Kaksi Anni Swanin satua

 Nämä kaksi Anni Swanin satua ovat saaneet nykyaikaistuksen Anna Pölkin käsissä ja kauniin kuvituksen Mari-Annikki Serdijnin käsissä. En osaa sanoa näistä oikein muuta, ku että pidin ja ilolla luin nämä ja ihailin kuvitusta.

"Suomen satukuningattaren satuklassikko herää henkiin ensimmäistä kertaa kuvakirjamuodossa.

Astu yhdessä Mariaanan kanssa Lumometsään, löydä oma Lumolinnasi ja hurmaannu kukkien tuoksusta ja orvokkikammion ihanuudesta.

Satu avaa lukijan satusilmät näkemään kauneuden ja löytämään luovuuden.

Lumolinna-satu on yksi merkittävimmistä Swanin symbolististisen satujen tuotannossa. Se on naistaiteilijaksi kasvun tarina. Lumolinnassa kehittyvät sadut ja salaiset unelmat, joita pystyy lukemaan vain satusilmien avulla.

Mariaana kehittyy taiteilijaksi muodonmuutoksen kautta. Satu heijastaa kirjailijan omakohtaista luontokokemusta ja kasvua sadunkertojaksi.

Swanin satusymbolismi kiteytyy Lumolinna-sadussa. Se on luonnon kauneuden ja runsaiden kukkien aistivoimaista kerrontaa. Kirjailija vahvistaa sadussaan tyttösankaruutta ja eroaa siten varhaisesta satuperinteestä.

Anni Swan on suomenkielisen symbolistisen taidesadun kehittäjä ja feministisen satuperinteen aloittaja. - (Sirpa Kivilaakso, Swan-tutkijatohtori)."

"Suomen Satukuningatar Anni Swan johdattaa vedenneitojen maailmaan uudessa kuvakirjassa Merenkuningar ja hänen poikansa ja kertoo kolmen sukupolven uskomattoman ja riipaisevan tarinan.

Pienen metsälammen vedenemäntä naittaa kauniin tyttärensä Merenkuninkaalle. Nuori lammenneito kokee suuren elämänmuutoksen, kun hänestä tulee Merenkuningatar, suuren ja mahtavan Merenkuninkaan puoliso. Merenmaailma on vieras, mykkä ja suunnattoman suuri. Mitä kuningattaren on tehtävä, kun hän saa pojan, jolle toivoisi jotakin parempaa?

Swan-tutkijatohtori Sirpa Kivilaakson mukaan Swan näyttää sadussa matriarkaalisen äidin vallan ja perinteisten perhemallien toimimattomuuden. Hänen mukaansa Swan luo sadussaan omaperäisen ilmaisukielen, jonka kuvakieli yhdistyy Suomen taiteen kultakauteen ja sen symboliikkaan.

Swanin sadut elävät yhä. Monikerroksiset symbolistiset taidesadut sopivat meidän aikamme nuorille aikuisille.

Teos on jatkoa vuonna 2020 kuvakirjana julkaistulle Lumolinna-sadulle."

Anni Swan: Pikkupappilassa & Ulla ja Mark

Luin pitkästä aikaa uudestaan nämä kaksi ihanaa klassikkoa ja ai että rakastin lukea ja upota näiden maailmaan. Pikkupappilassa aloittaa tarinan ja Ulla ja Mark päättää sen.

Luin lapsena nämä Anni Swanin kootut kertomukset muutaman kerran läpi. Lapsuudenkodissani oli tämä kokoelma. Muistan tykänneeni näistä kirjoista silloin ja olin niin onnellinen, kun tykkään näistä edelleen. Kaikista lapsena luetuista kirjoista ei pidä enää aikuisena.

Tarina alkaa siitä, kun Sandien perhe muuttaa pikkupappilaan. Kirja kertoo heidän elämästään ja eritoten perheen tyttären Ullan elämästä. Ulla on haltioituva ja omaan maailmaansa uppoutuva tyttö. Hän myös pelastaa viulun soittoa rakastavan Markin, kun Mark karkaa Ullan sukulaisen perheestä ja auttaa orpoa Markia löytämään omia sukulaisia. Taustalla pyörii myös Ullan siskon, Minnan, romanssi köyhän aatelisen kanssa ja uteliaat katseet ja juorut suvun menetettyä kartanoa kohtaan, koska joku amerikkalainen on ostanut sen ja alkanut remontoida sitä.  

Ulla ja Markissa tarina jatkuu. Ulla pääsee kouluun tätiensä luokse ja edessä on muutto pois kotoa eri paikkakunnalle. Mark taas on muuttanut Saksaan isänsä kanssa ja on ongelmissa äitipuolensa kanssa. Näiden teinien elämässä on mutka jos toinenkin ja kirjat sivut kääntyivät tahtia.

Näissä on jotain samaa kuin Pikkunaisissa ja Anna-kirjoissa. Sellainen raikas tuulahdus jotain, jota en oikein osaa eritellä. Haltioidun itsekin kuin Ulla, uppoan ja haaveilen, innostun täysiä. Parasta näissä oli se, että näitä oli niin turvallinen lukea, kun tiesi, että kaikki päättyy tavalla tai toisella onnellisesti.