytös jää päälle ja takertuu kiinni suhun kaikilla lonkeroillaan. Se toi ihan oman lisänsä tähän tarinaan ja sen jännitteeseen ja tapahtumiin. Lue ja koe se!

Todellakin haluan lukea lisää Multisillan dekkareita!

08 kesäkuuta, 2023

Cho Nam-Joo: Saha

Nyt oli kyllä jännä kirja. Koko paketti leväytettiin auki, sanottiin ähäkutti ja sitten jätettiin lukija ihmettelemään. Elegian kans luettiin tää ja ihmeteltiin tarinan leviämistä kaikkiin ilmansuuntiin.




Takakansiteksti:

"In a country called ‘Town’, Su is found dead in an abandoned car. The suspected killer is presumed to come from the Saha Estates.

Town is a privatised country, controlled by a secretive organisation known as the Seven Premiers. It is a society clearly divided into the haves and have-nots and those who have the very least live on the Saha Estates. Among their number is Jin-Kyung, a young woman whose brother, Dok-yung, was in a relationship with Su and quickly becomes the police’s prime suspect. When Dok-yung disappears, Jin Ky-ung is determined to get to the bottom of things. On her quest to find the truth, though, she will uncover a reality far darker and crimes far greater than she could ever have imagined.

At once a dystopian mystery and devastating critique of how we live now, Saha lifts the lid on corruption, exploitation and government oppression, while, with deep humanity and compassion, showing us the lives of those who, through no fault of their own, suffer at the hand of brutal forces far beyond their control."

Tästä se homma lähtee leviään ja porukkaa tulvii ovista ja ikkunoista mukaan tarinaan. Kaikki kyllä liittyy jotenkin tohon Towniin ja/tai sen historiaan. Mutta silti. Liika on liikaa ja välillä tuntu, että karattiin tosta murhan selvittelystä ja Do-kyungin katoamisesta tuhansien kilometrien päähän. Välillä hypättiin siis 30 vuotta taaksepäin. Se hyvä tässä kirjassa oli, että Nam-Joo osaa kyllä napata lukijan mukaansa. Ihmiset oli mielenkiintoisia ja maailma erikoinen dystooppisuudessaan. Kaks kertaa lukiessa tipahin kärryiltä ja jouduin kysymään Elegialta, että mitä ihmettä tässä tapahtui ja miksi. Että kröhöm. Silti lukemisen arvoinen kirja ja ei harmita, että luin. Haluaisin lukea Nam-Joolta jotain muutakin testimielessä.

07 kesäkuuta, 2023

Dekkariviikot: Elea Renko: Minataron mysteeri

Tuulevin lukublogissa pistettiin pystöön dekkariviikot ja päätin viimetingassa ottaa osaa, ku on tullu luettua joitain dekkareita taas ja ainaki kolme (kröhöm) on kesken.




Tää se oli jännä dekkari! En osannut odottaa tällaista.

Takakansiteksti:

"Alona kävelee kadulla ja kohtaa yllättäen edessään raa'an näyn. Miksi hänen piti nähdä se, voiko se olla jokin merkki? Hän tulee siihen tulokseen, että Irikselle on tapahtunut jotain. Pian tämä osoittautuu todeksi, sillä Alonalle on saapunut sähköposti, jossa kerrotaan, että Iris on surmattu.

Jonkin ajan kuluttua posti tuo Alonalle Iriksen kirjoittaman dekkarikäsikirjoituksen. Hän alkaa lukea:

Minataron kaupungissa on tapahtunut kouluammuskelu, toimittajat Tom Tauber ja Mitra Holubova lähtevät raportoimaan aiheesta. Pikkuhiljaa tapahtumat alkavat vaikuttaa oudoilta. Eläkkeellä oleva rikoskomisario Tuvilakin kiinnostuu tapauksesta.

Kolmikko päätyy Tsekkiin, missä seuraan liittyy myös Mitran prahalainen serkku Sárka. Ystävykset seikkailevat linnoissa ja Tsekin maaseudulla yrittäen samalla ratkaista arvoitusta.

Kirja on eräänlainen aikuisten Viisikko, sisältäen maagista realismia, historiaa ja poliittista kannanottoa."



 
Käsikirjoituksen tarina vie mukanaan. Siihen uppoaa, se oli viihdyttävä ja ahmittava lukea. Paikoin tarina olisi kyllä kaivannut toimitusta, huomas, ettei oo täysin hiottu. Se ei silti lukemista haitannut. Kouluammuskelun selvittely oli jännää ja tapahtumat erikoisia. Kirjan hahmot oli mielenkiintoisia ja heitä ois saanu ehkä hieman enemmän esitellä tai jotain, ku jäivät osin vähän etäisiksi mulle. Kokonaisuus oli kuitenkin niin hyvä kaiken kaikkiaan, että haluaisin kyllä tarinalle jatkoa, jos se vaan olis mahdollista. Tai ylipäätään haluaisin lukea Rengolta lisää kirjoja.

06 kesäkuuta, 2023

Pohjoinen dekkarihaaste 1.6.-30.9.2023

 Kirjaston sivuilla törmäsin tähän dekkarihaasteeseen ja aattelin sitten ilolla ottaa osaa tähän. Kuulosti nää kohat niin hauskoilta!


Ja tottakai mulla on jo jäätävä lukusuunnitelma tapani mukaan! 😂

Kuka muu aikoo osallistua tähän?