Rivers Solomon: Menneisyyden kaiku & Martha Wells: Taktinen vetäytyminen & Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi -kuunnelma

 Hyvää syntymäpäivää, minä! 💖 Niin se vain 38 vuotta tuli matkamittariin. Sen kunniaksi parit scifi-kirjat! Scifiä tykkään lukea.

Rivers Solomon: Menneisyyden kaiku

suomentanut Einari Aaltonen

Tää kirja teki muhun vaikutuksen!

"Valkoinen yläluokka on orjuuttanut tummemman väestönosan raadantaan avaruusalus HSS Matildan ruumassa. Uhmakas Aster saa tietää kuolleen tutkijaäitinsä suunnitelmasta rakentaa pakoalus. Mutta valtaistuimelle nousee uusi hirmuhallitsija, jota Asterilla on henkilökohtainen syy vihata. Asterin on valittava: pako vapauteen vai kosto kuoleman uhalla."

Ensinnäkin, Aster on ihan selkeä autisti ja mulle niin samaistuttava hahmo monin tavoin. Jo tän takia nautin kirjan lukemisesta niin paljon. Kivaa saada representaatiota kirjoista.

Toiseksi. Toi mielettömän suuri avaruusalus oli kiinnostava maailma. Toi alus oli jotain pilvenpiirtäjän kokoluokkaa joka suuntaan. Siellä oli oma aurinkonsa jne. Suljettu maailma. 

Sitte ihan nuo Asterin tutkimukset siitä, että miksi hänen äitinsä on kadonnut ja onko hän enää elossa ja mitä tapahtui. Aster koittaa parhaansa mukaan selviytyä orjuutuksen ja tutkimustensa ja muutaman harvan elämänsä ihmisen kanssa kaikesta. 

Minut tää kaikki vei niin mennessään. Vieläkin välillä mietin tuota kirjaa ja tarinaa.

Martha Wells: Taktinen vetäytyminen

suomentanut Mika Kivimäki

Murhabotti päätyy pelastamaan siepattua tohtori Mensahia pulasta ja siitä taas kehkeytyikin melkoista seikkailua. Oli taas oikein viihdyttävä välipala tämä. Nämä sarjan kirjatkin on niin sopivan pituisia, ku ovat olleet n.200-sivuisia.

Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi -kuunnelma

linkki kuunnelmaan Areenaan

suomentanut ja sovittanut Kalevi Nyytäjä

musiikki Johnny Lee Michaels

pääosissa Jussi Lampi & Marja-Leena Kouki

Mulla jäi tämä kirja kesken, kun sitä aloittelin muistaakseni vuosi tai 1,5 vuotta sitten. Ei vaan vetänyt. Sattumalta törmäsin Areenassa tähän ja huvikseni kokeilin, että lähtiskö tää tämmöisenä versiona. Jo vain! Oli ihan supervetävä ja vei niin mennessään.

Genly Ai (Jussi Lampi) saapuu ekumeenisena suurlähettiläänä Gethenin planeetalle, tarkoituksenaan saada yhteistyötä planeettojen ja maailmojen välille. Hän osuukin sitten kivasti Gethenin kahden valtakunnan, Karhiden ja Orgoreyn, välisen poliittisen taiston keskelle ja siitä se kehkeytyykin sitten ihan omanlaisensa seikkailu. Minä jännitin miten Genly Aille käy, kun hän joutuu pakenemaan sieltä ja täältä ja myös päätyy Estravenin (Marja-Leena Kouki) kanssa pienelle jäätikkövaellukselle. Huhheijaa mitä menoa tää vähä päälle neljätuntinen kuunnelma olikaan! Oispa jatkoa tälle tällä samalla ääninäyttelijäkokoonpanolla!

Ursula K. Le Guin: Toinen tuuli & J. S. Meresmaa: Kunnes tapaamme taas

 Pari kesällä luettua fantasiakirjaa tähän väliin!

Ursula K. Le Guin: Toinen tuuli

suomentanut Kristiina Rikman

Nyt on kuulkaa haikea olo, kun Maameren tarinoiden kuudes eli viimeinen osa on luettu! Eeäää, tahtoo takaisin sinne maailmaan! Mää tykästyin ihan täysiä Le Guinin luomaan Maamereen ja näihin tyyppeihin siellä. 

"Maameren tarinoiden käänteentekevässä viimeisessä osassa kuolleet pyrkivät murtautumaan elävien maailmaan kylätaikuri Lepän unien kautta.

Nuorena kuollutta vaimoaan epätoivoisesti kaipaava Leppä pyytää apua Ged Varpushaukalta, Maameren entiseltä arkkimaagilta, joka on vetäytynyt Gontiin vapaaehtoiseen maanpakoon. Gedin kehotuksesta Leppä matkaa Havnoriin, Saaristomeren pääkaupunkiin, jossa hän tapaa nuoren kuningas Lebannenin sekä Gedin puolison Tenarin ja ottotyttären Tehanun.

Vuosisatoja kestäneen rauhan jälkeen lohikäärmeet ovat palanneet ihmisten ilmoille ja tekevät tuhojaan läntisessä Havnorissa. Orm Irian, ihmisnaisen muodon halutessaan ottava lohikäärme saapuu neuvottelemaan Lebannenin kanssa. Toisen tuulen puhaltaessa Maameren kansojen edustajat purjehtivat velhojen ja viisaiden saarelle, Rokelle, ainoaan paikkaan, jossa maailman ongelmiin kenties voidaan löytää ratkaisu. Maameren magian haltijat joutuvat viimein turvautumaan ihmiskäden mestarillisiin taitoihin elämän ja kuoleman tasapainon korjaamiseksi."

Tarina oli kyllä hyvä tässäkin kirjassa! Kaikenlaista tapahtu ja sivut kääntyi vähän kuin itsestään. Tiiän jo nyt, että tuun lukemaan Maameren tarinat vielä uudestaan. Huhhei, tätä haikeutta nyt!

J. S. Meresmaa: Kunnes tapaamme taas

Tää olikin nyt jännä veto tää kirja, tapahtumien osalta. Tapahtu ihan odottamattomia tässä vampyyrisaagan toisessa osassa. En osannut odottaa näitä käänteitä ollenkaan! Wow! Tää siis jatkuu siitä, mihin eka osa jäi. En nyt oikein kykene kertomaan tästä mitään, ku sitte spoilaan ne jännät jutut ja ei se käy. Ai että! Toivottavasti Meresmaa jatkaa tätä vielä ainakin yhden kirjan verran. Sen verran jännää oli tän kirjan lukeminen.

Fantasiapläjäys

Spefi-lukupiirissä luettua tältä keväältä. Monenlaista!

R. F. Kuang: Babel: mystinen kertomus

suomentanut Helene Bützow

Kuangin kirja oli WAU. Kirja käsitteli päähenkilön elämän kautta rasismia, kielenkääntämistä, etuoikeuksia ja montaa muutakin asiaa. Luin tätä, fiilistelin, välillä ahdisti jotkin asiat kirjassa. Tää oli kyllä todella hyvä. Juonesta hankala kertoa, koska se vähän spoilais tätä tiiliskiveä. Oli mielenkiintoista lukea kirjan henkilöiden ajatuksia, mikään ei ole niin mustaa tai niin valkoista, harmaan sävyjä mahtuu vähän kaikkeen.

Takakansiteksti kuitenkin tästä vaikuttavasta kirjasta:

"Vuosi 1828. Robin Swift on Kiinasta kotoisin oleva orpopoika, joka on kasvanut salaperäisen tohtori Lovellin luona Lontoossa. Tämän hoteissa hän on vuosia opiskellut latinaa, muinaiskreikkaa ja kiinaa päästäkseen Oxfordin maineikkaaseen Kuninkaalliseen Kieliakatemiaan – joka tunnetaan myös nimellä Babel.

Babelissa valmistetaan myös hopeaa, jonka maaginen mahti yhdistettynä kääntämisen voimaan on tehnyt Britanniasta imperiumin vailla vertaansa.

Robinille Oxford on unelmien täyttymys, jossa ainutlaatuinen tiedon ja vallan yhdistyminen tuottaa kuitenkin ristiriitoja: Britanniassa kasvaneelle kiinalaispojalle työskentely Babelissa tarkoittaa esi-isien pettämistä. Samalla taistelu hopeasta tuo mukanaan vaikeita kysymyksiä. Voiko instituutioita muuttaa sisältä käsin vai vaatiiko vallankumous aina väkivaltaa?

Kuangin romaani yhdistää kiehtovan tarinan, akateemisen kirjoittamisen jäljittelyn sekä kielellisen ja etymologisen rikkauden ennennäkemättömällä tavalla."

Ursula K. Le Guin: Kertomuksia Maamereltä

suomentanut Kristiina Rikman

Tämä oli Maameren maailmaan sijoittuva novellikokoelma. Novellit valaisivat Maameren historiaa monin eri tavoin ja oli todella mielenkiintoista luettavaa. Esimerkiksi miten taikakoulu sai alkunsa, se se oli jännää! Tykkäsin tästä novellikokoelmasta todella paljon! Enää ois tästä kirjasarjasta yksi osa lukematta, snif.

Susanna Hynynen & Dess Terentjeva: Neonkaupunki 3: Luutivoli

Vihdoin odotus palkittiin ja sain käsiini tämän Neonkaupunki-trilogian kolmannen osan!

Tämä olikin sitten menoa. Välillä ihan jännittyneenä luin, että mitä kirjan henkilöille tapahtuu ja välillä olin, että mitä ihmettä. Alkuun tosin kesti hetken kaivaa muistista henkilöt ja tapahtumat ja paikat. Mutta, tämä oli hyvä ja palkitsi odotukset!

"”Mä join Elmin verta ja mä selvisin. Millähän sä selviät musta?”

Lopullinen taistelu Elmin herruudesta on alkanut. Gorkyjen eloonjääneet etsivät epätoivoisesti apua henkihieveriin kidutetulle Tarkkikselle. Fantoms-jengin rinnalla taisteleva Slava kohtaa vihdoin luupoikien johtajan, jonka suunnitelmat ovat yhtä suuret kuin suojelijoilla. Ja Veran täytyy matkustaa Elmin kaoottiseen ytimeen selvittääkseen yökaupungin tappavat salaisuudet ennen kuin koko Elm tuhoutuu.

Luutivoli on Kuvastaja-palkitun kauhufantasiatrilogian Neonkaupunki päätösosa. Siinä ratkeavat kulttisarjan vaikeimmat kysymykset: Hajoaako yhteisö epätoivoisessa tilanteessa? Entä onko autoritaarisen johtajan kumartaminen yksilön ainoa mahdollisuus pelastua?"

Onko elämää Neonkaupungin jälkeen? En tiedä vieläkään. Joudun jonain päivänä lukemaan tän trilogian vielä uudelleen ja fiilistelemään kaikkea.

Kaksi ahmittavaa fantasiakirjaa

 

Reetta Vuokko-Syrjänen: Syntykeho eli miten juosta pakoon ilman jalkoja

Tämä olikin jännä kirja. Ahmittava! Dystopia, jossa maailmalle on käynyt köpösti, koska ihmisiä ollut liikaa ja sitten keksitty keino, miten ihmisten mielet saa siirrettyä kehoista pois ja servereille. Ihmisillä on säännöllisesti aikoja, jolloin saavat olla kehossa, tosin tietyin kriteerein. Kaikki ihmiset saavat elää 5-vuotiaaksi asti kehoissaan ja joutuvat sitten luovuttamaan kehonsa eli siirtymään kehosta pois sinne serverille. Lisäksi monesti yhtä kehoa käyttää kolme ihmistä. Joten tietäähän sen, miten voi käydä.

Sitten itse tarinaan. Kirjassa eletään 2460-lukua. Kirjan päähenkilö Kip on sosiaaliserverillä ja suunnittelee pakoa sieltä, että pääsisi etsimään omaa syntykehoa ja sen kanssa menemään sitten paratiisiin, Ykseyteen. Siitä tarina lähtee liikkeelle. Paetessaan Kip kohtaa Artistin, kuuluisan kehonmuokkaajan ja päätyy hälle töihin. Siitä tarina vasta saakin sitten kierroksia. Kip on paon takia etsintäkuulutettu ja Artisti työnsä takia. He yrittävät selvitä ja pysyä tutkan alapuolella. Loppua kohti jännitys vain tiivistyy. Ahmin kirjaa, että saisin tietää miten Kipin ja miten Artistin käy.

Vuokko-Syrjänen on kirjoittanut tälle jatko-osan, Mahdottomien kukkien puutarha, joka on novellikokoelma. Se on just mulla luvun alla.

Ursula K. Le Guin: Tehanu

suomentanut Kristiina Rikman

Maameren tarinat jatkuvat! Tässä kirjassa Atuanin holvihaudoista tuttu Arha eli Tenar eli Goha on jo keski-ikäinen ja hän on elänyt perhe-elämää, on nykyään leski ja hänellä on jo kaksi aikuista lasta. Goha pelastaa pienen tytön, Therrun, joka on työnnetty nuotioon. Hän hoitaa lasta ja adoptoi hänet. Kun Goha saa kutsun kuolevan Ogionin luo, hän lähtee Therrun kanssa Re Albiin. Monenlaista tapahtuu, koska ihmiset pelkäävät vammautunutta Therrua. Myös Ged ilmestyy lohikäärmeen kantamana paikalle ja siitä tulee uusia mutkia juoneen. Kirjassa on melkoisia juonen mutkia ja tämäkin oli ahmittava teos. Oon tykästyny lujasti Le Guinin tyyliin ja aion jatkaa sarjan lukemista.

Ursula K. Le Guin: Maameren tarinat 1-3

 Miksi mää vasta nyt aloin lukea Le Guinia!? Äääää. 

Osa 1: Maameren velho

suomentanut Kristiina Rikman

3 tähteä. Luin tän ekan osan tämmösestä painoksesta viime vuoden puolella. Kansi on karsea, mutta tarina hyvä. Erilainen kuin mihin on tottunut. Vetävää tekstiä. Hahmot jänniä. Ged, päähahmo, välillä aika ärsyttävä. Silti oli pakko jatkaa lukemista, vaikka välillä niin ärsyttikin Ged. Ja kirjan loputtua halus saada äkkiä seuraavan osan käsiinsä.

Seuraavat osat luin tästä kokoomakirjasta, jonka on myös suomentanut Kristiina Rikman.

Osa 2: Atuanin holvihaudat

4 tähteä. Tässä vaihtui päähenkilöksi ylipapitar, Arha. Tässä kirjassa käydään läpi hänen kasvutarinansa, kun ekassa osassa käytiin Gedin kasvutarina. Tää oli paljon mielenkiintoisempi. Ehkä koska tässä oli tuo holvihaudan labyrintti. Ja koska Arha oli niin jännä hahmo. Ja tietenkin Ged oli tässäkin kirjassa, nyt vaan paljon vanhempana ku ekassa osassa.

Osa 3: Kaukaisin ranta

4 tähteä. Tän kolmannen osan luin tän vuoden alussa. Tässä osassa päähenkilöinä on Arren, Enladin prinssi, joka lähtee hakemaan apua Gediltä, joka on nyt arkkimaagi Rokella, vanhassa koulussaan. Maamereltä on ruennut taika katoamaan ja siitä Ged lähtee ottamaan nyt selvää ja Arren lähtee mukaan. Heidän matkansa on melkoinen! Jännitti vähän sitä lukiessa. Paljon kaikenlaista tapahtui. Ja lohikäärmeitäkin oli tässä kirjassa! Haluaisin päästä käymään Maamerellä. Ois kiva reissu se!

Määhän varasin jo tän sarjan neljännen osan luettavakseni. Haluan tietää lisää tästä maailmasta!