Maria Jotuni: Evakuoidut & Sofi Oksanen: Samaan virtaan- Putinin sota naisia vastaan

 Tänään alkoi talvisota vuosikymmeniä sitten. Siksi tässä postauksessa on kaksi sotaa käsittelevää kirjaa! Toinen käsittelee kotimaata ja toinen käsittelee naapurimaata sodan suhteen.

Maria Jotuni: Evakuoidut

selkomukauttanut Maria Vahtila

Tää oli koskettava, huh! Luin tätä bussikatoksessa bussia odotellessa ja melkein oli tippa linssissä. Sota on niin raakaa ja vielä niin monin eri tavoin, ettei sitä tälleen rauhanajan Suomessa syntyneenä ja kasvaneena osaa edes käsittää. Tähän kirjaan eläydyin niin vahvasti vielä. Huh.

"Äiti ja poika pakenevat sotaa. Kotitalo on pommitettu raunioiksi ja kylmyys ja nälkä kiristävät otettaan pakolaisista.

Lapsi haluaa tietää, miksi ihmiset tappavat toisiaan. Äidillä ei ole hyvää vastausta. Maria Jotunin Evakuoidut on koskettava romaani, jonka teemat ovat surullisen ajankohtaisia tänäkin päivänä. Teos on myös vahva feministinen vastapaino miesten kirjoittamalle sotakirjallisuudelle."

Haluan lukea tän alkuperäisenä versiona. Ku tää selkomukautus oli jo näin koskettava, ni mitä se on alkuperäisessä kuosissaan? Ja tää kirjan loppu. Oikeasti. Siinä kohti tuli kyyneleet. Tulee tätä postausta kirjoittaessakin.

Sofi Oksanen: Samaan virtaan - Putinin sota naisia vastaan 

"Taas luin jotain, joka sai aivot poksumaan. @sofioksanen avaa tässä kirjassa todella hyvin venäläistä mielenmaisemaa. Sukupolvesta toiseen jatkunut kansalaisten mielten manipulointi ja historian vääristely tekee tehtävänsä, vaikka ois kuin terävä pää. Lisäksi nyt tajusin ekaa kertaa Venäjän tekemän kolonisaation ja sen laajuuden. Alunperin Venäjä ei oo ollu kovin paljoa Suomea isompi, piti ihan googlaa. Tämä kirja ja @thejessikka kirjat on avannut mun silmät Venäjän suhteen. Nään nyt myös Itä-Euroopan maat uusin silmin. Ehkä Suomi ei sittenkään oo se paras asiantuntija naapurimaansa suhteen."

Näin minä instagrammissa tästä kirjasta. Ei herranen aika, miten jokku osaa kirjoittaa niin, että maailmat avartuu ja silmät aukeaa ja mitä kaikkea. Ja saa tosiaan mut googlaan. Alla olevassa kuvassa näkyy, että minkä kokoinen Venäjä on ollu alunperin. Ei mikään kovin iso. Ja siis, tuolta alueelta se on lähteny syntymään, kolonisaatio lähteny leviämään itään erittäin pitkälle. Ja se mieletön määrä propagandaa, mikä kuuluu Venäjän systeemiin. En oo aiemmin tajunnu sitä määrää ja syvyyttä. Oksanen kyllä osas selventää tän asian hyvin.

Toivon, etten joudu omakohtaisesti kohtaamaan sotaa. Pelottaa tää maailmanmeno.

3 lasten- ja nuortenkirjaa

 Kaks tuoreempaa ja yks vanhempaa tekoa oleva lasten-/nuortenkirja.

Mervi Heikkilä: Revonpuro

kuvittanut Kati Vuorento

Tää oli aika ihana kirja. Kannen tyttö, Pöllö, saa tietää, että kotisaarensa Aijalin kotimetsä aiotaan tuhota kultamyllyn takia. Pöllö päättää estää sen. Avukseen hän saa kannessa näkyvät pojat Hiiskun ja Matruksen. Tää oli kyllä jännä seikkailu! Uppos hyvin myös aikuiseen. Tottakai varasin seuraavan osan tähän tarinaan, koska todellakin haluan tietää, että miten Pöllön käy.

Astrid Lindgren: Riitta-Maija keventää sydäntään

suomentanut Sorella Soveri

Oli aika wau huomata, että Lindgren käsitteli tässä 1947 julkaistussa kirjassa seksuaalista ahdistelua. Tää on kertomus Riitta-Maijan elämästä, arjesta, opinnoista, ihastuksista jne. Yllätyin positiivisesti ihan! Ainut vitutuksen aihe oli se, että kun tuo seksuaalinen ahdistelu tehtiin, niin Riitta-Maijan poikaystävä uskoi suorilta ahdistelijaa, eikä tyttöystäväänsä asiassa. Argh! Mikään oo muuttunu tässä välissä. Muuten kyllä ihan viihdyttävä kirja.

Titta Kemppainen: Näkki

Tää oli tarina Ainosta ja Leosta. He yrittävät ratkaista arvoitusta, jota muut eivät halua nähdä. Tää oli kauhua ja myös selkokirja! Ahmaisin kyllä hetkessä, niin vetävä oli tää tarina. Että mikä se Näkki oikein olikaan? Minuakin mummu varoitteli näkistä lapsena.

Marianne Kulmala & Yasu Madmoune: Tuttu tunne - tunneopas

Lisää jatkoa mun tunnetaitojen opetteluun.

Tää oli kyllä ihan loistava tunneopas! Tunteet väännetty rautalangasta hyvin esimerkein. Sitä just kaipasin ja se teki asiasta paljon helpommin ymmärrettävää. Marianne Kulmala on kirjoittanut, Ari Sainio tehny selkomukautuksen ja Yasu Madmoune tehnyt hyvät kuvitukset eri tunteista. Kirjan lopussa oli myös tämä kuvitus tunnetaitokorttien muotoon laadittuna. Ei voi ku suositella!

Flicka försvunnen

Ruotsin kielen parannusprojektini jatkuu. Houkutti tämmönen Lättläst- kirja.

Tää kirja on Kouplan- sarjan aloitusosa. Kouplan on paperiton iranilainen Tukholmassa. Rahaa saadakseen hän alkaa yksityisetsiväksi. Ensimmäiseksi tehtäväkseen hän saa kadonneen tytön etsimisen. Tytön etsimisessä on tietenkin monenlaista mutkaa matkassa. Kirjan loppu olikin mielenkiintoinen. Plus että Kouplanista paljastuu yllättäviä asioita!

Tän luettuani rupesin miettiin, että pitäskö lainata tästä kirjasta se alkuperäinen versio ja lukea se. Katoin, että se löytyis meijän kirjastostaki. Oli nimittäin niin mielenkiintoinen tää kirja! Joo ja tätä ei oo suomennettu ni seki pistäis lukemaan tän ruotsiksi.

Alkaa muuten tuntuun tän mun kielitaitojenparannusprojektini parissa, että maailmaa jotenkin avartuu vähä vähältä, kun pystyy lukemaan kirjoja muutenkin ku suomeksi.

Ps: Varasin tän kirjan normiversion kirjastosta, ku niin kutkutti päästä lukemaan tää toisenki kerran.