Sarjakuvia taas

 Parit sarjakuvat tähän väliin. 

Cassandra Calin: The new girl

Luin Calinin sarjakuva-albumin I left the house today ja koska pidin siitä niin paljon niin pitihän se päästä tämäkin lukemaan.

Tämä oli elämäkerrallinen tarina. Kertoo siitä, kun C:n perhe muuttaa Romaniasta Kanadaan ja millaista se on sitten, sopeutuminen ja kaikki.

Pidin.

Mamoru Hosoda &Yu: Susilapset 2 & 3

suomentanut Suvi Mäkelä

Luin viime vuoden puolella tän trilogian ekan osan. Nyt viimein sain luettua trilogian loppuun. 

Oli kivaa lukea miten perheen tarina jatkuu. Tykkäsin tästä, mutta muutapa ei ookaan kauheana jäänyt mieleen. Loppu oli ehkä vähän surullinen. Oisin kaivannut tarinaan jotain enemmän. En osaa edes määritellä, että mitä.

Hisashi Kashiwai: The Kamogawa food detectives

 Oikeasti. En kestä miten ihana tää kirja oli! Vieläkin palailen mielessäni tän äänikirjan tunnelmiin ja tarinoihin. 

kääntänyt Jesse Kirkwood

äänilukija Hanako Footman

Tämä kirja kertoo isästä ja tyttärestä, jotka omistavat Kiotossa ravintolan ja ravintolan sivubisneksenä tekevät ruokaetsivän hommia. Kirja koostuu näistä eri etsiväkeikoista. Ravintolaan tulee asiakas, joka kaipaa jotain tiettyä ruokaa, josta muistaa vain jotain. Tytär, Koishi, haastattelee asiakkaan ja sitten isä, Nagare, lähtee entisenä poliisietsivänä ottamaan selvää asioista. Lopuksi he tekevät ruoan tilaajalle. Tää oli se rakenne kaikissa tarinoissa. Tarinat taas erosivat kaikki toisistaan ja osa oli aika liikuttavia ja osa hauskoja. Tän kirjan kuuntelu sai aikaan niin paljon hyvää mieltä, että joudun kyllä kuunteleen tän jossain vaiheessa uudelleen! Tästä tuli myös mieleen Keigo Higashinon Namiyan puodin ihmeet. Jotain samaa näissä kirjoissa on.

Sarjakuvia selviytymisestä

 Jouluaaton kunniaksi sarjakuvia selviytymisestä! Meille monelle joulu on sitä vuoden surkeinta aikaa, ankea, ahdistavaa, pelottavaa, pelkkää selviytymistä. Siksi tässä muistutus siitä, että kaikesta voi selvitä, vaikka jäljet aina jääkin.

Hyvää joulua kaikille teille jotka vietätte sitä! Ja hyvää arkipyhää kaikille meille, jotka sitä ei vietä!

Zeina Abirached: Minä muistan

suomentanut Aura Sevón

Tämä sarjakuva on libanonilaisen Abirachedin muistelmat lapsuudestaan Beirutissa sisällissodan keskellä. Hän kuvaa sodan keskellä elämistä ja mitä seurauksia siitä on tullut. Eimerkiksi myöhemmin ukkosmyräkkä isoine äänineen on saanut aikaan takaumia, että pommikoneet tulee.

Koskettava sarjakuva ja tykkäsin Abirachedin tyylistä.

Jen Wang: Ash's cabin

Tää on sarjakuva Ashista, joka kipuilee ilmastonmuutoksen kanssa ja kun aikuiset ignooraa sen täysin. Muutenkin on vaikeaa ja hän päättää siitä kaikesta sisuuntuneena lähteä etsimään vasta kuolleen isoisän majaa keskeltä erämaata. Ash harjoittelee taitoja ja hommaa tarvikkeet ja niin hän yks kesäloma ottaa ja lähtee majan etsintään koiransa kanssa. Ash on siellä kauan ja häntä etsitään kissojen ja koirien kanssa kun Usan länsirannikon jokavuotiset maastopalot alkavat. 

Tää oli ahmaistu yhdellä lukukerralla. Upposin niin tarinaan.

Mamoru Hosoda &Yu: Susilapset 1

suomentanut Suvi Mäkelä

Tämä on tarina Hanasta, joka yliopistossa rakastuu toiseen opiskelijaan. Hana ei jätä rakkauttaan, vaikka hän paljastuu ihmissudeksi. He aloittavat yhteisen elämän ja saavat kaksi lasta. Sitten lasten isä katoaa ja Hana jää yksin Amen ja Yukin kanssa. Tämä kuvaa Hanan selviytymistaistelua kahden pienen lapsen kanssa, joiden susipuolta pitää piilotella toisilta ihmisiltä ja samalla hän suree kuolleeksi paljastunutta rakkauttaan.

Oli kyllä mielenkiintoinen tän mangan aihe! Ahmaisin tämänkin yhdeltä istumalta ja varasin saman tien tän seuraavat osat ittelle luettavaksi.

Chika: Suomi-friikin päiväkirjat x2

Luinpas todella mainiot sarjakuvat japanilaisesta Suomi-hullusta! 

Chikan kerrontatyyli on jotenkin ihana, tykästyin siihen todella paljon. Lisäksi tämä Suomi-hulluus on jotenkin tällain suomalaisena hassua ja viehättävääkin. Pidin myös Chikan piirrostyylistä ja päähenkilönä olevasta Lokista. 

Jos haluat hyvän mielen sarjakuvia lukea, ni lue nämä!

Toivottavasti Chika tekee vielä monta sarjakuva-albumia meille iloksi!

Keigo Higashino: Namiyan puodin ihmeet

 Tää kirja oli aivan mielettömän ihana kirja! Ellibsin äänikirjatarjontaa selatessa tämä tuli vastaan ja vaan painoin play. Tää veikin äkkiä mennessään.

Vähän semmoset onnettomat tunarivarkaat päätyy hylättyyn Namiyan puotiin paetessaan lain pitkää kouraa. Siellä heidät yllättää odottamaton kirje, johon he päättävät vastata ja siitä lähteekin sitten kerimään suurempi tarina. Useamman eri henkilön tarina kuullaan kirjeiden välityksellä ja kaikki ne liittyvät jotenkin Namiyaan. Ahmien kuuntelin tätä kirjaa ja nautin tarinoista. Tuli mulle jotenkin niin sopivaan saumaan tämä elämän karseiden stressien keskellä ja sain tästä lohtua. Tää oli ihana! Ei tätä turhaan oo kehua reposteltu pitkin poikin. 💖

#dekkariviikko: Kaoru Takamura: Lady Joker

Johan oli kirja! Elegian kans ryömittiin tää läpi ja oliki kyllä homma, mutta ei silti jätetty kesken. Ite kyllä meinasin jättää, mutta jatkoin sitten kuitenkin. 

 

Johan oli kirja! Pakko sanoa uudelleen. Kirjan juonena on se, että miesjoukko päättää kidnapata ison firman toimarin. Se lukee siis takakannessakin. Tässä seurataan sitä, että miten nämä miehet päätyy siihen ja mitä sitten tapahtuu.

Miksi meinasin jättää kirjan kesken? Miksi oli melkosta ryömimistä tämän kirjan lukeminen? No ku tässä on ihan älytön määrä semmosta talousjargonia ja erilaisten hierarkioiden kuvausta ja selitystä. Huh ja puh sentäs. Onneksi aina välillä tuli taukoa niistä ja silloin juoni eteni todella jouhevasti. Se sai mut lopulta jatkamaan tämän lukemista loppuun asti. Ja kaiken päälle tämä tarina jäi kesken. Tähän on osa 2, jossa kaiketi tarina saa päätöksensä. Yllättävästi haluan lukea sen! Kirjaa ootellessa. Elegian kans sitten lystiä lukea tää jatko-osa. 😂

Sarjakuvia

Muutama sarjakuvakin on löytänyt tiensä mun luo. Nämä kolme ihan erilaisia ja eri aiheista.

Einat Tsarfati: Mikä sotku

suomentanut Riina Behl

Takakansiteksti:

"Sotkuinen ihminen, et ole ainoa

Miksi jotkut ovat sotkuisia? (Eikä nyt tarkoiteta niitä, jotka sanovat olevansa sotkuisia mutta säilyttävät keittiön kuivatuotteita nimikoiduissa lasipurkeissa.) Vaikka he kuinka yrittäisivät ryhdistäytyä, pikkuhiljaa kaaos aina valtaa heidän kotinsa, työpöytänsä ja mielensä. Onko sotkuinen ihminen tuomittu elämään sotkunsa keskellä?

Pilke silmäkulmassa tehty omakohtainen sarjakuva perkaa sotkuisen ihmisen mielenmaisemaa ja arjen haasteita. Se sisältää humoristisia testejä oman sotkutason tunnistamiseksi, mutta esittää myös teräviä havaintoja kamppailusta yhteiskunnan vahvoja siisteysoletuksia vastaan.

Kirja on loistava vertaistuki muille epäjärjestelmällisille ihmisille, ja lisäksi se tarjoaa ymmärrystä sotkuisen ihmisen siisteille kanssaeläjille.

Einat Tsarfati on israelilainen kirjailija ja kuvittaja, jonka kuvakirjoja on käännetty 20 kielelle. Mikä sotku on hänen ensimmäinen sarjakuvakirjansa aikuisille. Kirja syntyi hänen suositun Things That Annoy Me -Facebook-sivunsa pohjalta."

Tämä sarjakuva ei ihan iskenyt muhun. Jotenkin mun mielestä liiankin mustavalkoisesti nähtiin tämä asia, eli sotkuisuus. Ihmiset joko on tai ei ole sotkuisia. Eli aikas plääh. Muuten tämä oli kyllä ihan jees.

Asuka Miyazaki: X-gender

kääntänyt Kathryn Henzler

Yksinkertaisuudessaan tämä sarjakuva kuvaa Asukan heräämistä omaan sukupuoleensa. Hän ymmärtää, ettei olekaan sitä mitä on luullut eli hän ei ole nainen eikä mies. Mikä hän sitten on? Tämä on siis etsintäretki. Aivan mainio teos tämä. Luultavasti luen jatko-osatkin.

Johanna Aulén: Tšernobylin koirat

Tarina koirista, jotka elävät Tšernobylin alueella. Suomalainen turistiryhmä vierailee siellä ja ihmettelee koiria ja kaikkea. Tarina ja kerronta hirveän selkeää ja tykkäsin piirrostyylistäkin. Kirjan lopussa on myös tietopläjäys ja avattu asioita, kuten esim. miten ydinvoimala toimii yms. Ei tämä turhaan saanut Finlandia-palkintoa!

Kaksi dekkaria

 Kaksi jännäriä, joista toinen sijoittuu Portugaliin ja toinen sekoileva tapaus Japaniin.

Anu Patrakka: Katumuksen kallio

Kuudes osa Rui Santos -sarjaan. En vissiin muistanut enää edellisen kirjan tapahtumia ku tuntui tämän alussa niin kärryltä pudonneelta. No, juoni oli kuitenkin mukaansa tempaava, kun selvitettiin papin murhaa. Sieltä löytyikin kuvio jos toinen kaiken takaa! Tämä oli just niin hyvä, kun tältä sarjalta saattoi odottaakin. Toivottavasti Patrakka kirjoittaa vielä jatkoa tähän sarjaan. Näihin hahmoihin on jo kiintynyt.

Riku Onda: Fish swimming in dappled sunlight

kääntänyt Alison Watts

Tämä olikin sitten tapaus, eikä millään hyvällä tavalla. Luin tän Elegian kanssa ja hänen mielipiteensä kirjasta oli hyvin samanlainen ku mulla. Siis ei nyt helkkari mitä sekoilua! Välillä oli lukiessa semmonen olo, että mitä vittua. Mietittiin kumpikin kirjasta keskustellessa, että onko tässä päätä tai häntää tai mitään muutakaan ruumiin osaa. *Spoiler alert alkaa* Ensinnäkin, päähenkilöt Hiro ja Aki. He saavat tietää olevansa kaksoset. Mistä? Ok. Ja? No, sitten he ovatkin käyneet vuosi sitten vaelluksella jossain ja tavanneet siellä isänsä tämän tietämättä heistä ja tämä isä olikin kuollut ja nyt nää kaksoset sitten epäilee toisiaan isänsä kuolemasta. Ok. Ja he viettävät viimeistä iltaa yhteisessä asunnossaan (joo ja insestistäkin vihjailtiin) ja käyvät läpi vuoden takaista juttua. Semmosta sekoilua ja poukkoilua oli tämän tarinan auki keriminen, että huokaus vaan. Lopulta sitten paljastuukin, että he ovat serkkuja, eivätkä kaksosia ja että se kuollut isä oli vain Hiron isä ja kuolema ei heidän syytään (kait) ja koska he ovat serkkuja, he voivat mennä naimisiin niin tahtoessaan. *Spoiler alert loppuu*  Huokaus. Huokaus. Huokaus. Ja vielä kerran huokaus. Ilman Elegiaa ois jääny tämä kesken. Eli: Älkää lukeko tätä. Ei mulla muuta.

Nagabe: The Girl from the Other Side: Siúil, A Rún 1-3

 Tän sarjakuvan bongasin Elegian blogista joskus ja tänä syksynä bongasin tän sitte OverDrivesta ja päätin tarttua viimein tähän. Kyllä kannatti!

1

On kaksi maailmaa Inside ja Outside. Pieni tyttö Shiva elää Outsidessä Opettajansa kanssa, joka on aika erilainen ulkonäöltään. Shivalla ja Opettajalla on kuitenkin hyvät välit, vaikka Shiva kaipaakin isoäitiään paljon. Sitten Shiva lähtee etsimään isoäitiään.

2

Asioita alkaa tapahtua Shivan isoäitinsä etsimisreissun jälkeen. Onkin muita Opettajan kaltaisia olentoja. Ovatko he hyviä vai pahoja? Miksi Outsideä pidetään vaarallisena paikkana?

3

Shiva on löytänyt isoäitinsä, mutta kaikki ei olekaan niinkuin pitäisi. Outsiden sotilaat jahtaavat heitä. Miksi? Shiva ei ymmärrä tilannetta ja joutuu pakenemaan isoäitinsä ja Opettajan kanssa.

Tää sarja on jotenkin tosi hellyttävä, vaikka samalla on myös paikoin aika jännitäväkin. Ihanaa, että viimein aloin lukea tätä! Aion todellakin lukea tän kaikki osat, että saan selville, että miten Shivalle ja Opettajalle käy ja miksi heidän maailmalleen on käynyt tolleen. OverDrivestä löytyy onneksi kaikki 12 osaa ni ei tarvi hermona ettiä niitä.

Monzusu: My brain is different

 Tässä sarjakuva-albumissa on koskettavia tarinoita ihmisistä, joilla on adhd ja joista harva on saanut siihen apua lapsena.

Monzusu kertoo oman tarinansa ja monen muun ihmisen tarinan. Kaavan on aikas sama joka tarinassa. Lapsena on ongelmia ja aikuiset ajattelee, että lapsi on vaan laiska ja ei yritä tarpeeksi. Sitten myöhemmin lapsuudessa tai aikuisena selviää, että kyseessä onkin adhd, eikä ookaan mistään laiskuudesta kyse. Parissa tarinassa apua oli tullut jo lapsena, että onneksi kaikilla ei oo ollut se tilanne, että hankalaa aina. 

Nää tarinat oli kyllä silmiä avaavia! Pidin Monzusun tyylistä kertoa tarinat. Osa oli koskettaviakin. Melkoista kamppailua on ihmisten elämä adhd:n kanssa, ku apua ei saa ja syynä pidetään laiskuutta yms. Onneksi nykyään tietous adhd:sta on lisääntynyt paljon, myös Japanissa.

Sarjakuvapläjäys

 Jos oon runojaki lukenu tänä vuonna paljon niin oon kyllä sarjakuviakin! Tässäpä kolme taas lisää.

Yoru Sumino & Idumi Kirihara: I want to eat your pancreas

kääntänyt Beni Axia Conrad

Tää on eräänlainen rakkaustarina. Vähän erakkomainen poika kohta sairaalassa luokallaan olevan tytön ja saa tietää tämän olevan kuolemansairas. Tyttö haluaa hänen pitävän tämän tiedon vain itsellään, että hän saisi elää viimeiset kuukautensa suht normaalisti. Heidän välilleen kehittyy ystävyys ja vähän jotain muutakin. Tää oli kiva tarina, koska tässä ei keskitytty pelkästään rakkauteen vaan paljon myös ystävyyteen.

Malin Falch: Porttipuu, osa 1

kääntänyt Jonna Joskitt-Pöyry

Vihdoin tuli jatkoa tällekin! Oon tykännyt tästä Pohjantuli-sarjasta paljonkin. Tässä tarina jatkuu siitä, mihin se jäi viimesimmässä osassa. Eli seikkailu etenee.

Olivia Stephens: Artie and the wolf moon

Minä ku oon tänä syksynä ollut niin ihmissusitarinoiden perään ni olipas hauskaa ku OverDrivessä tuli vastaan tämmönen ihmissusisarjis! Tää kertoo Artiesta, jolle selviää, että hänkin on ihmissusi. Äitinsä pimittänyt tietoa koko hänen ikänsä. Siitä sitten lähtee tarina ja miten tästä koko hommasta selvitään, itseensä tutustuminen, äidin kans suhde muuttaa jonkin verran muotoaan, sukulaisiin tutustuminen jne. Tykkäsin!

Sarjakuvia tytöistä ja naisista

Sarjakuvia tulee aika tasaiseen tahtiin luettua. Tässäpä taas kolme lukemaani!

Deborah Ellis: The Breadwinner

Breadwinner kertoo tarinan Afganistanista. 11-vuotias Parvana asuu perheineen siellä. Kun isä joutuu vankilaan ja naiset eivät saa mennä kodin ulkopuolelle, Parvana joutuu naamioitumaan pojaksi, että saa hankittua ruokaa perheelle. Lisäksi hän yrittää saada selville isän olinpaikan ja sitä kautta auttaa häntä karkaamaan vankilasta, että perhe selviäisi. Tämä on tarina tästä kaikesta. Oli kyllä aikamoinen! 

Tämä on ilmeisesti trilogian/sarjan aloitusosa. Haluan saada käsiini muutkin osat!

Shelley Tanaka tehnyt tarinasta tän sarjakuvan.

Yamada Murasaki: Talk to my back

kääntäjä Ryan Holmberg

Talko to my back kertoo japanilaisen kotiäidin elämästä 1980-luvulla. Tää oli mielenkiintoinen! Minkälaista on olla yksin vastuussa kodista ja lapsista, kun mies tekee pitkää päivää ja kotona on aina ne samat hommat ja Chiharulla on myös tylsää. Murasaki tehny hyvän sarjakuvan tästä, vaikka aihe sinänsä on aika tylsä, ainakin minulle.

Jadzia Axelrod & Jess Taylor: Galaxy: The prettiest star

Tää on tarina kruununperillisestä, joka on sijoitettu Maahan turvaan ja hänen elämästään siellä. Taylor on joutunut ottamaan ihmisen muodon, samaten kuin hänen turvamiehensä ja he esittävät perhettä. Taylor on myös ruennut tajuamaan, ettei hän ole sitä sukupuolta jota esittää eli poika. Taylor on tyttö! Taylor ystävystyy Katin kanssa ja yhdessä he seikkailevat ja aiheuttavat harmaita hiuksia Taylorin turvamiehille. Ja Taylor haluaa vain olla oma itsensä.

Tarina oli mielenkiintoinen ja kuvituksesta tykkäsin.

Semmonen sekalainen setti oli tää postaus. Sarjakuvia ihan eri aiheista ja eri vaiheista elämää.

Shuichi Tsunoda: Azuki - valloittava kääpiösiili

Ää, olipa vähä tylsä kirja. Huolimatta söpöstä siilistä.

 

Kirjan huumori ei iskeny muhun. Plääh. Jokku kuvat oli kyllä söpöjä, mutta niitä kattoessa mää vaan mietin, että millä nuo siilit on saatu poseeraan noissa kuvissa ja onko niillä ollu kivaa ja mukavaa. Mun ajatukset ei pysyny yhtään tässä söpöstelyssä mukana. No, tulipahan luettua.

Kei Sanbe: Poissa - Erased 7-9

Viimein sain luettua loppuun tän mangasarjan!

 

Osat 7 ja 8 vei loppuun sarjan juonen, jossa jahdattiin sarjamurhaajaa. Ahmaisin ne, koska halusin tietää, että miten tää päättyy. Osassa 9 käytiin läpi Satorun äidin ja ystävien tarinoita Satorun pitkän kooman aikana. Kaiken kaikkiaan tykkäsin tästä tarinasta. Kivaa aikamatkustusta ja dekkarinomaista murhaajan jahtaamista. Kei Sanbelta ois kivaa lukea muutakin.

Keigo Higashino: Myrkyllinen liitto

 Tämäpä oli kirja! Mukavan upottavaa menoa.

Takakansiteksti:

"Menestyvä yritysjohtaja keittää itselleen kahvit ja kuolee.

Yoshita Mashiba löytyy myrkytettynä kotinsa lattialta. Mikään ei viittaa itsemurhaan, mutta jälkiä rikoksesta ei löydy. Epäilykset kääntyvät nopeasti vaimoon, joka kuitenkin oli tapahtumahetkellä satojen kilometrien päässä kotoaan. Miten on, onnistuuko myrkytys etänä?

Mitä pidemmälle poliisien tutkimus etenee, sitä mahdottomammalta tapaus näyttää. Lopulta poliisien on käännyttävä vanhan tuttunsa, fysiikan professori Yukawan puoleen. Mutta on "Galileo-senseistäkään" apua, jos kyseessä on täydellinen rikos?"

Sivulla 136-137 aloin miettiä myrkyn lähteenä kukkien kasteluvettä tai jotain kasvimyrkkyä. Ajatus ei ihan hirveän kauas heittäny, vaikka heittiki. Kastelukannun avulla sitten saatiin myrkyttäjä kiinni. Mutta, oli kyllä melkonen juoni ja murhanselvitys! Oli kyllä hauskaa lukea! Ja oli kivaa tavata edellisen kirjan henkilöitä uudelleen. Toivottavasti tätä Galileo-sarjaa suomennetaan vielä paljon lisää! Tässä sarjassa on nimittäin ainakin 6 osaa.

Kei Sanbe: Poissa-Erased 6 & Tatsuya Endo: Spy x Family 5

Jatkoa kahdelle mangasarjalle, joita oon lukenut tänä vuonna.

 Kei Sanbe: Poissa-Erased 6

Osa 6 oliki yllätyksellinen. Tarina sai käänteen, jota en osannu millään lailla odottaa. Enkä osaa sanoa, onko se hyvä vai huono asia, tai edes uskottava. Hmm. Sivut kuitenkin kääntyivät menemään. Vielä on osat 7-9 jäljellä tätä tarinaa ja aion lukea tän loppuun asti.

Tatsuya Endo: Spy x Family 5

Tää ei ollu ollenkaan niin hyvä ja hauska, kuin aiemmat osat. Tarina kuitenkin etenee. Luen kyllä sarjaa eteenpäin, kunhan kirjastoon tulee osat 6-9.

Tänä vuonna oon jotenkin tosi paljon aiempaan verrattuna tykänny lukea mangaa. Oon jotenkin löytänyt sen ihan eri tavalla. Onneksi kirjastossa on paljon mangasarjoja!

Ravintola maailmojen välillä, osat 4 ja 5

Toinen mangasarja, johon oon tykästynyt, on tää Ravintola maailmojen välillä. Harmi, että tää loppuu nyt tähän! Tätä oli hauskaa lukea, kun ravintolan asiakkaat niin eläytyi hyvän ruoan äärellä.

 

Tässä osassa saatiin taustoja ravintolan syntymiselle. Ja tietenkin syötiin hyvää ruokaa.

Tässä osassa sanottiin jäähyväiset ravintolalle. Tai ainakin minä sanoin. Myös pääkokin/ravintoloitsijan taustaa avattiin lisää ja mitäs sieltä löytyikään. Ruokaakin tietysti syötiin ja juttua siitä riitti, niinkuin sarjan joka osassa. Ravintolan tulevaisuus jäi ihan auki. Ehkä jonain päivänä saadaan tälle vielä jatkoa! Toivon ainakin.

Keigo Higashino: Uskollinen naapuri

Pääsinpä minäki viimein lukemaan Higashinoa. Tää kirja ei ihan heti vienyt mukanaan, mutta pikkuhiljaa nappas kyytiin.

 

Loppu oli tässä kirjassa odottamaton ja nosti tän kirjan kolmesta tähdestä neljään.

Mutta se juoni: "Yksinhuoltaja Yasukon arki särkyy, kun ahne ja väkivaltainen ex-mies ilmestyy yllättäen hänen ovelleen. Vierailu päättyy sanaharkkaan, tappeluun – ja miehen kuolemaan. Murtunut Yasuko on soittamaisillaan poliisille tunnustaakseen tekonsa, kun ovikello soi toistamiseen. Hiljainen ja huippuälykäs naapuri on kuullut kaiken ja tarjoaa Yasukolle apuaan.

Poliisi ryhtyy selvittämään tapahtumia, mutta palaset eivät millään loksahda kohdalleen. Pääepäillyllä eli Yasukolla näyttää olevan täydellinen alibi, kiitos uskollisen naapurin."

Parasta antia oli lopulta professori Yukawa, jonka ystävä rikosetsivä Kusanagi ratkoi juttua työssään.Tän Yukawan mukaan tää sarja on saanut nimensäkin: etsivä Galileo. Miksi Galileo, sen voit lukea esim. tästä kirjasta. Kuten senkin, että millanen hahmo tää professori on!

Lainasin jo seuraavan kirjan tähän sarjaan: Myrkyllinen liitto. Jännä nähä, että millanen se sitten on.

Takashi Hiraide: Kissavieras

Tämäpä oli rauhallinen ja rentouttava lukukokemus. Alkuun tuntu tylsätä ja mietin, että jätän tän kesken. Kuitenkin jatkoin ja sitten tämä imaisi otteeseensa ja nautin kirjan rauhallisesta menosta.

Tässä kirjassa ei tapahdu juuri mitään. Fokus on kissassa, Chibissä, joka tulee ja menee mielensä mukaan ja siinä sivussa valloittaa kirjan kertojan ja etenkin hänen vaimonsa. Siinä oikeastaan kaikki, mitä kirjassa tapahtuu. Kerronta tuntu aluksi tosiaan ihan tylsältä, mutta joku sai jatkamaan ja yhtäkkiä huomasin olevani tämän hidastempoisen tarinan imussa. Taisi Chibi ottaa minutkin haltuunsa! Tää kirja oli lopulta todellakin hyvä lukukokemus. Harvasa kirjasta voi sanoa, että se oli rentouttava lukukokemus, mutta tästä kirjasta niin voi kyllä sanoa.

Sarjakuvapläjäys

Tässäpä pläjäys sarjakuvia, joita oon lukenu. Luen sarjakuvia varsinkin silloin, ku romaanien luku ei ota sujuakseen.

Kei Sanbe: Poissa - Erased 4 ja 5

Nelosessa Satoru on taas hypännyt lapsuuteensa ja nyt hän osaa olla varovaisempi. Tarina etenee ja Satoru saa muutettua asioita, mutta kaikki ei silti mene ihan putkeen. 

Vitosessa Satoru onnistuu pelastamaan Hinazukin, kun saa kavereiltaan ja jopa aikuisilta apua. Murhaaja on silti edelleen vapaalla jalalla. Keskittyäkö murhaajan jahtaamiseen vai lapsien pelastamiseen murhaajan kynsiltä?

Tää tarina on vieny mut mennessään, kuten varmaan huomaa. Tykkään piirrostyylistä ja tarina on sopivan jännittävä. Aikahyppyly on myös tehty mielenkiintoisesti. Vielä on onneksi neljä osaa lukematta! En tiiä onko näitä 9 enempää. Pitänee ottaa selvää.

Mike Mignola's Hellboy: Weird Tales Volume One

Meikä tykästy Hellboyhin, ku katoin leffat joskus usiampi vuosi sitten. Hellboy on semmonen ihme häiskä. Törppö ja samaistuttava yhtä aikaa. Pitäs kyllä kattoa ne leffat taas uudelleen!

No mutta tää sarjakuva. Mun puoliso oli lainannu tän ittelleen ja meikä hyppäs apajille. Tässä oli useiden eri sarjakuvantekijöiden versioita Hellboyn tarinasta ja he myös kirjoittaneet ihan omia tarinoita. Mielenkiintoista luettavaa oli! Aion lukea jatko-osatkin.

Nina Hemmingsson: Evig inre kris

Hemmingssonin sarjakuvien kokoelma. Ruotsiksi luin ja en ihan kaikkea aina ymmärrä, mutta se ei estä nauttimasta lukemisesta. Englanti on mulla sujuvaa ja en englanniksikaan aina kaikkea ymmärrä, ni siksi ei haittaa etten ruotsiksikaan kaikkea ymmärrä, vaikka ruotsi ei oo mulla vielä sujuvaa. En vaan oo jaksanu kattoa sanoja google translatesta, ku joskus vaan. 

No, nää sarjakuvat kuvaa enimmäkseen masennusta ja ahdistusta. Ovat monin paikoin hyvinkin samaistuttavia ja myös hauskoja. Voin suositella Hemmingssonia kyllä!

Kabi Nagata: My wandering warrior existence

Nagatasta on tullu yks mun suosikki sarjakuvataiteilija. Nää hänen teoksensa on hyvin omakohtaisia eli tapahtumat suoraan hänen elämästään. Tässä albumissa hän käsittelee haluaan päästä naimisiin. Hän hommaa hääpuvun ja menee hääkuviin yksin. Eihän hänellä puolisoa ole. Niin ja hän on lesbo. Tätä asiaa käydään läpi Nagatalle tyypillisellä tavalla. Tykkään paljon!

Tällaisia tällä kertaa. Mites teillä sujuu sarjakuvat? Vai mitä luette, ku lukeminen ei taho onnistua?