Dekkareita. Näitä ku rakastan lukea!
Stina Jackson: Erämaa
suomentanut Jaana Nikula
Tämä se taas oli melkoinen! Jacksonilla on kyllä taito kirjoittaa tunnelmia kirjoihinsa.
"Liv
asuu pienessä Ödesmarkin kylässä isänsä ja teini-ikäisen poikansa
kanssa. Kurjistuvassa taajamassa he ovat silmiinpistävä perhe. Liv
tuntee nahoissaan naapurien katseet ja asiakkaiden tuijotuksen, kun hän
on töissä iltavuorossa huoltoasemalla.
Kylällä ihmetellään, miksi Liv on jäänyt Lapin unohdettuun nurkkaan isänsä luo. Huhutaan isän omaisuudesta, siitä kuinka rikas tämä varmasti on metsäkauppojensa jälkeen. Ja kuinka helppoa riistaa perhe on."
Kylällä ihmetellään, miksi Liv on jäänyt Lapin unohdettuun nurkkaan isänsä luo. Huhutaan isän omaisuudesta, siitä kuinka rikas tämä varmasti on metsäkauppojensa jälkeen. Ja kuinka helppoa riistaa perhe on."
Tästä lähtökohdasta lähdettiin ja ei kyllä pystyny sanomaan monessakaan kohdassa, että mihin tämä kirja tulee viemään. Livin isä oli helkkarin raivostuttava ukko, Liv iteki suht turhauttava alistumisineen. Heidän suhdettaan ja Livin suhdetta poikaansa ku seuras ni oli välillä toiveikas ja välillä ärsyyntynyt. Mutta kirja vain vei mennessään! Mukana oli myös huumetyyppejä ja tosiaan niitä kaunaisia naapureita, ni olihan tää soppa.
Paula Hawkins: Sokea piste
suomentanut Antti Autio
Hawkinsin jännittävä pienoisromaani tää! Jännittävä oli kyllä ihan tosissaan!
"Edie,
Jake ja Ryan ovat olleet jo lapsesta saakka erottamaton kolmikko. Edie
kuvitteli, että tämä yhteys oli rikkumattoman luja. Kun Jake murhataan
raa'asti ja Ryania epäillään syylliseksi, Edien maailma murenee.
Edie on nyt ensimmäistä kertaa vuosiin yksin ja asuu syrjäisessä talossa, jonka hän ennen jakoi Jaken kanssa. Hän on surun murtama ja peloissaan - syystä. Joku nimittäin pitää häntä silmällä. Joku on odottanut tätä hetkeä. Nyt Edie on yksin, ja hänen pakoilemansa menneisyys on saamassa hänet viimein kiinni. Mitä kaikkea onkaan jäänyt katseilta piiloon?"
Edie on nyt ensimmäistä kertaa vuosiin yksin ja asuu syrjäisessä talossa, jonka hän ennen jakoi Jaken kanssa. Hän on surun murtama ja peloissaan - syystä. Joku nimittäin pitää häntä silmällä. Joku on odottanut tätä hetkeä. Nyt Edie on yksin, ja hänen pakoilemansa menneisyys on saamassa hänet viimein kiinni. Mitä kaikkea onkaan jäänyt katseilta piiloon?"
Tässä oli kyllä jännitystä 122 sivun edestä. Vähän epäröiden tartuin tähän tän pituuden takia, mutta kyllä kannatti tarttua. Näihin sivuihin mahtu monta mutkaa ja sai jännittää Edien puolesta ihan tosissaan.
Maria Burrow: Friimannin kirous
"Hailuoto"-sarjan toinen osa. Miellän niin vahvasti tän kirjan miljöön Hailuodoksi, etten pääse siitä ajatuksesta eroon.
"Poliisikonstaapeli
Mikko Laine aloittaa työt Rosholmin saaren uudella poliisiasemalla.
Saarella järjestettävät häät peruuntuvat outojen tapahtumien
seurauksena, ja samaan aikaan kolme retkeilijää katoaa läheisellä
Friimannin saarella, jonka menneisyyteen tuntuu liittyvän jotain
synkkää. Mikko saa selvitettäväkseen visaisia tapauksia, joita
tutkiessaan hän joutuu itsekin vaaraan.
Miksi kalastajakylän asukkaat ovat aikoinaan paenneet Friimannin saarelta, ja minkä vuoksi saaren kaikki kellot näyttävät pysähtyneen samaan aikaan? Ketkä kantavat mukanaan salaisuuksia, ja onko vanhana uskomuksena pidetty Friimannin kirous sittenkin totta?"
Miksi kalastajakylän asukkaat ovat aikoinaan paenneet Friimannin saarelta, ja minkä vuoksi saaren kaikki kellot näyttävät pysähtyneen samaan aikaan? Ketkä kantavat mukanaan salaisuuksia, ja onko vanhana uskomuksena pidetty Friimannin kirous sittenkin totta?"
Tääkin kirja vei ihan mennessään, kuten edellinen osakin. Oon tykästyny kovasti tohon päähenkilö Mikkoon, hän jotenkin niin kvia tyyppi. Samaten äitinsä. Näissä kirjoissa on myös ollut juoni semmonen, että innolla seurannut, että mitä ihmettä täälä tapahtuu. Samaten myös Mikon romanssin poikanen on tosi kiva, varsinkin ku se ei oo pääosassa.
Innolla ootan, että pääsen lukemaan Burrowin kolmatta dekkaria! Se oottaakin mua jo hyllyssä!
