Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2024. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 2024. Näytä kaikki tekstit

04 helmikuuta, 2025

Audre Lorde: Sister Outsider & Kirsikka Myllyrinne: Menetyksestä ja maasta

 Pari kirjaa, joiden aihe on vähän synkkä. Molemmat oli tosi mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä luettavia. Kaipaan lisää tällaista luettavaa, joten jos on ehdottaa jotain niin kerro kommenteissa!




Audre Lorde: Sister Outsider
suomentanut Kaijamari Sivill

Vihdoin sain tämänkin luettua. Joulukuussa luin tän loppuun ja tää kerkes olla mun lukulistalla vuosia. 

"Feministi-kirjailija Audre Lorden tärkeimmät esseet ja puheet ensimmäistä kertaa suomeksi.

Tämän kokoelman viidessätoista voimakkaassa tekstissä Audre Lorde käsittelee seksismiä, rasismia, ableismia, ikäsyrjintää, homofobiaa ja luokkaa, ja hän esittää sosiaalisia erojen valjastamista välineeksi kohti toimintaa ja muutosta. Lorden terävä ja järkkymätön proosa kuvaa usein taistelua, mutta pohjimmiltaan tekstit välittävät sanomaa toivosta.

Tässä uudistetussa 2000-luvun laitoksessa Cheryl Clarke kirjoittaa esipuheessaan, kuinka Lorden ajatukset ovat jopa ajankohtaisempia nykyaikana kuin ne olivat 80-luvulla, kun tekstit ensimmäistä kertaa julkaistiin. Nyt Audre Lorden tekstejä julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi.

Audre Lorde (1934–1992) oli amerikkalainen kirjailija, feministi ja ihmisoikeusaktivisti, joka syntyi ja kasvoi New Yorkissa. Hän kuvaili itseään ”mustaksi, lesboksi, äidiksi, soturiksi, runoilijaksi”. Lorde julkaisi yhdeksän runo- ja viisi proosateosta, ja hänelle myönnettiin lukuisia tunnustuksia ja palkintoja niin kirjallisesta kuin akateemisesta työstään."

Tää tiivistää hyvin tän kirjan sisällön. En osaa muuta edes sanoa, kuin että aion lukea lisää Lorden teoksia.



Kirsikka Myllyrinne: Menetyksestä ja maasta

Myllyrinteen kirjan luin tammikuun alussa. Tässä muistelmien ja ilmastonmuutosten seurausten keskellä elämisen kanssa kulki hyvin yhteen tarinaa sitovana tekijänä lemmikin sairastuminen.

"Kirsikka Myllyrinteen kirjassa Menetyksestä ja maasta katsotaan luontokatoa ja ilmastonmuutosta ruohonjuuritasolta siellä, missä kuumuus ja kuivuus tuntuu jo ihmisten elämässä.

Kuudes sukupuuttoaalto ja sen seuraukset näkyvät jo Itäisellä Välimerellä. Siellä, missä muuttolintujen, mufflonien ja salametsästäjien polut kohtaavat. Pärjäävätkö uhanalaiset lajit tässä ihmisen häiritsemässä maailmassa?

Välimerellä nyt tuntuvat vaikutukset ovat todellisuutta pian myös muualla: yhä nouseva vedenpinta, eroosio, luontokato, voimistuvat syysmyrskyt ja talven tulvat, yhä kuumenevat kesät. Olemme vaarassa menettää tutun elinympäristömme ilman että pystymme vaikuttamaan siihen.

Sypressin varjossa kulkee myös kirjoittajan henkilökohtainen suru, ihmisestä jota ei koskaan ehtinyt tuntea. Millaista karttaa menetys piirtää yksilölle? Mistä kaikesta joudumme luopumaan? Joutuuko juurensa punaiseen savimaahan kaivanut tulija lähtemään vuorostaan ilmastopakolaiseksi?

Kirsikka Myllyrinne on kustannustoimittaja ja tietokirjailija, joka asuu Kyproksella."

Myllyrinteen pohdinnat oli kyllä hyvin samaistuttavia. Toivottavasti hän kirjoittaa lisää tästä aiheesta!

31 tammikuuta, 2025

Klassikkohaaste: Selma Anttila: Kaupungin lapsi

 Tuulevin lukublogissa 20. kirjabloggaajien klassikkohaaste. Itselleni jo 7. kerta kun osallistun!




Tää Selma Anttilan kirja on jäänyt vahvasti mieleen viime vuoden lopulta. Kaupungin lapsi on 1909 julkaistu kirja, jossa maalaismies ja kaupunkilaisnainen menevät naimisiin. Nainen muuttaa maalle ja huomaa, ettei se ole hänen paikkansa ollenkaan. Hän yrittää saada miehen ymmärtämään tarvettaan asua edes osan vuodesta kaupungissa, mies taas vetoaa milloin mihinkin seikkaan, koska ei halua suostua tai edes joustaa, vaikka voisi. Arvaatte varmaan miten tässä käy... 

Tää oli niin wau. Hienosti kuvattu koko tarina kaikessa lyhykäisyydessään. Mun mielestä myös sinänsä aika skandalöösiä julkaisuaikaansa nähden, että nainen lopulta lähtee, koska oma onni ja hyvinvointi ovat niin tärkeää. Sen takia tämä on mun mielestä merkittävä kirja. Ei todellakaan tarvi alistua kärsimään, vaikka kuin rakastais.

30 tammikuuta, 2025

Stina Jackson: Hopeatie & Dan Brown: Enkelit ja demonit

 Parit dekkarit taas tähän väliin.




Stina Jackson: Hopeatie
suomentanut Jaana Nikula

Tässä Pohjois-Ruotsiin sijoittuvassa dekkarissa isä etsii kadonnutta tytärtään. Etsii, vaikka on kulunut jo 2 vuotta. Ja mihin ne etsinnät johtavatkaan. Huhhei! Lelle kohtaa tytärtään etsiessään myös tyttärensä ikäisen Mejan ja heillä synkkaa. Sitten myös Meja katoaa. 

Tämä oli kyllä melkoinen dekkari! En ihan osannut odottaa lopputulemaa sellaisena kuin se sitten tuli. Sen verran vaikutuksen teki, että aion lukea Jacksonin seuraavankin suomennetun dekkarin.




Dan Brown: Enkelit ja demonit
suomentanut Pirkko Biström

Menoa ja meininkiä luvassa taas, ku Browniin tarttuu.

"Robert Langdon saa kutsun tulla tutkimaan Cernin ydinfysiikan tutkimuslaitoksessa Genevessä tapahtunutta murhaa. Uhrin rintaan poltettu merkki antaa vihjeitä siitä, että katolisen kirkon päävihollisekseen nimennyt salaseura on jälleen herännyt henkiin. Salaseuran tuhoaikeet yhdistettynä nykyaikaiseen aseeseen on koko maailmalle todellinen uhka. Tapausta selvittämään Professori Langdon saa avukseen kauniin fyysikon, Vittoria Vetran. Yhdessä he joutuvat hengästyttävään ja uskomattomaan tapahtumaketjuun."

Brownin kirjat on siitä jänniä, että vaikka niissä on paljon misogyniaa ja kaikennäköistä niin ne on silti kirjoitettu niin vetävästi, että sitä vaan ahmii kirjaa menemään. Tässä oli paljon mielenkiintoisia juttuja symboleista ja salaseuroista ja tieteestä ja taiteesta. Lopussa paavin päätökset taas oli jotenkin ihanan toivoa antavia. 

Mukavasti aivot narikkaan saava kirja tämäkin!

29 tammikuuta, 2025

Sarjakuvia itsensä löytämisestä, osa 3

 Miten mää oonkin saanu käsiini niin hyviä sarjakuvia? Oon vaan nauttinu näiden lukemisesta.


Sanna Hukkanen: Juuri

Sarjakuva juurista. Hukkasen isoäiti kertoo tarinoita ja lapsenlapsi yhdistelee niitä omaan elämäänsä. Tää oli kyllä aika ihanaa luettavaa. Tarinat myös linkittyivät puihin ja niiden juuriin. Pidin paljon. Sanna Hukkanen on löytänyt kyllä nyt tiensä mun kirjapinoihin.


Rebecca Burgess: How to be ace - a memoir of growing up asexual

Tää on Rebecan oma tarina siitä, millaista on kasvaa aseksuaalisena maailmassa, joka tyrkyttää seksuaalisuutta koko ajan joka nurkasta. Ja niinhän se on! Se alkaa jo lapsena, kun alle kouluikäisille aletaan tyrkyttää tyttö- ja poikakavereita, vaikka toinen lapsi olisi todellakin vaan KAVERI. Mutta ku ei se käy, ku siihen pitää saada tää seksuaalinen aspekti mukaan. Rasittavaa mun mielestä. Muistan iteki näitä tilanteita lapsuudesta ja niistä tuli aina epämiellyttävä olo. 

Tää sarjakuva oli tarinanakin hyvä ja havainnollistava. Toivottavasti mahdollisimman moni lukee tän.




Maggie Tokuda-Hall & Lisa Sterle: Squad

Becca on vasta muuttanut paikkakunnalle ja koulussa tutustuu uusiin tyyppeihin. Eikä ihan kehen tahansa, vaan suosittuihin tyttöihin! Ja mitä siitä seuraakaan? Uusista kavereista alkaa paljastuakin odottamattomia juttuja ja lopulta Becca joutuu valitsemaan, että millä puolella hän aikoo seisoa. Olipa kerrassaan tarina! Wau!

28 tammikuuta, 2025

Saija Kuusela: Raja & Ovidia Yu: The betel nut tree mystery

 Pari oranssikantista ja loistavaa dekkaria tammikuun viimeisten päivien iloksi!




Saija Kuusela: Raja

Tää on Nea Guttorm -sarjan kolmas osa ja olikin melkoista menoa. Nea lähtee Suomeen saatuaan vihjeen äitinsä mahdollisesta olinpaikasta. Suomen puolella asiat ei sitten sujukaan ihan iisisti ja melkoisia uhkia ja mutkia tuleekin Nean tielle monin tavoin. Tää oli kyllä jännittävää luettavaa. Ja kaiken lisäksi loppu jäi niin monin tavoin auki, että kirjan luettuani jäin vain äkäisenä kihisemään paikoilleni, kun ei ole heti seuraavaa osaa johon tarttua ja jatkaa tarinaa. Haluan saada tietää miten Nean käy!!! 

Saija Kuusela, voisitko mahdollisimman äkkiä kirjoittaa tälle jatko-osan???



Ovidia Yu: The betel nut tree mystery

Takaisin 1930-luvun Singaporeen ja Su Linin luo. Tällä kertaa Su Lin pääsee hienoon hotelliin tutkimaan Victor-nimisen sulhasen kuolemaa. Yllättäin morsian, Nicole, väittää, että kuolema olisi jotenkin hänen syytään. Hänen menneessään on paljon hänen rakkaidensa kuolemia. Su Linilla ja hänen pomollaan Le Froylla onkin tässä melkoisen kinkkinen tapaus selvitettävänään. Kirja vei mua kyllä harhaan milloin mihinkin suuntaan ja lopussain murhaajakin tuli mulle yllätyksenä. Aikamoinen tapaus!

27 tammikuuta, 2025

Rivers Solomon: Menneisyyden kaiku & Martha Wells: Taktinen vetäytyminen & Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi -kuunnelma

 Hyvää syntymäpäivää, minä! 💖 Niin se vain 38 vuotta tuli matkamittariin. Sen kunniaksi parit scifi-kirjat! Scifiä tykkään lukea.





Rivers Solomon: Menneisyyden kaiku
suomentanut Einari Aaltonen

Tää kirja teki muhun vaikutuksen!

"Valkoinen yläluokka on orjuuttanut tummemman väestönosan raadantaan avaruusalus HSS Matildan ruumassa. Uhmakas Aster saa tietää kuolleen tutkijaäitinsä suunnitelmasta rakentaa pakoalus. Mutta valtaistuimelle nousee uusi hirmuhallitsija, jota Asterilla on henkilökohtainen syy vihata. Asterin on valittava: pako vapauteen vai kosto kuoleman uhalla."

Ensinnäkin, Aster on ihan selkeä autisti ja mulle niin samaistuttava hahmo monin tavoin. Jo tän takia nautin kirjan lukemisesta niin paljon. Kivaa saada representaatiota kirjoista.

Toiseksi. Toi mielettömän suuri avaruusalus oli kiinnostava maailma. Toi alus oli jotain pilvenpiirtäjän kokoluokkaa joka suuntaan. Siellä oli oma aurinkonsa jne. Suljettu maailma. 

Sitte ihan nuo Asterin tutkimukset siitä, että miksi hänen äitinsä on kadonnut ja onko hän enää elossa ja mitä tapahtui. Aster koittaa parhaansa mukaan selviytyä orjuutuksen ja tutkimustensa ja muutaman harvan elämänsä ihmisen kanssa kaikesta. 

Minut tää kaikki vei niin mennessään. Vieläkin välillä mietin tuota kirjaa ja tarinaa.




Martha Wells: Taktinen vetäytyminen
suomentanut Mika Kivimäki

Murhabotti päätyy pelastamaan siepattua tohtori Mensahia pulasta ja siitä taas kehkeytyikin melkoista seikkailua. Oli taas oikein viihdyttävä välipala tämä. Nämä sarjan kirjatkin on niin sopivan pituisia, ku ovat olleet n.200-sivuisia.




Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi -kuunnelma
suomentanut ja sovittanut Kalevi Nyytäjä
musiikki Johnny Lee Michaels
pääosissa Jussi Lampi & Marja-Leena Kouki

Mulla jäi tämä kirja kesken, kun sitä aloittelin muistaakseni vuosi tai 1,5 vuotta sitten. Ei vaan vetänyt. Sattumalta törmäsin Areenassa tähän ja huvikseni kokeilin, että lähtiskö tää tämmöisenä versiona. Jo vain! Oli ihan supervetävä ja vei niin mennessään.

Genly Ai (Jussi Lampi) saapuu ekumeenisena suurlähettiläänä Gethenin planeetalle, tarkoituksenaan saada yhteistyötä planeettojen ja maailmojen välille. Hän osuukin sitten kivasti Gethenin kahden valtakunnan, Karhiden ja Orgoreyn, välisen poliittisen taiston keskelle ja siitä se kehkeytyykin sitten ihan omanlaisensa seikkailu. Minä jännitin miten Genly Aille käy, kun hän joutuu pakenemaan sieltä ja täältä ja myös päätyy Estravenin (Marja-Leena Kouki) kanssa pienelle jäätikkövaellukselle. Huhheijaa mitä menoa tää vähä päälle neljätuntinen kuunnelma olikaan! Oispa jatkoa tälle tällä samalla ääninäyttelijäkokoonpanolla!

24 tammikuuta, 2025

Kaksi ihan erilaista kirjaa luonnonsuojelusta

 Molempiin kirjoihin tartuin, kun nimi ja kirjan aihe kuulosti niin jännältä ja kiinnostavalta.




Tracey Williams: Adrift: The Curious Tale of the Lego Lost at Sea
with Curtis Ebbesmeyer & Mario Cacciottolo

Legot kiinnostaa sen verran, että oon kattonu LegoMastersin Suomen ja Australian versiota. Siksi tän kirjan osuessa tielle, tartuin siihen.

Vuonna 1997 rahtilaiva kippas myrskyssä ja kyydissä oli legoja, paljon legoja. Siitä on sitten seurannut se, että rantoja aarteiden toivossa haravoivat tyypit rupesivat löytämään legoja rannoilta ja merivirtojen mukana niitä on päätynyt joka puolelle maailmaa.Williams kiinnostui tästä kaikesta ja alkoi ottaa selvää tapahtumista ja minne kaikkialle legot ovat päätyneet. Kirjassa on paljon kuvia ja juttuja löydetyistä legoista ja myös muusta mereen päätyvästä muovijätteestä. Oli kyllä silmiäavaava opus tämä!




Trang Nguyễn & Jeet Zdung: Rädda Sorya: Chang och solbjörnen
kääntänyt Hien Ekeroth

Tää sarjakuva on tarina Changista, joka haluaa tulla isona luonnonsuojelijaksi. Vaikka ympäristö vastustaa hänen ajatustaan, ettei tytöstä voi tulla luonnonsuojelijaa, Chang pitää päänsä ja niin vain hänestä tuleekin kansallispuiston vartija. Hän myös kohtaa Soryan, joka on aurinkokarhu ja auttaa pelastamaan tämän pienen karhun hengen ja viimein vapauttamaan luontoon. Tää oli kyllä koskettava sarjakuva!

23 tammikuuta, 2025

Sarjakuvia ihastumisesta ja rakastumisesta

 Söpöjä sarjakuvia oon lukenut. Nämä on olleet sellaisia sydäntä lämmittäviä romanttisia tarinoita.




Ari North: Always human

Jossain tulevaisuudessa ihmiset pystyvät muokkaamaan kehojaan erilaisilla asioilla. Sunati rakastaa muotia ja hänellä on aina uusin muotimuokkaus käytössä. Metroasemalla hän kohtaa tytön, Austenin, joka ei käyttää minkäänlaista muokkausta itsessään. Ajan kuluessa hän viimein uskaltaa pyytää Austenia treffeille ja siitä alkaa heidän tarinansa. Tämä oli kyllä söpö tarina! Kun pitää uskaltaa olla oma itsensä ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, muokkauksilla tai ilman muokkauksia.




Crystal Frasier & Val Wise: Cheer up! Love and pompoms

Annie on yksikseen viihtyvä tyyppi. Lukion viimeinen vuosi on alkamassa ja häntä painostetaan hakemaan cheerleader-joukkueeseen mukaan, vaikka hän inhoaa liikuntaa. Silti hän hakeutuu joukkueeseen, kun kohtaa entisen ystävänsä Beben, transtytön. Tämä kertoo heidän rakkaustarinansa, mitä on olla erilainen nuori, kun sen takia tulee kiusatuksi, varsinkin aikuisten taholta.




Salomey Doku: Brielle & Bear: Olipa kerran...
suomentanut Viivi Ängeslevä

Tämä se olikin todella söpö ja liikkis rakkaustarina!

Takakansiteksti antaa parhaan käsityksen sarjakuvan maaulamsta:
"Satujen lumoa ja ripaus taikaa: Briellen ja Bearin rakkaustarina on lukijalle karkkia. Suloisen romanttisen sarjakuvasarjan ensimmäinen osa. Satujen sääntö nro 1: parhaat sadut alkavat sanoilla Olipa kerran... Haaveilusta tykkäävä Brielle tietää kaiken saduista. Hän aloittaa opiskelun Olipa kerran -yliopistossa, ja kun hän tapaa kirjakaupassa Bearin, rugbyjoukkueen ujon varakapteenin, vuosi alkaa mainiosti. Kaksikkoa yhdistää rakkaus kirjoihin. Brielle on päättänyt unohtaa menneet. Bearin kanssa hän kokee vihdoin elävänsä unelmaansa. Kunnes hän huomaa, ettei ole ainoa, joka salaa jotain..."

Tämäkin piti ahmia kerralla. Tää oli vaan niin viehättävää luettavaa. Väritys ja kaikki. Tarina oli paikoin vähän yksinkertainen ja töksähtelevä, mutta se ei mua haitannut, kun kaikki muu oli niin söpöä.

22 tammikuuta, 2025

Ihania lastenkirjoja

 Oon lukenu taas aivan ihania lastenkirjoja!😍




Maria Vilja: Näkymätön reppu

Luin aiemmin Maria Viljan Villikissarepun ja se oli aivan ihana kirja. Näkymätön reppu on itse asiassa eka kirja tähän Reppu -sarjaan. 

"Hurmaava kuvakirja erityisherkkyydestä.

Rosalilla on näkymätön reppu. Repun sisällä on kaikki se, mitä Rosali näkee, tekee, kuulee ja kokee: suuri kilpajuoksu, aamuinen auringonsäde, ruttuinen tyyny. Ja paljon, paljon muuta. Näkymätön reppu järjestää Rosalille ihmeellisiä yllätyksiä. Ja silloin, kun reppu tulee liian täyteen, voi tapahtua ihan mitä tahansa!

Puhutteleva kuvakirja kertoo erityisherkän lapsen omaperäisen hienosta tavasta kokea maailmaa. Kirja tarjoaa heijastuspintoja niin lapsi- kuin aikuislukijoille - monenlaiset näkymättömien reppujen kantajat voivat tunnistaa itsensä kirjan hahmoista."

Tämäkin oli hyvin samaistuttava mulle. Kun kuormitusta tulee liikaa, niin kuppi sitten vaan menee nurin. Se on vielä aikuisenakin välillä vaikea säädeltävä tuo kuormituksen määrä.




Annika Welling: Biegga Tuliketun jäljillä
kuvitus Aino Kännö

Biegga on huskyn pentu. Utelias ja suloinen kaveri. Hän haluaa tietää, että onko revontulet oikeasti Tuliketun hännän huiskauksia vai mikä tämä juttu on? Niinpä hän lähtee ottamaan asiasta selvää. Matkatoveriksi hän saa Säde-nimisen kuukkelin ja Hopeatassu-nimisen ketun. Matkalla he kohtaavat monenlaista: Leidi Pohjoisen, Joulupukin ja uskomattoman hitaita poroja. Mutta löytävätkö he Tuliketun?




Annika Welling: Biegga ja yöttämän yön salaisuus
kuvittanut Miia Taivalkoski

Tää toinen Biegga tuli luettua alkuvuodesta. Pimeänä aikanahan se on hyvä lukea yöttämästä yöstä! 

Tällä kertaa Bieggan seikkailu alkaa siitä, kun tulee uutinen, että Tonttupuu on sairastunut. Sen takia ei enää synny uusia tonttuja tähän maailmaan. Biegga lähtee Tuima-nimisen tontun kanssa taikametsään Pohjuskaiseen ottamaan selvää, että mitä on tapahtunut. Myös edellisestä kirjasta tuttu Säde-kuukkeli tulee hieman myöhemmin mukaan. Mikä onkaan Säden osuus Tonttupuun sairastumiseen? 

Tämä oli taas ihana tarina! Yhdeltä istumalta piti lukeman.

21 tammikuuta, 2025

Sarjakuvia itsensä löytämisestä, osa 2

 Muutama sarjakuva lisää. Rakastan lukea sarjakuvia. Ihanaa, kun niitä tehdään.




Sammy Lisel & Hazel Newlevant (toim.): 
Becoming Who We Are: Real Stories About Growing Up Trans

SAM LONG: written by Sammy Lisel, illustrated by Cynthia Yuan Cheng
ROBBI MECUS: written by Lilah Sturges and Sammy Lisel, illustrated by Naomi Rubin
BROOKE GUINAN: written by Sammy Lisel, illustrated by Hazel Newlevant 
KATE STONE: written by Sammy Lisel, illustrated by Ravi Teixeira
ROBBIE AHMED: written by Sammy Lisel, illustrated by Victor Martins
DIAMOND STYLZ: written by Sammy Lisel, illustrated by Kameron White
MARLI WASHINGTON: written by Sammy Lisel, illustrated by Sage Coffey
ROBIN AGUILAR: written by Sammy Lisel, illustrated by Sunmi
REBEKAH BRUESEHOFF: written by Sammy Lisel, illustrated by higu rose

Nämä oli kauniita ja koskettavia tarinoita lapsista, jotka huomaavat olevansa trans ja heidän tiestään kohti omaa itseään.




SJ Sindu & Nabi H. Ali: Shakti

Shaktin perhe on muuttanut usein ja hän aloittaa taas uuden koulun. Toinen hänen äideistään odottaa vauvaa ja he aikovat jäädä tälle seudulle. Shakti toivoo viimein saavansa ystäviä. Kun koulun ilkeimmät tytöt kiusaavat ja opettajat eivät tee asialle mitään, Shakti ja uudet ystävänsä alkavat tutkia asiaa. Samalla Shakti myös löytää uudet voimansa ja kaikenlaista sitten tapahtuu, koska hän ei osaa hallita niitä. 

Tää oli ahmittava sarjakuva! Kiinnostavaa oli myös päästä tutustumaan intialaisiin kaksoisjumaliin, jonka toinen kaksonen on Durg Ma ja toinen kaksonen Kali Ma.




Sarah Wirth: Eventually everything connects

Tää oli sarjakuvaesseiden kokoelma. Omaelämäkerrallinen sellainen. Australialainen Wirth pohtii elämäänsä erilaisista kulmista. Hieman tylsähkö, mutta silti lukemisen arvoinen. Wirthin visuaalisesta ilmeestä tykkäsin tosi paljon!

20 tammikuuta, 2025

Travis Baldree: Legendoja ja latteja & Helmi Tolonen: Polte

Nyt kaksi oikein vetävää kirjaa tiskiin!




Travis Baldree: Legendoja ja latteja
suomentanu Jade Haapasalo

Tää oli semmonen hyvän mielen kirja! Päähenkilö Viv, joka on örkki, päättää muuttaa elämänsä. Jo riittää hommat palkkamurhaajana! Viv ottaa pitkät ja päätyy Thuneen. Thunesta hän löytää kiinteistön, joka vaikuttaisi sopivalta hänen unelmiensa kahvilalle. Niinpä hän ostaa sen, alkaa remontoida sitä, piilottaa salaisuutensa lattian alle ja hommaa työntekijöitä kahvilaansa, jotta se saadaan kunnolla pyörimään. Kaikille ei Vivin suunnitelmat kuitenkaan ole mieleen... 

Moni asia vähän takkuaa kahvilaa pykätessä. Ilolla seurasin Vivin polkua kahvilanpitäjäksi. Kirjan tunnelma on leppoisa, vaikka uhkiakin on. Jotenkin asiat järjestyy, välillä odottamattomallakin tavalla, ja minä sain vain nauttia lukemisesta. Tätä kirjaa voin suositella, jos haluat sopivan kevyttä ja viihdyttävää menoa pienellä tummalla tvistillä.




Helmi Tolonen: Polte

Helsinkiläinen lukiolaisryhmä saapuu opintoretkelle Itävaltaan ja siellä Wienissä olevaan linnaan. Vanessa saapuu linnaan ja kohtaa siellä opiskelevan Thomasin. Pikkuhiljaa koulun kulissit alkavat rakoilla ja Vanessalle alkaa selvitä asioista itsestään, Thomasista, koulun menneestä ja oudoista tapahtumista ja kuolemista koulussa. Kirous ja myrkytetyt sielut ovat vallanneet koulun jo kauan sitten, mutta miten Vanessa liittyy tähän kaikkeen?

Tämä oli ahmittava kirja. Tarina sijoittuu nykyaikaan, vaikka tapahtumat juontavat menneestä. Päähenkilöt olivat aika samaistuttavia, varsinkin Thomasin kamppailu kirotun sielun kanssa. Kirjan loppukin jäi niin auki, että pitää kyllä saada tämä trilogian seuraava osa pian käsiinsä!

16 tammikuuta, 2025

Lilian Kallio: Ugudibuu & Becky Chambers: Veisu luonnonkoneille

 Kaksi dystopiaa. Vaikka tuntuu kyllä, että nää on pikemminkin utopioita, kun maailma on niin tulesas joka puoella.




Lilian Kallio: Ugudibuu

Tää onkin aikamoinen dystopia suoraan 1970-luvulta! Ollaan Tampereella ja yhtäkkiä ihmiset katoavat kuin savuna ilmaan. Jäljelle jää 4 nuorta naista ja yksi tyttö. Tää on heidän hurja selviytymistarinansa ja oli kyllä aikamoinen! Ensin selvitä järkytyksestä, että ei ole muita ihmisiä, ja selvitä kaaoksesta mikä ympärillä on, kun autot ilman kuljettajia ovat päätyneet ties minne ja taloja on tulessa jne. Mistä saada suojaa, mistä ruokaa, mistä turvaa? Kertakaikkiaan vaikuttava kirja!




Becky Chambers: Veisu luonnonkoneille
suomentanut Kaisa Ranta

Tää taas on ihan eri tyylinen ku Ugudibuu. Tässä asiat ovat jo tapahtuneet kauan sitten, ne mullistukset. Sisarus Dex on ryhtynyt teemestariksi ja matkoillaan kohtaa yhden tietoiseksi tulleen robotin, Nukakaksen (Kirjotäplänukakas) ja heistä tuleekin matkatovereita.

Tää kirja oli ihanan rauhallinen ja pohdiskeleva. Mitään suurta ei tapahdu kuin lähinnä ajatusten tasolla. Tän duologian toisen osan suomennos ilmestyy ens kesänä ja ootan kyllä ihan innolla sitä.

15 tammikuuta, 2025

Mari Luoma: Mintun makuinen murha & Esko Holm: Valpuri Kyni: Pako

 Kaksi oikein kivaa lastenromaania. Toinen on jännitystä eli dekkari, toinen taas historiallinen fantasiatarina.




Mari Luoma: Mintun makuinen murha

Kirjan päähenkilö on 10-vuotias Olivia, joka asuu tyttöjen sisäoppilaitoksessa ja hänellä ei oikein ole kavereita, koska hän on vähän äkäinen ja outo. Kun koulussa tapahtuu murha, alkaa Olivia ratkoa sitä. Onhan hänen lempinimensäkin Murhatyttö, koska hän rakastaa lukea dekkariklassikoita. 

Asiat mutkistuu, kun kouluun tulee Icarus, yksityisetsivä, ottamaan selkoa tapahtumista. Kuolleen tytön vanhemmat olivat palkanneet hänet. Olivia lyöttäytyy Icaruksen seuraan ja vähän kuin vahingossa he alkavat yhdessä ratkoa murhaa tai oikeastaan kahta.

Kirja oli kyllä hauskaa luettavaa, vaikka onkin tosiaan 10-vuotiaille suunnattu. Aikuinenkin kyllä viihtyy tän parissa! Tälle tulee jatko-osa nyt keväällä ja todennäköisesti luen senkin.




Esko Holm: Valpuri Kyni: Pako
kuvitus Esko Holm

Tämä kirja sijoittuu 1600-luvun Suomeen ja noitavainojen aikaan. 

"Turun torille on kasattu rovio. Suuri näytös on alkamassa. Mutta kun pyöveli Huurrelatva valmistautuu tehtävään, huomataan, että yksi vangeista on karannut. Missä on noitatyttö Valpuri Kyni?

Alkaa henkeäsalpaava seikkailu halki Suomen noitalinnaläänien. Parantajan tytär Valpuri joutuu koettelemuksesta toiseen Harmi-Kissansa kanssa takaa-ajajat kannoillaan. Tapahtumien pyörteessä on vaikea tietää, kuka Valpurin kohtaamista olennoista on ystävä ja kuka vihollinen."

Valpuri saa apua ja pakenee. Tämö pakoreissu oli kyllä aika jännittävä. Ensimmäiseksi Valpuri pakeni Ahvenanmaalle ja siellä olevaan Kastelholman linnaan. Sieltä matka jatkui mutkien kautta Porvooseen ja muualle. Jännää myös oli, että Valpurin äiti oli jättänyt viestejä tyttärelleen ja kirjan lopussa Valpuri saa viestin, että hänen pitää lähteä Kajaanin linnaan. Siellä kun olisi seuraava viesti hänelle. 

Huh. Oli pakko toinen osa varata heti. Onneksi kolmas osa on jo kirjailijalla työn alla!

14 tammikuuta, 2025

Louisa M. Alcott: Kahdeksan serkusta & Kun ruusu puhkeaa

Tätä duologiaa en ookaan lukenut sitten lapsuuden. Oli ihan hauskaa lukea tää uudelleen!




Kirjojen päähenkilö on Rose, joka orvoksi tultuaan joutuu Alec-sedän holhoukseen ja muuttaa Tätilään, jossa Alec asuu tätien kanssa. Rose kohtaa 7 poikapuolista serkkuaan ja kirjat kertovat oikeastaan heidän kaikkien tarinaa, vaikka Rose onkin pääosassa.

Ekassa kirjassa Kahdeksan serkusta (suomentanut Ville Hynynen) käydään Rosen elämää läpi siihen asti, että hän on jotain 15-16-vuotias. Monenlaisia kommelluksia on ja sopeutumista niin erilaiseen elämään, kuin mitä se aiemmin oli. 

Ekan ja tokan kirjan välissä on useampi vuosi, oisko jotain 5 vuotta. Toisen kirjan Kun ruusu puhkeaa (suomentanut Alli Wiherheimo) alussa Rose palaa maailmanympärysmatkalta ja yrittää sujahtaa seurapiireihin ja muutenkin totutella aikuiseen elämään. Myös rakkausrintalle tulee vipinää. Monenlaista sattuu tässäkin kirjassa!

Näin aikuisena tässä kirjassa huomas semmosiakin asioita, mitä en muista lapsuudesta. Kuten rasismi. Se tuli kyllä selkeästi esiin, kun yksi Rosen serkuista haluaa avioitua Feben kanssa, joka on poc. Samoin myös Mac-sedän kiinalaisten kauppakumppaneiden kohdalla rasismi tulee esiin. 

Muistan lapsena tykänneeni näistä. Nyt nämä oli vähän tylsähköjä ja osin saarnaavia sekä täynnä misogyniaa. En usko, että luen näitä enää uudelleen.

13 tammikuuta, 2025

2x Metsänpeitto

 Jostain mulle on nyt tupsahdellu näitä metsänpeittoja. Ihan kirjan nimissä, mutta myös joissain kirjoissa osana juonta. Tässä kaks, joissa se on ihan nimessä.


Sanna Hukkanen & Inkeri Aula: Metsänpeitto

Tää oli sarjakuva. Kiinnostava aihe niin nopeasti hotkaisin! Puissa on jotain ikiaikaista ja ihanaa ja tässä sarjakuvaromaanissa se tuli kyllä hyvin esille. Tykkään.

"Metsänpeitto on sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen ja kulttuurintutkija Inkeri Aulan yhteinen sarjakuva-albumi metsästä ja puista sekä niihin liittyvästä kansanperinteestä, historiasta ja nyky-päivästä. Puihimme liittyy valtava määrä ylisukupolvista tietoa, taitoa ja tarinaperinnettä, joka kuvaa sitä, keitä me olemme ja mistä tulemme.

Kauan sitten maailma oli metsien peittämä. Menneet sukupolvet kunnioittivat ympäristöään vastavuoroisessa suhteessa, jossa luontoa ei nähty vain hyödynnettävänä varastona, vaan elävänä kokonaisuutena johon me kaikki kuulumme. Edelleen kielessä kaikuu ajatus siitä, että emme mene metsään vain keräämään marjoja tai sieniä hyödykkeinä, vaan menemme sieneen tai olemme marjassa. Vastaavasti riistaa ja kalaa pyydetään. Suhteemme puihin on paljon muutakin kuin avohakkuita tekevää biotaloutta, joka halveksuu eri ikäisten puiden ja lahopuun rikastamaa vanhaa metsää. Erityiset puut ja rakkaat puulajit ovat tärkeitä elämän monimuotoisuuden arvostamiselle, josta koko lajimme tulevaisuus riippuu. Mitä tapahtuu puille, tapahtuu ihmisille.

Legenda metsänpeitosta kertoo metsän voiman vaarallisesta puolesta: metsään voi eksyä niin, ettei enää löydä takaisin ja yhteys etsijöiden maailmaan katkeaa. Samalla metsä on kuitenkin myös suojeleva.

Metsänpeitto-albumin yhdeksän sarjakuvaa lähestyvät puita erilaisista näkökulmista: mukana on paikallishistoria Kuhasalon metsälehmuksesta Pohjois-Karjalassa, Suuren tammen runon mukaelma karjalan kielellä Kalevalan alkuperäiskielen kunniaksi, metsäajattelun historiaa Vanhan haavan perspektiivistä sekä hirmuisia loitsuja pyhän pihlajan suojeluksessa.

Tarinat, myytit ja legendat metsästä ja puista matkustavat pitkin maailmaa, eläen ja muuttuen. Ymmärrys monimuotoisen metsän elintärkeästä arvosta on yhteistä kulttuuriperintöämme. Loppujen lopuksi kaikki maailman eri kulttuurien mytologiat nivoutuvat metsän tavoin valtavaksi kudokseksi, peitoksi. Se kietoutuu lämmittämään koko planeettaamme piittaamatta ihmisten keksimistä, metsän ikäpuulla vain silmänräpäyksen kestävistä rajoista."




Leena Krohn: Metsänpeitto
kuvitus Inari Krohn

"Yrtit ja vanhat taiat tunteva mummo tietää, mitä on joutua metsänpeittoon, kadota. Mutta lapsenlapset katsovat huomiseen eivätkä uskomuksista piittaa...

Leena Krohnin runollinen ja tiivistunnelmainen kertomus pohjautuu vanhoihin taruihin, taikoihin ja uskomuksiin ja kiehtoo sekä lapsia että aikuisia. Tarinan kuvituksena on Inari Krohnin grafiikkaa."

Muistin lapsuudessa lukeneeni kirjan metsänpeitosta. Aloin googlata, että mikä ihmeen kirja se olikaan. Löysin sen ja se oli tämä Krohnien yhteistyö. Niinpä varasin sen ja luin. Kuvitus oli jääny lapsuudesta mieleeni, tarina taas ei ollenkaan. Siksi tämä olikin mielenkiintoinen lukukokemus! 

Kirja kertoo menneen maailman ja teknologistuvan maailman taitekohdasta. Mummolla on ne vanhat uskomukset ja tavat, lapsenlapsilla taas nokka näyttää kaupunkiin ja tehtaisiin ja vanhat jutut tuntuu naurettavilta. Tää tarina oli koskettavakin, varsinkin mummon yksinäisyys.

30 joulukuuta, 2024

Siri Kolu: Hohtavat & Malin Klingenberg: Tasangon tyttäret

 Tässäpä lasten ja nuorten kirjoja kaks. Kaks aivan erilaista maailmaa.




Siri Kolu: Hohtavat

Tää oliki erikoisempi kirja, ku mitä osasin edes odottaa! Juna tulee asemalle ja sieltä tulee ulos hohtavia tyyppejä, jotka ilmoittavat maailman lopusta. Se maailmanloppu on viikon päästä! Sitte vielä paljastuu, että osalla ihmisistä on sama hohto, toisilla ei. Lukiolaisikäinen pari, Ani ja Kapri, saavat huomata, että toisella on se hohto ja toisella ei. Mikä nyt eteen?

Tää kirja sisältää sen viimeisen viikon. Oli ihania hetkiä, oli niin surullisia hetkiä. Loppu olikin ihanan odottamaton! Wow.




Malin Klingenberg: Tasangon tyttäret
suomentanut Outi Menna
kuvittanut Eeva Nikunen

On kannessakin näkyvät siskot, Saba ja Sarina, jotka elävät Gibatin tasangolla isänsä johtaman nomadiklaanin kanssa. Tyttöjen äiti on kuollut ja isä on kamala. Elämä menee painollaan, kunnes heidän isänsä alkaa myymään klaanin lapsia saadakseen rahaa. Kesäleirissä tytöt kuulevat toisen klaanin lapselta salattuja asioita ja tajuavat olevansa vaarassa.

Tämä trilogian aloitusosa oli aikamoista menoa ja meininkiä. Huomas kyllä, että on lapsille suunnattu ja siten ittelleni tosi sopiva välipalakirja. Tykkäsin tästä sen verta paljon, että aion kyllä lukea trilogian kaks muutakin osaa.

26 joulukuuta, 2024

Syksyn opinnoissa luettua

 Mun syksyn opinnot on menny melkoisen plörinäksi, kun jaksaminen on ollut niin vähäistä. En ole saanut opintoja kasaan muuta kuin ekan työharjoittelun loppuun eli n.3op. Aargh.

Nämä kolme seuraavaa opusta luin alkusyksystä Nuoriso- ja aikuissosiaalityön kurssille. Se kurssi meni sitten reisille, kun tulin taas kipeeksi ja en päässyt tenttiin ja tenttiä ei voi korvata mitenkään, joten tämän kurssin tekeminen siirtyi sitten vuodella. Hohhhoijaa. Vitutti raskaasti.



Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela (toim.) & Pekka Penttinen (toim.): Koulunuorisotyö

Hyvä ja selkeä kirja siitä mitä kaikkea koulunuorisotyö on ja pitää sisällään.




Kaarina Reini: Mielenterveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset

Tästä en muista enää mitään. Sori.




Emmi Paananen, Miikka Piiroinen & Katja Uustalo toim.: Etsivän nuorisotyön käsikirja

Tämä oli mielenkiintoinen kirja! Mulla ei ollut aiemmin oikein minkäänlaista kuvaa siitä, että mitä etsivä nuorisotyö on. Tän luettua tiiän ja tuo työ kuulostaa semmoselta, että vois ehkä itsekin tehdä.

25 joulukuuta, 2024

Marja Salmela: Lyhyt tarina nuoresta tytöstä & Kerttu Vuorinen: Pitsitaivas

Kaksi vähän vanhempaa suomalaista romaania joulupäivän kunniaksi. Molemmissa kirjoissa vietetään myös joulua!




Marja Salmela: Lyhyt tarina nuoresta tytöstä

 Tää olikin yllättävä kirja! Jotenkin en osannut yhtään odottaa, että päädyn kyynelet silmissä lukemaan tätä. Tää Salmelan kirja kertoo Kyllikistä, joka on adoptoitu arvostetun rovastin perheeseen ja sieltä hän ponnistaa elämään, vaikka lähtökohdat olikin ennen adoptiota hyvin huonot. Kyllikki joutuu lähtökohtiensa takia kokemaan melkoisia ennakkoluuloja, mutta pääsee silti opettajaksi ja myös rakastuu. Sitten menneet teot tulevat eteen ja kauna ja epäluottamus astuvat kehiin ja Kyllikki saa tuta sen kaiken katkerasti nahoissaan. Hän menettää elämänilonsa ja kaiken kun ihmiset alkavat syrjiä häntä. Tarina päättyy onnettomasti ja tunsin kyllä vahingoniloa, kun parit asianosaiset joutuvat katumaan omaa ilkeyttään ja tylyyttään pahasti.

Kirja kuvaa hyvin sitä miten leima/stigma varjostaa ihmistä asioista, joille hän ei ole mitenkään voinut vaikuttaa. Työtä on vielä paljon tehtävänä myös nykyään, kuten Lucia-neidon ympärillä pyörivä perkeleellinen rasismikohu on sen meille paljastanut karvaasti.




Kerttu Vuorinen: Pitsitaivas

Jännä kirja tämä. Kertoo sisaruksista, jotka elävät hyvin köyhissä oloissa. Elämä on sitkuttelua ja ankaraa selviytymistä, vaikka onnenkantamoinen on auttanut siskosten äitiä ostamaan heille pienen ja kurjan, mutta oman mökin asua. Kirja kuvaa hyvin heidän elämää, näyttää myös luokkaerot, mutta myös sisarusten toiveikkuus tulevaisuuden suhteen tulee hyvin esiin. Mutta kirjan loppu. Äääääärgh. En tykännyt siitä yhtään! 

24 joulukuuta, 2024

Sarjakuvia selviytymisestä

 Jouluaaton kunniaksi sarjakuvia selviytymisestä! Meille monelle joulu on sitä vuoden surkeinta aikaa, ankea, ahdistavaa, pelottavaa, pelkkää selviytymistä. Siksi tässä muistutus siitä, että kaikesta voi selvitä, vaikka jäljet aina jääkin.

Hyvää joulua kaikille teille jotka vietätte sitä! Ja hyvää arkipyhää kaikille meille, jotka sitä ei vietä!


Zeina Abirached: Minä muistan
suomentanut Aura Sevón

Tämä sarjakuva on libanonilaisen Abirachedin muistelmat lapsuudestaan Beirutissa sisällissodan keskellä. Hän kuvaa sodan keskellä elämistä ja mitä seurauksia siitä on tullut. Eimerkiksi myöhemmin ukkosmyräkkä isoine äänineen on saanut aikaan takaumia, että pommikoneet tulee.

Koskettava sarjakuva ja tykkäsin Abirachedin tyylistä.




Jen Wang: Ash's cabin

Tää on sarjakuva Ashista, joka kipuilee ilmastonmuutoksen kanssa ja kun aikuiset ignooraa sen täysin. Muutenkin on vaikeaa ja hän päättää siitä kaikesta sisuuntuneena lähteä etsimään vasta kuolleen isoisän majaa keskeltä erämaata. Ash harjoittelee taitoja ja hommaa tarvikkeet ja niin hän yks kesäloma ottaa ja lähtee majan etsintään koiransa kanssa. Ash on siellä kauan ja häntä etsitään kissojen ja koirien kanssa kun Usan länsirannikon jokavuotiset maastopalot alkavat. 

Tää oli ahmaistu yhdellä lukukerralla. Upposin niin tarinaan.




Mamoru Hosoda &Yu: Susilapset 1
suomentanut Suvi Mäkelä

Tämä on tarina Hanasta, joka yliopistossa rakastuu toiseen opiskelijaan. Hana ei jätä rakkauttaan, vaikka hän paljastuu ihmissudeksi. He aloittavat yhteisen elämän ja saavat kaksi lasta. Sitten lasten isä katoaa ja Hana jää yksin Amen ja Yukin kanssa. Tämä kuvaa Hanan selviytymistaistelua kahden pienen lapsen kanssa, joiden susipuolta pitää piilotella toisilta ihmisiltä ja samalla hän suree kuolleeksi paljastunutta rakkauttaan.

Oli kyllä mielenkiintoinen tän mangan aihe! Ahmaisin tämänkin yhdeltä istumalta ja varasin saman tien tän seuraavat osat ittelle luettavaksi.

23 joulukuuta, 2024

3 viihdyttävää kirjaa

 Välillä sitä tarvii lukea tällaisia kevyempiä kirjoja, jotka viihdyttävät ja eivät ole liian raskaita lukea.


Karoliina Tervonen: Kirjokansi

Tästä mää tykkäsin paljon, kunhan ensin pääsin kirjaan sisään!

"Kirjokansi kumartaa tyylillään romantiikan ajalle ja kansanperinteen tarinoille. Se kertoo turhamaisesta neiti Holmbergistä, joka on keplotellut viehätysvoimallaan tiensä seurapiireihin, vaikka onkin vain hienostunut taskuvaras ja petkuttaja.

Kun kotikaupunkiin hyökkäävät sudenturkkiset pedot, neiti pakenee fantastiseen seikkailuun, jossa viimeisetkin hattuhöyhenet haihtuvat.

Neiti Holmberg viihtyy ylellisyyksien täyteisessä elämässään loistavasti. Hän osaa taitavasti pyörittää laajaa ja anteliasta kosijakaartia lupaamatta mitään, mutta antaen kaikkien olla toiveikkaassa uskossa yhteisestä tulevaisuudesta, ainakin niin kauan kuin rahapussissa riittää roposia tai povitaskusta löytyy pihistettävää.

Kurjenpahkan seuraelämä tuntuu olevan kaukana sudenturkkisten vihollisten leimuavista taisteluista, kunnes koittaa päivä, jolloin mystinen paha saapuu satamakaupunkiin. Ja vie neiti Holmbergilta kaiken.

Alkaa huima kostoretki Pohjolaan, Tuonen valtakuntaan, kun nuori nainen seurueineen lähtee vaatimaan omaansa takaisin. Kätkeytyvätkö onni ja vauraus alisen maailman tuntureille?"

En oikein tykännyt neiti Holmbergista. Oli jotenkin ärsyttävä ja rasittava hahmo. Tarinan edetessä hänestä alkoi kuoriutua esiin myös jotain ihan muuta. Onneksi! Neiti Holmbergin matkakumppanit, jotka näkyvät kirjan kannessakin olivat aika makeita tyyppejä. Heistä pidin kaikista heti!

Kirjan juoni oli monin paikoin aika odottamaton. En osannut arvata, että mihin tämä tarina vie ja mitä sudenturkkisten tyyppien tarina pitää sisällään. Kun kirja loppui, olin ihan äääääää. Kirjan maailma oli sen verran viehättävä, että haluaisin ehdottomasti Tervosen kirjoittavan tähän jatko-osan tai ainankin uuden kirjan tähän samaan maailmaan.


Satu Tähtinen: Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä

Aah, vihdoin pääsi Tähtisen kirjojen maailmaan takas! Tätä kirjaa ehti odottaa tovin jos toisenkin! Jennyn kanssa luettiin yhdessä tämäkin.

Tämän kirjan päähenkilönä on neiti Adalmina Lockhart, edellisen kirjan päähenkilön Josephinan ystävä.

"Viettelevän kuuman historiallisen viihdesarjan toisessa osassa viktoriaaniset moraalikäsitykset eivät ole este vaan hidaste.

Seikkailijalordiksi kutsuttu Sir Henry Spencer on palannut Lontooseen ympärillään vellovien skandaalinkäryjen laskeuduttua. Hän on päättänyt asettua aloilleen ja ottaa itselleen vaimon.
Kunnianarvoisa neiti Adalmina Lockhart on lukinnut sydämensä sen jälkeen, kun Henry Spencer sen heidän nuoruudessaan särki. Siksi Adalmina järkyttyy, kun Henry ilmestyy samaan kartanoon, jossa Adalmina on vierailulla.

Kun Henry päättää jälleen hurmata Adalminan, tukahdutetut tunteet alkavat kipinöidä. Kartanojoulun lähestyessä Adalminan on yhä vaikeampi vastustaa Henryn vetovoimaa..."
Kirja vastasi täysin odotuksia! Oli ihanaa upota tähän maailmaan ja vain seurata tuleeko romanssia vai ei, kun kipinät siihen malliin lentelivät. Oli ihanaa myös, että edellisen kirjan henkilötkin olivat kirjassa mukana, sivuosassa, mutta kuitenkin. Olisi tullut ikävä heitä!

Nautin Adalminan ja Henryn kipinöinnin seuraamisesta ja kirja loppuikin aika ihanasti.

Nyt jäin vaan odottelemaan, että seuraavan osan saan näppeihini. Se onneksi tulee jo alkuvuodesta!


Julia Barrett: The third sister

Sitten vielä tämä ristiriitainen kirja, jonka luin Kirjahillan kanssa. Kirjan lukeminen vähän takkuili, kun OpenLibrary joutui doss-hyökkäyksen kohteeksi ja tuli yli kuukauden tauko kesken lukemisen. 

Tää siis on jatko-osa Jane Austenin Järki ja tunteet -kirjalle ja kertoo siitä kolmannesta sisaresta, Margaretista. Tää oli kyllä paikoin viihdyttävä kirja, mutta täytyy myöntää, että enimmäkseen tylsä. Pahalla sisulla luettiin tämä loppuun. Kirjan loppu oli onneksi tosi hyvä ja viihdyttävä ja palkitsi pahan sisun.

Kirja oli mun mielestä vähän sekava, kun välillä hypättiin seuraamaan Margaretin siskojen elämää ja Margaret unohtui kirjailijalta ties minne hyväksi toviksi. Margaret oli tässä kirjassa itse myös tylsä ihminen kaikessa täydellisyydessään. Argh ja plääh.

En voi suositella kirjaa kenellekään, mutta tulipahan luettua.