Kaksi dekkaria

Kaksi dekkaria lisää tästä dekkarihuumastani. Se huuma taitaa vaan olla nyt ohi. 

Elina Backman: Ennen kuin tulee pimeää

Kolmas osa Saana Havas -sarjaan! Ja nyt keväällä ilmestyy neljäs osa! 

Tää oli aivan yhtä hyvä ja vetävä ku aiemmat osatkin tässä sarjassa. Instassa joku kommentoi, että nämä on tasalaatuisia kirjoja ja oon samaa mieltä. 

Tässä osassa Saana päätyy pohjoiseen, Ivaloon, tutkimaan kadonneen ja murhatun tytön arvoitusta. Sisko haluaa tietää, että mitä tapahtui ja kuka murhasi hänen siskonsa, koska tapaus ei koskaan selvinnyt. Tapaus ei olekaan ihan niin yksinkertainen ja Saana kohtaa myös vastustusta tutkiessaan asiaa. Yllättäin hän saa kuitenkin paikallisen poliisin puolelleen ja kanssaan tutkimaan tapausta. Ennen pitkää myös Saanan miesystävä Jani saapuu paikkakunnalle Saanan perässä. Niin ja Saana menee myös tapaamaan isäänsä Enontekiölle! Tätä kaikkea oli nautinnollista seurata sivujen vain kääntyessä ku ahmin tätä dekkaria.

Abir Mukherjee: A necessary evil

Luin tämän Elegian kanssa. Tämä siis jatko-osa viime vuonna lukemalleni A rising manille. Nyt ollaan siirrytty seuraavaan vuoteen 1920, ja Sam Wyndham apurinsa Surrender-notin kanssa joutuvat keskelle prinssin murhaa. He alkavat selvittää murhaa ja päätyvät prinssin, öö, kuningaskuntaan vai mikä nyt onkaan oikea termi suomeksi tälle tuon ajan Intiassa. Sambalporeen he siis menevät joka tapauksessa. Tutkittavaa siellä kyllä riittääkin, mutkikasta on ja kaikenlaista tapahtuu. Loppu oli kyllä odottamaton ja niin monen mutkan takana, että huh! Tapahtumat etenivät kuitenkin sopivan leppoisaa tahtia niin, että tätä oli ilo lukea. Vauhti ei päätä huimannut, vaan teki rennon olo. Tätä sarjaa kyllä voi suositella kaikille, jokka tykkää lepposista dekkareista! Suomennoksia ei ole, mutta jos englanti sujuu ni tartu näihin.

Sekalainen setti luettuja

 Tässäpä tosiaan sekalainen setti. Kolme ihan erilaista luettua.

Heli Kolho & Tuula Turunen: Sinulle

Tässä oli Tuula Turusen runoja ja Heli Kolhon valokuvia. Kiva runokirja, kivat kuvat.

Lize Meddings: The sad ghost club 2

Jatko-osa The sad ghost clubille. Tää oli kans kiva. Käsiteltiin yksinäisyyttä ja sitä miten tutustua uusiin ihmisiin ja mistä heitä edes löytäis. Ja miten ylläpitää uusia suhteita.

Elina Backman: Musta joki

Backmanin pienoisromaani e-versiona. Oli kyllä ihan jännä! Jotenkin erilaista tekstiä, kuin Saana Havakset. Johtunee ehkä lyhyydestä. Oikein kiva välipala, kun halus taukoa opinnoista. Ja tällä heräs kyllä halu palata Saanan tutkimuksien pariin.

Tällaisia välipalakirjoja tässä kohen!

3 jännäriä

Tullu luettua dekkareita taas ihan uutterasti. Jännästi aina alan lukea dekkareita, ku elämä on joltain kohen liian raskasta ja/tai stressaavaa.

Holly Jackson: Kiltti tyttö, julma kosto

suomentaja: Leena Ojalatva

Jatkoin Jacksonin dekkaritrilogiaa. Tää sen toinen osa. Edellisen osan tapahtumista on kulunu joitain kuukausia. Pipin ystävän veli katoaa ja lopulta hän suostuu pitkin hampain tutkimaan tapausta, vaikka pelko kolkutteleekin takaraivossa edellisen kirjan tapahtumien takia. Pip tekee Ravin kanssa podcastia edellisen kirjan tapahtumista ja käyttää podcastiaan myös kadonneen Jamien etsintään. Yhdessä he tutkivat katoamista tässäkin kirjassa.

Kirjan rakenne on sama ku edellisessä eli välillä on puheluiden yms litterointeja ja viestittelyketjuja ja sitten taas tavallista tapahtumien kerrontaa. Tykkään tästä tyylistä! Kirja oli oikein vetävä. Odotan kyllä innolla seuraavan osan ilmestymistä.

Jane Harper: Kadonnut mies 

suomentaja: Mari Hallivuori

On kolme veljestä, joilla ei ole kauhean hyvät välit. On isot maatilat, isot eli kymmeniä kilometrejä laidasta laitaan. Veljesten maatilat vierekkäin ja silti he näkevät harvoin. Yksi veljeksistä löytyy kuolleena autiomaasta. Siitä alkaa kuoleman ja myös välien selvittely. Harper on kutonut taas verkon veljesten tapauksen ympärille. Hitaasti tarina ja taustat kerivät auki. Mikään ei olekaan ihan siltä miltä näytti. Murhaajaakaan en arvannu ku ihan vasta lopussa. 

Tää oli taattua Harperia. Odotan kovasti seuraavaa suomennosta!

Elina Backman: Kun jäljet katoavat

Tää on toinen osa Saana Havas- sarjasta. Saana ja miesystävänsä Jan tutkivat toisistaan tietämättä samaa katoamistapausta. Tässäkin kirjassa on podcasti mukana, kun Saanaki tekee podcastia edellisen kirjan tapahtumista ja myös hän käyttää podcastiaan kadonneen etsimiseen. Muuten tää kirja on ihan erilainen verrattuna Jacksonin kirjaan. Murha ja katoamistapaus liittyvätkin yhteen ja Janilla kollegoineen ja Saanalla melkein itekseen onkin selvittely tapauksissa. Myös Janin ystävä, psykologi ja profiloija, liittyy tapaukseen mutkan kautta. Ratkaisu tuli osittain puskista. Ihan en osaanu oottaa tätä kuviota, mikä paljastui kaiken takaa. Hyvin piti kyllä otteessaan tämäki dekkari, niinku kaksi yllä olevaakin. Pakko saada pian käsiin Backmanin seuraava Havas-kirja. Niin taiten hän luo nää tarinat.

Ookko lukenu nää? Mitä oot tykänny? Tai aiokko lukea, jos et oo lukenu vielä?

Elina Backman: Kun kuningas kuolee

Vihdoin minäkin pääsin lukemaan Backmania! Enkä pettynyt!

 

On Saana, joka sai potkut ja päätti lähteä kesäksi tätinsä luo Hartolaan. Siellä hän kohtaa selvittämättömäksi jääneen teinitytön kuoleman 30 vuoden takaa, kiinnostuu siitä ja alkaa tutkia sitä.

On Jan, poliisi, jonka äiti on saattohoidossa ja surun keskelläki Jan tekee töitä ja hänen ryhmänsä saa tehtäväksi tutkia Suomenlinnassa tapahtuneen murhan, jonka uhri on polttomerkitty. Pian murha tapahtuu myös Hartolassa. Ja uudelleen Hartolassa.

Janin ja Saanan tiet kohtaavat, koska heidän yhteinen tuttunsa parittaa heitä. Ja sitten he huomaavat tutkivansa samaa tapausta. Teinitytön kuolema ja polttomerkityt murhien uhrit liittyvätkin toisiinsa.

Tää oli kyllä koukuttavaa luettavaa. Nautin tarinasta ja murhien ratkomisesta. Ja varasin jo toisen osan, että pääsen lukemaan senkin pian. Kolmannessa Saana Havas- sarjan kirjassa oliki aika pitkät jonot, että tovi menee, että saan senkin käsiini.