Tähän kirjaan tartuin kirjastossa ja huomasin lukevani sitä seisten kirjaston kirjahyllyn edessä.
Ransom Riggsin esikoisromaani on jännä, erikoinen ja mukaansa tempaava. Toisaalta myös loppua kohden vähän läsähtänyt ja kliseinen. Ja silti, kun huomasi lopun jäävän auki, ärsytti, ettei ole jatko-osaa, ainakaan heti perään luettavaksi. (Pikainen googletus kertoi jatko-osia olevan kaksi. Ääks, joudun kohta siirtymään englannin kielellä lukemiseen kokonaan tällä menoa.)
Jacob on nuori miehen alku, joka on lapsena saanut kuunnella isoisänsä hurjia tarinoita lapsuudestaan. Jacob joutuu todistamaan isoisänsä raa'an kuoleman. Siitä seuraa ongelmia. Monen mutkan kautta hän päätyy matkustamaan isänsä kanssa saarelle, jossa isoisä oli orpokodissa. Saarella Jacob törmää outoihin lapsiin ja heitä seuratessaan siirtyy eri aikaan samalla saarella. Niin hän saa selville totuuden isoisästään ja itsestään.
Tarina on erikoinen ja mielenkiintoinen. Ei sellainen perinteinen fantasiapläjäys. Ja nyt kun tiedän, että kirjaan on jatkoa kaksi osaa, tahdon lukea ne.