Arielle Twist: Disintegrate / Dissociate & Miranda Paul & Sija Hong: Beyond - Discoveries from the Outer Reaches of Space

Naistenviikko ja koska Olgaa ja Oilia ei nyt löytyny lukemistani kirjoista, niin laitamma tilalle jotain ihan muuta.

Arielle Twist: Disintegrate / Dissociate

Oh, mikä runokirja! Runot kuvaavat Twistin elämä transnaisena ja muutama oli sellainen, että meni ihan sydämeen asti. Mulla ei oo sanoja. Voin vain lämpimästi suositella tätä kaikille.

Sitten vielä toinen runokirja!

Miranda Paul & Sija Hong: Beyond - Discoveries from the Outer Reaches of Space

Lapsille suunnattu opettavainen runokirja avaruudesta. Runojen lisäksi kirjassa oli pieniä tietoiskuja erilaisista avaruuden jutuista. Kuvitus oli upea! Tykkäsin kokonaisuudesta

Riikka Saarenpää toim.: Miten pärjätä ilmastokriisissä? & E. L. Silvola-Carter: Sinilintujen kutsu

Naistenviikko ja yksi Riikka!

 Tässä on nyt kaksi kirjaa, jotka molemmat käsittelevät ilmastonmuutosta, mutta ihan eri tavalla.

Riikka Saarenpää toim.: 

Miten pärjätä ilmastokriisissä? Tositarinoita maailman köyhimmistä maista

Tässä oli tarinoita Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maista siitä kuinka ihmiset siellä taistelevat ilmastonmuutosta vastaan ja millä keinoin. Ihmisillä on toivoa ja tahtoa tehdä muutoksia, kun he saavat oikeanlaisia keinoja siihen. Ei voinut kuin ihailla heitä! Tää oli kyllä vaikuttava teos siinä mielessä. Antoi toivoa ittellekin.

E. L. Silvola-Carter: Sinilintujen kutsu

Tää oli aivan mainio kirja, jollei oteta lukuun paikoin olevia poliittisia paasauksia. Ne aina latisti tunnelman ja teki kirjasta tylsän hetkittäin. Valitettavasti! Kiinnostavinta oli kirjan alussa tapahtuva valtava metsäpalo Yhdysvalloisssa ja perhe johon se vaikutti karsealla tavalla ja kirjan keskivaiheen jälkeen tapahtuva myrsky Filippiineillä. Filippiineillä myrskyn keskellä tapahtuvat poliittiset keskustelut oli kohtuullisen mielenkiintoisia. Näkee, että politiikan rattaat pyörii hitaasti, liian hitaasti, että sen avulla pystyis oikeasti vaikuttamaan asioihin tarvittavalla nopeudella. Se kyllä vie toivoa.

No, joka tapauksessa, aion lukea jatko-osan, jos sellainen joskus tulee.

Lukemisto kevään opinnoisa

Muutama tenttikirja kevään opinnoista! Paukut loppu multa, niin ei ole ko muutama tenttikirja ja opintosuorituksia tuli lopulta vain yksi.

 

Malcolm Payne: How to use social work in theory in practice

Tämä kirja käsitteli erilaisia lähestymistapoja/työotteita, mitä voi käyttää sosiaalialan työssä. Kaikki teoriat käsiteltiin selkeästi ja annettiin esimerkkejä niiden käytöstä. Tykkäsin tästä ja oon miettinyt tätä kirjaa lukemisen jälkeen paljon, vaikka tentti itessään ei mennytkään kovin hyvin. Tärkeämpää ku arvosana on se, että haluan palata tähän kirjaan ja tuun lukemaan tämän kyllä uudelleen.

Alpo Heikkinen toim.; Arki, arvot ja etiikka - Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet

Lakipykäliä ja toimintaohjeita, miten toimia erilaisissa tilanteissa eettisesti ja asiakkaan parhaan kautta.

Antti S. Mattila: Ratkaisu: Ajattele toisin

Kirjan takakansiteksti ehkä valaisee tätä teosta parhaiten:

"Työelämässä. Vaikeuksien sattuessa. Ihmisten kanssa.

Opas kaikille oman ajattelunsa kehittäjille kertoo, miten mennä boksin ulkopuolelle, poistua kuplasta, päästä noidankehästä tai kohdata ongelmat.

Mikä avuksi, kun edessä on ongelma, johon ei löydy ratkaisua? Mistä keinot, kun töissä pitäisi keksiä uutta tai luova ratkaisu? Mitä tehdä, kun keskustelu ääripäiden välillä on mahdotonta? Mistä apu, kun ajatukset kiertävät kehää?

Antti S. Mattilan johdolla opit ratkaisemaan ongelmat käyttäen hyväksi näkökulman vaihtamisen taitoa. Elämässä eteen tulevien tilanteiden tarkastelu yllättävistäkin näkökulmista on jo antiikin stoalaisten suosima metodi, joka auttaa ongelmien luovassa ratkaisussa työ- ja yksityiselämässä, kasvattaa henkistä sopeutumiskykyä, helpottaa kaikkea sosiaalista kanssakäymistä ja on avain onnellisempaan ja pidempään elämään. Tutkitusti.

Ratkaisu: Ajattele toisin on Näkökulman vaihtamisen taito -teoksen laajennettu laitos.

Antti S. Mattila on lääketieteen tohtori, ratkaisukeskeinen psykoterapeutti ja filosofi. Hän on pitänyt Filosofista praktiikkaa vuodesta 1999 ja uskoo huumorin voimaan. Mattila on kirjoittanut aiemmin Onnentaidot -teoksen Pekka Aarninsalon kanssa sekä Näkökulman vaihtamisen taito -teoksen, joka on myös Ratkaisu: Ajattele toisin -kirjan pohjana."

Lopuissaan mielenkiintoinen kirja. Minulle ei mikään tajunnanräjäyttävä, mutta ehdottomati lukemisen arvoinen! Antoi ajattelemisen aihetta ja käyttökelpoisia vinkkejä tilanteisiin, joissa toisin ajatteleminen voisi helpottaa ja auttaa.

Bea Uusma: Naparetki - minun rakkaustarinani

 Vihdoin minäki sain luettua tän! Jam huh mikä kirja tää olikaan! Ahmin kahdessa päivässä.

Tää on yksinkertaisesti Uusman oma tarina siitä, miten hän kiinnostuu kirjassa käsitellystä naparetkestä ja miten hän uppoaa siihen oman elämänsä rinnalla. Tutkii ja tutkii kaiken rinnalla. Kerrassaan ahmittavasti Uusma kirjoittaakin kaikesta, itsestään, elämästään, omasta uppoamisestaan tähän epäonniseen naparetkeen, tutkimusretkistään tapahtumien perässä. Oispa tällaisia kirjoja lisää! Jos on ehdottaa samankaltaisia niin vinkkaa minulle, kiitos!

Itse tää naparetki. Nää seikkailijat oli ensinnäkin helvetin ylimielisiä. Ne ei ees testannut tota palloaan ennen lähtöään. Miettikää! Ja sehän se koitui sitten kohtaloksi. Sitten heillä ei ollut edes kunnon varusteita mukana. Meinaan vaatetusta. Kyllä oli hienot juhlavaatteet sitä hetkeä varten, ku ovat pallolla ylittäneet napajään. Muttei kuitenkaan mitään sen varalta, että ei onnistuiskaan homma, jotain sattuis. Argh. Miehet! Väitän, että todella harvassa on ne naiset, jotka ois tolleen lähteneet tommoselle reissulle. Onneksi heillä oli kuitenkin ruokaa, lääkkeitä ja sellasia kunnollisesti. Niitten puolesta olisivat ehkä voineet selvitäkin.

Mutta siis, todellakin loistava kirja! Uskon, että tuun lukemaan tän vielä uudelleen.

Audre Lorde: Sister Outsider & Kirsikka Myllyrinne: Menetyksestä ja maasta

 Pari kirjaa, joiden aihe on vähän synkkä. Molemmat oli tosi mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä luettavia. Kaipaan lisää tällaista luettavaa, joten jos on ehdottaa jotain niin kerro kommenteissa!

Audre Lorde: Sister Outsider

suomentanut Kaijamari Sivill

Vihdoin sain tämänkin luettua. Joulukuussa luin tän loppuun ja tää kerkes olla mun lukulistalla vuosia. 

"Feministi-kirjailija Audre Lorden tärkeimmät esseet ja puheet ensimmäistä kertaa suomeksi.

Tämän kokoelman viidessätoista voimakkaassa tekstissä Audre Lorde käsittelee seksismiä, rasismia, ableismia, ikäsyrjintää, homofobiaa ja luokkaa, ja hän esittää sosiaalisia erojen valjastamista välineeksi kohti toimintaa ja muutosta. Lorden terävä ja järkkymätön proosa kuvaa usein taistelua, mutta pohjimmiltaan tekstit välittävät sanomaa toivosta.

Tässä uudistetussa 2000-luvun laitoksessa Cheryl Clarke kirjoittaa esipuheessaan, kuinka Lorden ajatukset ovat jopa ajankohtaisempia nykyaikana kuin ne olivat 80-luvulla, kun tekstit ensimmäistä kertaa julkaistiin. Nyt Audre Lorden tekstejä julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi.

Audre Lorde (1934–1992) oli amerikkalainen kirjailija, feministi ja ihmisoikeusaktivisti, joka syntyi ja kasvoi New Yorkissa. Hän kuvaili itseään ”mustaksi, lesboksi, äidiksi, soturiksi, runoilijaksi”. Lorde julkaisi yhdeksän runo- ja viisi proosateosta, ja hänelle myönnettiin lukuisia tunnustuksia ja palkintoja niin kirjallisesta kuin akateemisesta työstään."

Tää tiivistää hyvin tän kirjan sisällön. En osaa muuta edes sanoa, kuin että aion lukea lisää Lorden teoksia.

Kirsikka Myllyrinne: Menetyksestä ja maasta

Myllyrinteen kirjan luin tammikuun alussa. Tässä muistelmien ja ilmastonmuutosten seurausten keskellä elämisen kanssa kulki hyvin yhteen tarinaa sitovana tekijänä lemmikin sairastuminen.

"Kirsikka Myllyrinteen kirjassa Menetyksestä ja maasta katsotaan luontokatoa ja ilmastonmuutosta ruohonjuuritasolta siellä, missä kuumuus ja kuivuus tuntuu jo ihmisten elämässä.

Kuudes sukupuuttoaalto ja sen seuraukset näkyvät jo Itäisellä Välimerellä. Siellä, missä muuttolintujen, mufflonien ja salametsästäjien polut kohtaavat. Pärjäävätkö uhanalaiset lajit tässä ihmisen häiritsemässä maailmassa?

Välimerellä nyt tuntuvat vaikutukset ovat todellisuutta pian myös muualla: yhä nouseva vedenpinta, eroosio, luontokato, voimistuvat syysmyrskyt ja talven tulvat, yhä kuumenevat kesät. Olemme vaarassa menettää tutun elinympäristömme ilman että pystymme vaikuttamaan siihen.

Sypressin varjossa kulkee myös kirjoittajan henkilökohtainen suru, ihmisestä jota ei koskaan ehtinyt tuntea. Millaista karttaa menetys piirtää yksilölle? Mistä kaikesta joudumme luopumaan? Joutuuko juurensa punaiseen savimaahan kaivanut tulija lähtemään vuorostaan ilmastopakolaiseksi?

Kirsikka Myllyrinne on kustannustoimittaja ja tietokirjailija, joka asuu Kyproksella."

Myllyrinteen pohdinnat oli kyllä hyvin samaistuttavia. Toivottavasti hän kirjoittaa lisää tästä aiheesta!

Kaksi ihan erilaista kirjaa luonnonsuojelusta

 Molempiin kirjoihin tartuin, kun nimi ja kirjan aihe kuulosti niin jännältä ja kiinnostavalta.

Tracey Williams: Adrift: The Curious Tale of the Lego Lost at Sea

with Curtis Ebbesmeyer & Mario Cacciottolo

Legot kiinnostaa sen verran, että oon kattonu LegoMastersin Suomen ja Australian versiota. Siksi tän kirjan osuessa tielle, tartuin siihen.

Vuonna 1997 rahtilaiva kippas myrskyssä ja kyydissä oli legoja, paljon legoja. Siitä on sitten seurannut se, että rantoja aarteiden toivossa haravoivat tyypit rupesivat löytämään legoja rannoilta ja merivirtojen mukana niitä on päätynyt joka puolelle maailmaa.Williams kiinnostui tästä kaikesta ja alkoi ottaa selvää tapahtumista ja minne kaikkialle legot ovat päätyneet. Kirjassa on paljon kuvia ja juttuja löydetyistä legoista ja myös muusta mereen päätyvästä muovijätteestä. Oli kyllä silmiäavaava opus tämä!

Trang Nguyễn & Jeet Zdung: Rädda Sorya: Chang och solbjörnen

kääntänyt Hien Ekeroth

Tää sarjakuva on tarina Changista, joka haluaa tulla isona luonnonsuojelijaksi. Vaikka ympäristö vastustaa hänen ajatustaan, ettei tytöstä voi tulla luonnonsuojelijaa, Chang pitää päänsä ja niin vain hänestä tuleekin kansallispuiston vartija. Hän myös kohtaa Soryan, joka on aurinkokarhu ja auttaa pelastamaan tämän pienen karhun hengen ja viimein vapauttamaan luontoon. Tää oli kyllä koskettava sarjakuva!

Syksyn opinnoissa luettua

 Mun syksyn opinnot on menny melkoisen plörinäksi, kun jaksaminen on ollut niin vähäistä. En ole saanut opintoja kasaan muuta kuin ekan työharjoittelun loppuun eli n.3op. Aargh.

Nämä kolme seuraavaa opusta luin alkusyksystä Nuoriso- ja aikuissosiaalityön kurssille. Se kurssi meni sitten reisille, kun tulin taas kipeeksi ja en päässyt tenttiin ja tenttiä ei voi korvata mitenkään, joten tämän kurssin tekeminen siirtyi sitten vuodella. Hohhhoijaa. Vitutti raskaasti.

Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela (toim.) & Pekka Penttinen (toim.): Koulunuorisotyö

Hyvä ja selkeä kirja siitä mitä kaikkea koulunuorisotyö on ja pitää sisällään.

Kaarina Reini: Mielenterveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset

Tästä en muista enää mitään. Sori.

Emmi Paananen, Miikka Piiroinen & Katja Uustalo toim.: Etsivän nuorisotyön käsikirja

Tämä oli mielenkiintoinen kirja! Mulla ei ollut aiemmin oikein minkäänlaista kuvaa siitä, että mitä etsivä nuorisotyö on. Tän luettua tiiän ja tuo työ kuulostaa semmoselta, että vois ehkä itsekin tehdä.

Lastenkirjoja

 Muutamia lastenkirjoja tähän väliin. Sattunu löytämään monenlaisia ja tykkäsin näistä kaikista paljon.

Maria Vilja: Villikissareppu

"Kaunis tarina esikoululaisen elämästä, uusista aluista ja erityisherkkyydestä Näkymätön reppu -kirjan tekijältä.

Rosalilla on näkymätön reppu, johon hän kerää kaiken, mitä näkee ja kokee. Nyt Rosali ja isä ovat muuttaneet uuteen asuntoon, ja hän on aloittamassa esikoulun. Reppu täyttyy yhtäkkiä jännittävistä muutoksista, ja siitä seuraa yllätyksiä. Eskarin ensimmäisenä päivänä reppu kasvattaa itselleen villikissan jalat. Rosali joutuu miettimään, miten hurja villikissa kesytetään."

Tää oli aika ihana ja samaistuttava kirja erityisherkkyydestä. Tykkäsin paljon! Tämäkin on näköjään kirjasarja, toisen kirjan jo varasin ja ens vuonna tulee kolmas osa.

Elina Hirvonen & Ville Tietäväinen: Näkymätön

"Kukka ei halua olla Kukka. Hän haluaa olla Kapteeni, ja johtaa kaikkivoipaisten Avaruustyyppien joukkoja. Päiväkodissa hän haluaisi leikkiä toisten lasten kanssa, mutta toiset eivät halua häntä leikkiin. Onneksi Avaruustyypit tietävät, miten toimia silloin, kun Kapteenin omat neuvot ovat loppu.

Palkittu tekijäkaksikko on tarttunut kipeään ja ajankohtaiseen aiheeseen hellyydellä ja paljaalla rehellisyydellä. Viisas ja mielikuvitusrikas tarina kuljettaa lukijan vaikeiden tilanteiden ja tunteiden läpi - kuitenkin niin, että apu ja turva ovat aina lähellä. Tietäväisen vahvoissa kuvissa ulkopuolisuus ja outous näyttäytyvät koskettavalla tavalla."

Tämäkin oli ihana kirja! Samaistuin tähänkin paljon. Tietäväisen kuvitus oli mun mieleistä ja tarina selkeä. Tekispä tämä kaksikko lisää näitä lastenkirjoja!

Minna Viitalähde: Me harvinaiset: 14 uhanalaista Suomen luonnon eläintä

"Suomen harvinaisista nisäkkäistä kertova kuvakirja tarjoaa lapsille hauskoja tietoiskuja eläinten elinoloista ja tavoista.

Tiedätkö, mikä eläin on polkupyörän korkuinen tai mikä painaa maitotölkin verran? Mikä eläin popsii tuhat kiloa kalaa vuodessa?

Kirjan päähenkilöitä ovat 14 uhanalaista suomalaista eläintä, kuten vesikko, naali, susi, ahma, ripsisiippa, saimaannorppa ja metsäpeura. Eläimet kertovat kirjassa omin sanoin ruokamieltymyksistään, yökäyttäytymisestään tai tassunsa koosta.

Raikkaat, upeat kuvat ja graafiset yksityiskohdat auttavat painamaan kivat faktat mieleen. Kirja levittää myös tärkeää viestiä: luonnon monimuotoisuuden puolesta on tehtävä kaikkensa."

Vitsi, mikä tietokirja! Oispa aikusillekin tällaisia! Kuvitus oli niin söpöä ja tieto laitettu erilaisiin palkkeihin ja kupliin yms, joista ne oli helppo lukea, koska lyhyt määrä tekstiä aina.Tykkään tällaisista kirjoista tosi paljon, vaikka aiheena uhanalaiset eläimet ei sinänsä oo mistään hauskimmasta päästä.

Sara Kokkonen: Kapina ja kaipuu - kultaiset tyttökirjaklassikot

 Pitihän mun saada lukea tämä toinekin Sara Kokkosen kirja, kun luin sen ekan, missä suomalaisista tyttökirjaklassikoista.

Kirjassa esitellään seuraavat kirjailijat:

Louisa May Alcott

Susan Coolidge

Frances Hodgson Burnett

Jean Webster

L. M. Montgomery

Laura Ingalls Wilder

Helen D. Boylston

Carolyn Keene

Martha Sandwall-Bergström

Merri Vik eli Ester Ringnér-Lundgren

Mää oon mielestäni lukenut näiltä kaikilta kirjoja lapsena. Webster on ainut, josta en oo täysin varma.

Alcottilla on Pikku naisia 4-osainen sarja plus Kahdeksan serkusta yhden jatko-osansa kanssa sekä Tytöistä parhain ja Sireenien alla. Aikuisena oon lukenut Naamion takana -kokoelman.

Hodgson Burnettilla on Salainen puutarha ja Pikku prinssi/prinsessa/lordi -kirjat ja Kadonnut prinssi myös. Noita prinssejä ja lordeja en oo ehkä lukenut.

Susan Coolidgella on Katy -kirjasarja, jota luin lapsena. Jean Websterillä St. Ursula koulun tytöt -sarja ja tästä en tosiaan oo ihan varma, että oisin lukenut. Montgomeryllä Annat ja Emiliat ja paljon muuta ja oon lukenut kaiken suomennetun. Ingalls Wilderillä on Pieni talo preerialla -sarja ja sitä en oo tainnut ihan loppuun asti lukea, mutta ensimmäiset osat ainakin.

Boylstonilla on sairaanhoitaja Helena -sarja, Keenellä Neiti etsivät, Sandvall-Bergströmillä Gulla- sarja ja Merri Vikillä Lotta- sarja. 

Oon lukenut nämä kaikki peruskoulun aikana ja sanosinpa jopa, että ala-asteen aikana jo ekan kerran. Ihanaa, että on tällaisia kirjailijoita, joilla yksittäisiä kirjoja ja kirjasarjoja, joita voi ahmia niin lapsena kuin aikuisenakin.

Sara Kokkonen: Rasavillejä ja romantikkoja - rakkaat suomalaiset tyttökirjat

 Tyttökirjat kiinnostaa vaan enämpi ja enämpi mua. Siksipä halusin lukea Sara Kokkosen kirjan suomalaisista tyttökirjoista.

Kirjassa esitellään seuraavat kirjailijat:

Anni Swan

Mary Marck eli Kersti Bergroth

Helga Nuorpuu

Rebekka Räsänen

Anni Polva

Marjatta Kurenniemi

Rauha S. Virtanen

Merja Otava

Merja Jalo

Tuija Lehtinen

Oli ihan hauskaa huomata, että oon lukenut kaikkia paitsi Nuorpuuta ja Otavaa. Ajattelin lukea myös heiltä jotain nyt, kun oon niin tykästynyt lukemaan tyttökirjoja. Nuorpuun Ruusulan tytöt vaikuttaa kiinnostavalta luettavalta ja Otavalta tietysti Priska.

Anni Swanin nuortenkirjasarja, joihin kuuluu Iris Rukka ja muut on tullu luettua joskus ala-asteella ekan kerran. Samaten Mary Marckin Eeva- kirjat. Rebekka Räsäsen Juoniemi-kirjat oon lukenu ehkä yläasteella tai lukiossa. Anni Polvan Tiina-kirjat ja Marjatta Kurenniemen Onnelit ja Annelit oon lukenu ala-asteella. Rauha S. Virtasen ja Tuija Lehtisen kirjoja aloin lukea yläasteella. Merja Jalon heppakirjat oon lukenu ala- ja yläasteen aikana. Kaikista näistä on jäänyt jonkinlainen muistijälki.

Tyttökirjat on tärkeitä, että tytötkin näkee heidän pystyvän monenlaiseen. Myös seikkailuihin! Hassusti tahtoo poikakirjat olla pelkkää seikkailua ja sehän nyt ei ole oikein realistista elämää. Ei elämä ole koko ajan seikkailua. Joskus vaan. Onneksi nykyään tyttökirjat ja poikakirjat taitaa olla jo paljon realistisempia siinä mielessä, ettei ne oon niin erilaisia verrattuna toisiinsa ku aiemmin.

Ootko lukenu näitä kirjailijoita? Kiinnostaako tyttökirjat?

Jessikka Aro: Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi

Koska olin eilen kuuntelemassa Oulun muusajuhlilla esiintynyttä Jessikka Aroa ni päätin sen kunniaksi viimein naputella myös tämän kirjabloggauksen loppuun. Kiitos Jessikka Aro näistä kirjoista! Fanitan sinua niin paljon!💖

Tämä kirja oli yhtä silmiäavaava kuin edeltäjänsä Putinin trollit. Minusta on pelottavaa, että mitä kaikkea ihmiset ovat valmiita tekemään vallan, rahan, koston jne takia. Niinkuin Putinkin tekee nyt kaiken aikaa. Ja niin moni ihminen lähtee siihen touhuun mukaan. Samaan aikaan se ei ole ollenkaan yllättävää, inhimilliset arvot ovat niin vähän arvostettuja tässä kapitalistisessa ja patriarkaalisessa maailmassa.

Kirjan alkuosa käsittelee Smolenskin lentoturmaa, jossa kuoli Puolan poliittinen eliitti: presidentti, puolustusvoimien korkeita jehuja, ministereitä yms. Mulla ei ollut mitään mielikuvaa koko lentoturmasta muuten, kuin että olen tainnut kattoa Lentoturmatutkinnan jakson siitä ja siitäkään en muista oikein mitään. Aro avaa turman tapahtumat, turmassa kuolleiden elämiä ja läheisten kokemuksia sen jälkeen, Venäjän paskamaista toimintaa ja Puolan johdon paskamaista toimintaa. Kirjan loppupuolella Aro jatkokertoo edellisessä kirjassaan kuvaamiaan kokemuksiaan vainoamisesta ja mitä oikeudenkäyntien jälkeen on tapahtunut. Lisäksi kirjassa tuodaan esiin myös Ghanassa ollut trollitoimisto ja kuvataan Venäjän Viroon tekemää karseaa totaalikyberhyökkäystä vuosien takaa. 

 Maailma ryskyy kaiken aikaa. Luin yllättyneenä Ylen jutun siitä, kun Puola valmistautuu sotaan Venäjän kanssa. Olin vaan, että hä. Venäjä pommittaa Ukrainaa. Israel pommittaa Gazaa, Libanonia ja Irania. Malissa ja Nigeriassa paukkuu, Kongossa todella rauhatonta, Itä-Afrikan maissa on nälänhätä. Afganistanissa naisilla ei ole enää oikein mitään ihmisoikeuksia. Huokaus. Tää tulipalo senkus leviää, varsinkin kun ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt valtavia ongelmia eripuolella maailmaa. Silläkin tämä kirja avas silmiä lisää. Kuinka kätevästi jotkut toimii kaiken takana ja ottaa ilon irti tilanteista. Venäjällä on näppinsä pelissä vaikka ja missä iloisesti hybridisodankäyntiä hyödyntäen.

#naistenviikko2024: Emilia Laatikainen: Ei ois susta uskonu

Naistenviikko jatkuu. Tänään aiheena on alkoholismi. Se koskettaa niin monia naisia Suomessakin. Joko oman alkoholismin takia tai sitten läheisen alkoholismin takia.

"Sairaus kehittyy hiipien, mutta niin nopeasti, että sen salaaminen on hyvin vaikeaa.

Päihderippuvuus on parantumaton ja hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus. Kulissit murenevat, ihmissuhteet romuttuvat ja työt loppuvat. Rakas päihde muuttuu vankilaksi. Käytön hallitseminen ei onnistu ja elämä karkaa käsistä.

Ei ois susta uskonu on tositarina nuoren alkoholistin rimpuilusta päihteen pihdeissä, yrityksistä olla ilman ja pelosta tuntematonta, ehkäpä parempaakin, tulevaisuutta kohtaan. Kun vain uskaltaisi!

Päiväkirja selviytymisestä alkaa päihdekuntoutuksessa, kun oma pohja ja kuolevaisuus on kohdattu liian monta kertaa. Riippuvuudesta toipuminen vaatii luopumista, harjoittelua, nöyrtymistä ja pään hakkaamista seinään. Ennen kaikkea se vaatii rohkeutta antaa elämälle mahdollisuus.

Emilia Laatikainen (s. 1995) on oululainen kuvataiteen opettaja ja sarjakuvantekijä, joka opettelee elämään päivän kerrallaan. Ei ois susta uskonu on hänen toinen sarjakuvateoksensa.

Mustavalkoinen."

Laatikainen kuvaa tässä sarjakuva-albumissa omaa kokemustaan alkoholismiin sairastumisesta ja toipumisprosessista sitten kun hän asian oli viimein valmis kohtaamaan ja tekemään sille jotain. Paljon oli tuttua minullekin, vaikkei ole sen kummempaa kokemusta alkoholismista. Riippuvuuden piirteitä on niin monessa asiassa ja oireet voivat olla niin samankaltaisia eri asioissa.

Tämä sarjakuva voitti Finlandian, eikä suotta! Tämän olisi hyvä lukea kaikkien, ainakin jos aihe vähääkään kiinnostaa.

Kaksi kirjaa Venäjästä/Venäjältä

Venäjässä on aina jotain kiinnostavaa, nykyäänkin, vaikka Putinin sotaa en kannata yhtään millä tavalla. Törmäsin kahteen hyvin erilaiseen teokseen, jotka kertovat Venäjästä omalla tavallaan. Molemmista pidin paljon!

Bubble: Venäläistä nykysarjakuvaa

"Moskovalainen sarjakuvakustantamo Bubble comics on viimeisen kymmenen vuoden aikana luonut tyhjästä venäläisen supersankarisarjakuvan käsitteen, ja on nykyään maan suurin sarjakuvakustantamo. Millaista on venäläinen kaupallinen sarjakuva? Millainen on venäläinen supersankari? Millaisia tekijöitä taustalta löytyy? Kirja pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin ja tarkastelee itänaapurimme tuoretta ja kehittyvää sarjakuvailmiötä. Julkaisuun on valittu neljä otetta Bubble-kustantamon sarjakuvista sankareineen yhteistyössä Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijoiden kanssa.

Tervetuloa tutustumaan venäläiseen sarjakuvaan!"

"Helsingin yliopiston slaavilaisten kielten ja kulttuurien ainejärjestö Rupla ry:n opiskelijat ovat yhteistyössä Suomi-Venäjä-seuran kanssa valinneet julkaisuun Bubblen tuotannosta neljä tunnettua sarjakuvaa."

Tää oli mielenkiintoinen antologia! Kaikki nämä tarinat oli sellaisia, että halusin jatkaa niiden lukemista. Kunpa! Todellakin lukisin!

Katariina Bröms: Ikkunat auki itään: rikoksia ja rangaistuksia Venäjältä

"Huudot jatkuivat kokonaiset kaksi tuntia, kunnes yllättäen asunto hiljeni. Naapurit ymmärsivät heti, että jotain kamalaa on tapahtunut, ja päättivät omin voimin murtautua asuntoon. Talossa asuvat miehet kaivoivat esille kaikki mahdolliset työkalut, ja pian joku oli tuonut sorkkaraudan, jolla ovi revittiin auki.

Ikkunat auki itään - Rikoksia ja rangaistuksia Venäjältä kertoo viidestä häikäilemättömästä rikoksesta rajan takaa. Kuka tilasi Anna Politkovskajan salamurhan? Miksi Tverin sudet ampuivat rakastetun chansonin kuninkaan Mihail Krugin? Miksei poliisi tullut apuun, kun poikaystävä surmasi Vera Pehtelevan julmalla tavalla? Venäläisissä rikostarinoissa kohtaavat niin uskonnot kuin neuvostoliittolainen mielisairaanhoito, unohtamatta käsittämättömiä motiiveja ja miliisiä sumuttavia karkulaisia. Venäjän kokoisessa maassa ja monimutkaisessa oikeusjärjestelmässä uskomattomia rikostarinoita riittää.

Kirjan kirjoittaja, suomalaisvenäläinen Katariina Bröms tunnetaan suositusta Ikkunat kii - true crime -podcastista. Rikostarinoiden kertomisen ohella Bröms tutkii venäläistä yhteiskuntaa ja pohtii, kuinka Venäjästä voisi tulla turvallisempi, demokraattisempi ja tasa-arvoisempi maa."

Ahmin tämän kirjan yhdeltä istumalta. Tässä oli koskettavia tarinoita erilaisista rikoksista, jotka ovat tapahtuneet Venäjällä ja jotka ovat olleet siellä skandaali. Aikamoisia tarinoita ovatkin! Jotkin niistä ovat jopa valuneet Suomeen uutisiin, kuten Anna Politkovskajan murha tai Vera Pehtelevan kidutusmurha. Pidin Brömsin tyylistä kirjoittaa. Se on asiat toteava ja pohdiskeleva, jutuilla ei ns. mässäillä, eikä yksityiskohtiin mennä liian tarkasti. 

Brömsiltä on julkaistu tälle vuotta myös toinen kirja. Se käsittelee sarjamurhaajia Neuvostoliiton ajalta. Aion kyllä lukea senkin! Niin paljon tykkäsin tästä kirjasta, vaikka aihe karu onkin.

Oletko lukenut näistä jommankumman tai molemmat? Tai kiinnostaisiko lukea?

Opintoja varten luettuja

Kaikenlaista sitä tulee luettua opintojen aikana! Tässäpä näitä mitä nyt kevätlukukauden aikana on tullut luettua!

Anna-Maria Isola, Heidi Kaartinen, Lars Leemann, Raija Lääperi, Taina Schneider, Salla Valtari & Anne Keto-Tokoi: Mitä osallisuus on? - osallisuuden viitekehystä rakentamassa

Taina Era (toim.): Osallisuus - oikeutta vai pakkoa?

Asiakkaan osallisuuden tukeminen -kurssilla oli luettavana tällaiset pläjäykset. Näistä ja itse kurssista heräsi paljon kaikenlaisia ajatuksia. Mitä kaikkea osallisuus onkaan ja mitä se vaatii, että sitä voi ja pysty kokemaan.

Emilia Laukkanen & Päivi Ruokoniemi: 

Turvallinen lääkehoito - opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen

Tämä opas luettiin Lääkehoidon perusteet sosionomeille -kurssilla ja tää oli selkeä. Anto hyvän ja perusteellisen kuvan siitä, että miten laaditaan lääkehoitosuunnitelma ja mitä kaikkea siihen kuuluu. Sain vinkkejä myös itseni suhteen.

Markus Oja, Maarit Grönroos & Kaisla Jousimo: 

Polyamoria sote-alojen ammattilaisille

Tää oli loistava opas. Asiat esitetty niin selkeästi ja selitetty niin auki, että oli helppo ymmärtää. Luin tämän englannin kurssin ryhmätyötä varten, koska ryhmätyömme aiheena oli Ethical non-monogamy.

Pia Houni & Tuomo Alasoini: Work Up! Tulevaisuuden työ

Mielenkiintoisia artikkeleita. Pisti miettimään, että mitä kaikkea työ tulee olemaan tulevaisuudessa! Muutos on väistämätön. Tämän luin Itsensä johtamisen työkalut – hyvinvointia ja tehokkuutta työhön -kurssilla ja tuo kurssi oli muuten aivan mahtava!

Mikko Dufva & Sanna Rekola: Megatrendit 2023 - ymmärrystä yllätysten aikaan

Aivot poksahti tätä lukiessa. Oikeasti aika tajunnan räjäyttävä kokemus lukea nämä trendit läpi. Wau. Herätti myös paljon tunteita ja halun tehdä omalta osalta sen, mitä voi, että tulevaisuus olis parempi. Tämän luin Miten sulla menee? Avaimia kestävään hyvinvointiisi -kurssilla. Tääki kurssi oli ihan mahtava.

Tällaisia tullut luettua tänä keväänä. Nyt sitten siirryn lukemaan kesäopintojen juttuja.

Naisasiallisia kirjoja

Mua on ruennu kiinnostaan tämä vähän vanhempi kirjallisuus sekä jotenkin siihen liittyvä kirjallisuus. Nämä kaks olikin mielenkiintoista luettavaa!

Rauni Paalanen: Kahvilanaisia

Paalasen esseekokoelma. "Kahvilanaisia kertoo eläytyen ja pohdiskellen naiskirjailijoista ja heidän teoksistaan. Se kertoo kirjallisista naisista, jotka ovat turhan usein jääneet miesten varjoon, naisista jotka ovat lähteneet kodista kahvilaan, perinteisestä naisen roolista miesten hallitsemille julkisille foorumeille.Kahvilanaisia kertoo Milena Jesenskásta, Ea von Alleschista ja Margareta Steffinistä, jotka ovat tuttja Franz Kafkan, Hermann Brochin ja Bertolt Brechtin kautta. Tiedämme näistä ihailluista ja poikkeuksellisista naisista tuskin mitään, vaikka heillä kaikilla on oma kirjallinen tuotanto. Kahvilanaisia kertoo myös naisista, jotka ovat isiensä sodan, toisen maailmansodan, varjosta nousseet puhumaan omalla äänellään: Marlenen Haushoferita ja Christa Wolfista. Rauni Paalanen kirjoittaa naisistaan intensiivisesti ja läheltä. Hän ei pyri luokittelemaan tai kritisoimaan, vaan haastaa lukijan miettimään näiden lahjakkaiden ja leimuavien naisten elämää ja kirjoituksia."

Pidin tästä paljon ja sain monia lukuvinkkejä myös! Paalasta haluan lukea myös lisää.

Anne Helttunen & Tuula Uusi-Hallila: Naisia nimittäin - kirjallisuutemme naishahmoja

Tämä oli kiinnostavaa luettavaa! Helttunen ja Uusi-Hallila käyvät läpi 50 yleisintää suomalaisessa kirjallisuudessa käytettyä naisten nimeä ja kertovat eri hahmoista. Oli aika ahmittava teos! Ja tietopalat olivat max 4 sivun mittaisia. Oli hauskaa myös löytää oma nimi kirjasta ja lukea siitä. Mun nimi on siitä hassu, että se on tavallaan yleinen, mutta ei kuitenkaan. Olin yläasteella ennen ku mun kans samassa koulussa oli ekan kerran kaima. Aatelkaa! Ja mää kävin sentäs ala-asteen kolmessa eri koulussa.

Ootteko lukenu näitä? Kiinnostaako?

Onko ehottaa jotain tämän tyyppistä luettavaa?

Sarjakuvia

Muutama sarjakuvakin on löytänyt tiensä mun luo. Nämä kolme ihan erilaisia ja eri aiheista.

Einat Tsarfati: Mikä sotku

suomentanut Riina Behl

Takakansiteksti:

"Sotkuinen ihminen, et ole ainoa

Miksi jotkut ovat sotkuisia? (Eikä nyt tarkoiteta niitä, jotka sanovat olevansa sotkuisia mutta säilyttävät keittiön kuivatuotteita nimikoiduissa lasipurkeissa.) Vaikka he kuinka yrittäisivät ryhdistäytyä, pikkuhiljaa kaaos aina valtaa heidän kotinsa, työpöytänsä ja mielensä. Onko sotkuinen ihminen tuomittu elämään sotkunsa keskellä?

Pilke silmäkulmassa tehty omakohtainen sarjakuva perkaa sotkuisen ihmisen mielenmaisemaa ja arjen haasteita. Se sisältää humoristisia testejä oman sotkutason tunnistamiseksi, mutta esittää myös teräviä havaintoja kamppailusta yhteiskunnan vahvoja siisteysoletuksia vastaan.

Kirja on loistava vertaistuki muille epäjärjestelmällisille ihmisille, ja lisäksi se tarjoaa ymmärrystä sotkuisen ihmisen siisteille kanssaeläjille.

Einat Tsarfati on israelilainen kirjailija ja kuvittaja, jonka kuvakirjoja on käännetty 20 kielelle. Mikä sotku on hänen ensimmäinen sarjakuvakirjansa aikuisille. Kirja syntyi hänen suositun Things That Annoy Me -Facebook-sivunsa pohjalta."

Tämä sarjakuva ei ihan iskenyt muhun. Jotenkin mun mielestä liiankin mustavalkoisesti nähtiin tämä asia, eli sotkuisuus. Ihmiset joko on tai ei ole sotkuisia. Eli aikas plääh. Muuten tämä oli kyllä ihan jees.

Asuka Miyazaki: X-gender

kääntänyt Kathryn Henzler

Yksinkertaisuudessaan tämä sarjakuva kuvaa Asukan heräämistä omaan sukupuoleensa. Hän ymmärtää, ettei olekaan sitä mitä on luullut eli hän ei ole nainen eikä mies. Mikä hän sitten on? Tämä on siis etsintäretki. Aivan mainio teos tämä. Luultavasti luen jatko-osatkin.

Johanna Aulén: Tšernobylin koirat

Tarina koirista, jotka elävät Tšernobylin alueella. Suomalainen turistiryhmä vierailee siellä ja ihmettelee koiria ja kaikkea. Tarina ja kerronta hirveän selkeää ja tykkäsin piirrostyylistäkin. Kirjan lopussa on myös tietopläjäys ja avattu asioita, kuten esim. miten ydinvoimala toimii yms. Ei tämä turhaan saanut Finlandia-palkintoa!

Naiset ja autismi

 Mielenkiinnosta tartuin näihin kahteen kirjaan. Kiinnostaa aihe, kun itsessänikin on autismin kirjon piirteitä. Toinen on sarjakuva, toinen sort of tietokirja.

Clara Törnvall: Naisia autismin kirjolla

suomentanut Christine Thorel

Tämä oli napakka tietokirjan ja autofiktion sekoitus. Törnvall kertoo omista kokemuksistaan autistina ja miten sai diagnoosin ja sen lisäksi myös tietoa autismista naisiin liittyen. Esimerkiksi oireiston erilaisuudesta, kuten että tytöillä ja naisilla ei ole kiinnostuksenkohteina ne klassiset jutut mitä pojilla ja miehillä on. Tai että naiset osaavat maskata niin hyvin, ettei heitä sen takia tunnisteta autisteiksi ja myöskään sen takia uskota heidän oireitaan niin helposti. Hyvä kokonaisuus!

Mademoiselle Caroline & Julie Dachez: Invisible differences

Tämä sarjakuva on Margueriten tarina. Aika vastaava kuin Törnvallinkin. Tässä tulee sarjakuvan keinoin hyvin esiin vaikeudet, joita autistina kohtaa. Esim. Marguerite on äänille herkkä ja hänen on töissä vaikea tehdä töitä, koska taustalla on koko ajan työkavereiden juttelua yms. Hyvä esimerkki oli myös se, että Marguerite ei ymmärtänyt naapurin flirttailevan ja haluavan seksiä (en kyllä minäkään ymmärtäisi, ettei sen puoleen) ja sitten tilanne päättyi hankalasti. Tämä oli hyvä teos! Varsinkin loppu oli hyvä, kun Marguerite pääsi sinuiksi tilanteensa kanssa ja löysi keinoja helpottaa elämäänsä. Kannattaa lukea!

Opiskelutaitoja ja selittäviä miehiä

 Kaksi aikas erilaista kirjaa tässä nyt !

Kati Tiirikainen: Opiskeluin taito - kymmenen askelta kohti tutkintoa

Aika peruspakkaus opiskelusta, opiskelutekniikoista ja opiskelun suunnittelemisesta yms. Oli hyvä kirja lukea näin ensimmäisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijana! Tän sain luettua ihan viime vuoden viimeisinä päivinä loppuun eli ekan lukukauden aikana lueskelin pikkuhiljaa.

Rebecca Solnit: Miehet selittävät minulle asioita

suomentanut Pauliina Vanhatalo

kuvitus Ana Teresa Fernández

Tän taas luin tän vuoden ekan viikon aikana loppuun. Solnitin jo klassikko esseekokoelma. Olihan tää lukemisen arvoinen kyllä, mutta ei mulla täyttänyt niitä odotuksia, joita mulla tätä esseekokoelmaa kohtaan oli. Paljon tunnistettavaa väkistenkin löytyy, kun elää naisena tässä patriarkaalisessa maailmassa. Vaan jotain jäi uupumaan, enkä osaa edes sanoa, että mitä se jotain on.

Sosionomi-opintojen ekan syksyn tenttikirjoja

Niin se vaan eka syksy opintojen parissa meni. Huh huh! Tässäpä muutama tenttikirja esittelyyn. 

Eeva Hujala & Leena Turja (toim.): Varhaiskasvatuksen käsikirja

Varhaiskasvatuksen perusteet kurssilla luettiin Varhaiskasvatuksen käsikirja yhtenä tenttikirjana. Oli aika raskas luettava. Osa artikkeleistä oli melenkiintosia, osa ei sitten yhtään.

Päivi Mäkinen, Eija Raatikainen, Anne Rahikka & Tuula Saarnio: Ammattina sosionomi (2011)

Tää kirja oli Ammatillinen osaaminen sosiaalialan asiakastyössä -kurssin yks tenttikirja. Hyvä perusteos sosionomin ammatista. Käytiin ne perusjutut läpitte.

 

Juho Saari, Niko Eskelinen & Liisa Björklund: 

Raskas perintö - Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa

Tämä olikin mielenkiintoinen kirja! Tässä oli paljon juttuja, joita tunnistin. Jollain tasolla tajunnan räjäyttävä kirja ja en osaa purkaa sitä kaikkea sanoiksi edes.

Eka syksy opintojen parissa oli todella iso muutos ja joulun lähetessä tajusin, että oon niin loman tarpeessa, etten aikoihin. Opinnot sujunu hyvin ja teen niitä hitaammassa tahdissa. Mielenkiinnolla odotan ensi kevään opintoja. Onneksi lomaa vielä 2vkoa jäljellä.

Kaksi kirjaa Kiinasta

 Kiina on jotenkin alati kiinnostava maa. Kaikkine juttuineen. Ihmetyttäviä asioita, ihastuttavia asioita ja vihastuttavia asioita.

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa

Tietokirja Kiinan yhden lapsen politiikasta ja keskittyy eritoten sen seurauksiin. Oli koskettava kirja. Tietokirjakin näköjään voi olla sellainen. Tää kirja on saanut myös Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ja en kyllä yhtään ihmettele!

Qiu Xiaolong: Tapaus Mao

suomentanut Katariina Kaila

Elegian kans jatkettiin Chen Cao -sarjan lukemista. Tää kirja ei ollu kyllä ollenkaan niin hyvä, mitä muut osat on tähän mennessä ollut. Oli vähä nihkeetä. Pöh pöh. Sujuvaa luettavaa oli kyllä ja runoista tykkään edelleen, mutta juoni oli vähä ööh ja murhaaja paljastu ihan lopussa vasta ja oli ihan seko koko homma. Jospa seuraava osa on jo parempi! Seuraava osa on muuten viimeinen suomennettu osa. Sen jälkeen pitää jatkaa sarjan lukemista englanniksi.