Kaliane Bradley: Aikaministeriö & Peter Høeg: Lumen taju

Tässäpä kaksi monin tavoin outoa kirjaa.

Kaliane Bradley: Aikaministeriö

suomentanut Einari Aaltonen

Tää kirja oli ehkä himpun turhauttava. Oli siis tosi vetävä ja lukeminen sujui, mutta tuo aikamatkailu ja siihen liittyvät asiat paljastu niin hitaasti, että välillä oli vähän pihalla. Henkilöt oli kyllä tässä melko mahtavia! Tykkäsin kaikista jollain lailla. Kirjan lopussa oli myös ihan ilosta, ku tuli vähän huijatuksi. Outo tää oli kyllä monin tavoin, ehkä tän kirjan rakenteen takia. En ihan saanu kaikesta kii. Tunnelma ehkä? Jotain hämärää ja outoa.

"Seuraava ihastuksesi? Kauan sitten kuollut laivaston komentaja Graham Gore.

Kaikkialla kohahduttanut, hauska ja älykäs Aikaministeriö on hurmaava aikamatkustusromanssi, jossa salainen koe tuo saman katon alle viktoriaanisen tutkimusmatkailijan ja nykypäivän virkanaisen. Romanttiset tunteet ovat ehdottoman kiellettyjä, mutta pian käy ilmi, että rajojen ylittäminen saattaa olla vaarallista koko historian jatkuvuudelle.

Lähitulevaisuuden Lontoossa nuori virkanainen saa aikaministeriöstä erikoisen tehtävän: hänen pitää toimia 'linkkinä' salaisessa kokeilussa, jonka tarkoitus on tuoda ihmisiä menneisyydestä nykyhetkeen. Mielikuvitukselliselta kuulostava rooli osoittautuu hyvin konkreettiseksi, sillä linkin pitää paitsi neuvoa ja auttaa suojattiaan myös elää tämän kanssa samassa taloudessa. Eikä mies menneisyydestä ole kuka tahansa vaan tutkimusmatkailija ja laivaston komentaja Graham Gore, kiihkeä, peloton ja vetovoimainen mies. Mutta millaista sitten on elää 1800-luvun miehen kanssa? Miehen jota niin monet nykypäivän asiat hämmentävät, raivostuttavat – ja punastuttavat? Vaikeaa, koomista, epätoivoista! Ja tietenkin totaalisen pakahduttavaa. Tunteiden syvenemistä on mahdoton estää, muta tällä kertaa rakastumisella saattaa olla harvinaisen tuhoisat seuraukset."

Peter Høeg: Lumen taju

suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen

Tää kirja taas muistutti mulle selkeästi mieleen, että miksi luen niin vähän miesten kirjoittamia kirjoja... Huoh. Miksi miehet on tommosia??? Siis, että kaikessa pitää olla semmonen seksistinen katse ja minkään muun kautta ei voi nähdä asioita.

"Lumen tajun tapahtumat lähtevät vyöryen liikkeelle kun kuusivuotias Esajas putoaa kerrostalon katolta. Esajaksen naapuri Smilla Jespersen näkee pojan jalanjäljet lumessa ja vaistoaa, ettei kyseessä ollut onnettomuus - Smillalla on lumen taju. Hän päättää selvittää, kuka on murhannut pojan ja miksi. Tutkimukset laajenevat Kööpenhaminasta hyiselle valtamerelle ja lopulta Grönlannin jäälakeuksille, mysteerin ytimeen."

Juoni tässä kirjassa oli kiinnostava kyllä, mutta hahmot ei ja se seksistinen katse, joka vääristi kaiken oudoksi. Siitä en tykänny yhtään. Ja voi saatana, jos miehet yleensä ottain näkee tolleen maailman ni en tiiä haluanko elää tämmösessä maailmassa. Sori nyt vaan. Kaiken kruunas sitten kirjassa vielä clit fuck. Guuglatkaa, jos haluatte tietää mikä se on. Olin vaan, että mitä vittua. 😂

Høegia en tuu lukemaan tän enempää. Ei oo sen arvosta. Tänki luin, koska lukupiiri.

Nainen on islamin tulevaisuus

Näin dokumentin Sherin Khankanista ja sen perusteella halusin lukea hänen kirjoittamansa kirjan Nainen on islamin tulevaisuus.

Kirjassa Khankan kertoo omasta elämästään ja kuinka hänestä tuli feministi ja kuinka hänestä tuli naisimaami. Itse en tunne islamin uskoa kovin hyvin, perusperiaatteet ainoastaan ja tästä kirjasta sai kyllä paljon lisää tietoa siitä. Tiedän ja tajuan myös, että muslimit ovat samalla lailla täynnä "kirkkouskovaisia" kuin katoliset ja luterilaisetkin ja muidenkin uskontojen jäsenet. Khankanin ajatukset feminismistä ja islaminuskosta ovat hyvin järkeviä ja kirjaa lukiessa nyökyttelin päätä monet kerrat. Minulla ei ollut kovin negatiivista mielikuvaa islamista ja kirjan luettua se on aika positiivinen. Helpostihan se mielikuva on, että muslimit on terroristeja ja katolilaiset pedofiileja jne. Mielikuvat eivät vain pidä paikkaansa monestikaan.

Kirja oli hyvä myös sen takia, että itse kun en ole uskonnollinen ja uskonnot aiheuttaa lähinnä ällötystä ja ahdistusta minulle taustojeni takia, niin kirjasta sai myös siedätyshoitoa ja koin sen myös avartavan omaa ajatusmaailmaani. Tätä maailmaa vaivaa aika paljon se, että mielipiteitä muodostetaan ilman tietoa. Teen sitä myös itsekin ja se on älytöntä. Sherin Khankan tulee hassusti lähelle myös sen takia, että on puoliksi suomalainen.

Suosittelen kirjaa kaikille! Tämä kirja on hyvä muistutus ainakin itselleni, että ensin haetaan tietoa ja sitten muodostetaan mielipide. Kaikissa asioissa tämä ei ehkä päde, mutta tällaisissa, missä tietoa on oikeasti helposti saatavilla, se kyllä pätee mielestäni.