3 lasten- ja nuortenkirjaa

 Kaks tuoreempaa ja yks vanhempaa tekoa oleva lasten-/nuortenkirja.

Mervi Heikkilä: Revonpuro

kuvittanut Kati Vuorento

Tää oli aika ihana kirja. Kannen tyttö, Pöllö, saa tietää, että kotisaarensa Aijalin kotimetsä aiotaan tuhota kultamyllyn takia. Pöllö päättää estää sen. Avukseen hän saa kannessa näkyvät pojat Hiiskun ja Matruksen. Tää oli kyllä jännä seikkailu! Uppos hyvin myös aikuiseen. Tottakai varasin seuraavan osan tähän tarinaan, koska todellakin haluan tietää, että miten Pöllön käy.

Astrid Lindgren: Riitta-Maija keventää sydäntään

suomentanut Sorella Soveri

Oli aika wau huomata, että Lindgren käsitteli tässä 1947 julkaistussa kirjassa seksuaalista ahdistelua. Tää on kertomus Riitta-Maijan elämästä, arjesta, opinnoista, ihastuksista jne. Yllätyin positiivisesti ihan! Ainut vitutuksen aihe oli se, että kun tuo seksuaalinen ahdistelu tehtiin, niin Riitta-Maijan poikaystävä uskoi suorilta ahdistelijaa, eikä tyttöystäväänsä asiassa. Argh! Mikään oo muuttunu tässä välissä. Muuten kyllä ihan viihdyttävä kirja.

Titta Kemppainen: Näkki

Tää oli tarina Ainosta ja Leosta. He yrittävät ratkaista arvoitusta, jota muut eivät halua nähdä. Tää oli kauhua ja myös selkokirja! Ahmaisin kyllä hetkessä, niin vetävä oli tää tarina. Että mikä se Näkki oikein olikaan? Minuakin mummu varoitteli näkistä lapsena.

Mervi Heikkilän Louhi-trilogian 2. ja 3. osa

 Hetki meni, että sain luettua tän trilogian loppuun. Alkuvuodesta luin ekan osan ja nyt kesällä tokan ja kolmannen osan. Ihastuin tähän kalevalamaiseen teemaan todella paljon.

Tuonella kulkijat

"Roona ei ole kuin muut. Roonalla on salaisuuksia. Sellaisia, että lomareissu Turkuun muuttuukin ihan toisenlaiseksi matkaksi.

Kaupungista ovat mystisesti kadonneet kaikki linnut, samoin Roonan isä, antikvariaatinpitäjä Eerikki Puujumala. Liike on kuin hävityksen kauhistus ja Roonan lisäksi sen ympärillä hiippailee outo, arpikasvoinen nuorukainen.

Jotain pahaa on selvästi tekeillä, mutta mitä?

Louhen liiton itsenäisessä jatko-osassa Roona joutuu tekemään vaarallisen matkan Turkuakin kauemmas. Paikkaan, josta paluuta ei ehkä ole.

Mervi Heikkilän Tuonella kulkijat kulkee petojen polkuja synkän metsän siimekseen ja Tuonen virran rantaan, ikiaikaisten arvoitusten äärelle."

Tää oli jännä tää kakkososa! Piti ihan ahmaista tämä loppuun, että saa tietää mitä on tapahtunut Roonan isälle ja mitä ihmettä Turussa muutenkin tapahtuu. Tykkäsin tosi paljon! Nää kirjan hahmot on aika mainioita ja uskottavia ja kiinnostavia. Varsinkin Roonan biologiset vanhemmat.

Pohjolan porteilla

"Roona ei ole kuin muut. Roonalla on salaisuuksia. Sellaisia, että mikään elämässä ei suju tavallisesti, ei edes seurustelu Aleksin kanssa.

Kun peilikuvassa alkaa vilahdella tumma varjo, ja Roonan isä Eerikki Puujumala saa huolestuttavan näyn, on syytä valmistautua pahimpaan. Roona päättää vahvistaa tietäjäntaitojaan ja hankkia oman rummun. Avukseen hän saa arpikasvoisen ystävänsä Sampsan ja kuvankauniin shamaanin, Iraidan.

Louhen liiton ja Tuonella kulkijoiden itsenäisessä jatko-osassa Roonaa ovat vastassa entistä pelottavammat viholliset.

Vaarallisten matkojen päätepysäkki on Pohjolan porteilla, itse Pohjan Akan valtakunnassa. Siellä Louhi ei hallitse, eikä armoa tunneta."

Trilogian päätösosassa kaikki huipentu hienosti! Tämäkin oli kyllä niin jännittävä. Seurasin Roonan rummuntekoa ja kaikkea mielenkiinnolla. Kun kirja loppui, oli niin haikea olo. En halua päästää irti tästä maailmasta. Haluan lukea lisää Roonan elämästä! Haluan tietää miten hänen elämänsä jatkuu, millanen hänestä tulee isona, mitä kaikkea vielä voikaan olla. Mervi Heikkilä, ole hyvä ja kirjoita lisää Roonan elämästä. Joohan? Please! Toivoo Laura, 37v.

Mervi Heikkilä: Louhen liitto & Martha Wells: Murhabotin päiväkirjat 1&2

 Kolme aikas huippua kirjaa! Nuorten fantasiaa ja aikuisten scifiä. Kaksi ekaa kirjaa luin viime vuoden puolella ja vikan tän vuoden puolella.

Mervi Heikkilä: Louhen liitto

Louhi-trilogian aloitusosa. Tää oli kyllä aikas huimaava ja vetävä kirja. Ahmaisin parissa päivässä, ku pääsin vauhtiin. 

”Ei me tehty liittoa paholaisen kanssa niin kuin väitettiin. Me tehtiin se itsensä Louhen kanssa.”

Roona ei ole kuin muut ysiluokkalaiset tytöt. Roonalla on salaisuuksia. Sellaisia, että kaikki ihmiset on syytä pitää etäällä, myös sumusilmäinen Aleksi.

Yllättäen myös Roonan äidillä on omat salaisuutensa. Niiden paljastuttua Roona joutuu seikkailuun, joka vie hänet pimeän porteille. Seikkailuun, josta kaikki eivät selviä hengissä.

Mervi Heikkilän "Louhen liitto" kulkee petojen polkuja synkän metsän reunaan ja puuttoman suon läpi suoraan lähteen silmään, ikiaikaisten arvoitusten äärelle."

Tää kirja vei ihanasti suomalaisen mytologian äärelle! Mua on tää mytologia ruennut pikkuhiljaa kiehtomaan enämpi ja enämpi. Ihanaa, että aiheeseen liittyviä kirjoja on ja nimenomaan tällä tyylillä! Seuraavat osat odottaa mulla jo hyllyssä, että pääsen lukemaan miten Roonan tarina jatkuu.

Martha Wells: Hälytystila

suomentanut Mika Kivimäki

Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti. Erittäin introvertti kaveri. Lähtee keikalle tutkimusryhmää suojelemaan ja joutuu heidän kanssaan ongelmiin ja suojelemaan heidän henkiään. Olikin aikamoista tykitystä ja todella viihdyttävää ja koukuttavaa menoa! Ja ihan parasta oli nuo botin huomiot ja halu vaan kattella viihdesarjoja ja pysytellä niiden maailmassa.

"Tulevaisuudessa avaruusmatkoille on palkattava mukaan turvallisuusandroidi. Vaikka androidit ovat tietoisia, ihmiset vieroksuvat niitä - ja Murhabotin tapauksessa tunne on molemminpuolinen.

Hallintamoduulinsa hakkeroinut Murhabotti on lähetetty kaukaiselle planeetalle tutkijaryhmän turvaksi, mutta töiden tekemisen sijaan se mieluummin vain pysyttelisi omissa oloissaan, ahmisi saippuasarjoja ja välttelisi kiusallisia kohtaamisia ihmisten kanssa. Mutta kun tutkijat ajautuvat pahaan pulaan, jää Murhabotin vastuulle pelastaa ihmisensä.

Hälytystila on mustalla huumorilla höystetyn scifisarjan avausosa. Päiväkirjaa pitävä Murhabotti tarkkailee maailmaa ympärillään ja yrittää löytää oman paikkansa siinä - ja tekee samalla kirpaisevia huomioita ennakkoluuloisista ihmisistä."

Martha Wells: Keinotekoinen olotila

suomentanut Mika Kivimäki

Tää toinen osa olikin sitten vähän erilainen! Botti lähtee tutkimaan omassa menneessään tapahtunutta joukkomurhaa. Hän haluaa tietää, että tekikö hän sen oikeasti vai mistä oli kyse. Avukseen hän saa ARTin, tekoäly-kuljetusaluksen. ART on kans ihanan inhimillinen ja tykästyin siihen tosissaan. Varsinkin kun hän ei pysty katsomaan tiettyjä sarjoja yksin ku se saa hänet itkemään yms. Vitsi mitä hahmoja nää Murhabotti ja ART oikein onkaan! 😍 Tykkään tästä sarjasta, ku tää pistää miettimään ja on myös niin viihdyttävä.

"Ihmiskammoisen Murhabotin avaruusmatka jatkuu

Murhabotilla on synkkä menneisyys. Siihen sisältyy lukemattomia murhattuja ihmisiä. Mikä on tavallaan syy siihen, että se risti itsensä Murhabotiksi. Mutta sen muistikuvat hirmuteosta ovat hämärät, ja se haluaa tietää enemmän.

Murhabotti lyöttäytyy yksiin tekoäly-kuljetusalus ARTin kanssa, ja hieman erikoinen parivaljakko suuntaa kohti kaivoksia, missä tilanne aikoinaan riistäytyi käsistä.

Keinotekoinen olotila jatkaa kuivan sarkastisen Murhabotin edesottamuksia maailmassa, jota ei ole tehty sitä varten. Moninkertaisesti palkittu scifisarja ja sen nimihahmo ovat jo nousseet kansainväliseen kulttimaineeseen."