Näytetään tekstit, joissa on tunniste Scifi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Scifi. Näytä kaikki tekstit

05 marraskuuta, 2026

Jenna Kostet: Marrasyöt & Satu Piispa-Hakala: Debytantti

 Miten satuinkin lukemaan niin yhtäaikaa kaks kirjaa, joissa molemmissa tapahtuu nuoren naisopiskelijan hyväksikäyttöä tavalla tai toisella!?




Jenna Kostet: Marrasyöt

Tämä Kostetin dekkari olikin aikamoinen tapaus!
 
"Marrasyöt-romaani on suomalaisen kansaperinteen ja mytologian ryydittämä dekkari. Nauvon jatulintarhasta löytyy nuoren opiskelijatytön ruumis. Pian käy ilmi, että kuoleman taustalla on jatulintarhaan liittyvä myytti. Marraskuun jakoaika lähestyy loppuaan ja samalla käy vähiin aika estää jotain suurempaa tapahtumasta." 
 
 Tää oli kyllä tunnelmaltaan ihan marraskuu. Harmaa, synkkä, murhaisa. Vei mut ihan mennessään. Herätti monenlaisia tunteita, mm. vitutusta. Ei nyt voi enempää kertoa, etten paljasta liikaa. Tän haluan lukea vielä uudestaan! Ja oishan tuo kiva, jos tälle ois jatkoakin.
 



Satu Piispa-Hakala: Debytantti
 
Tämä se vasta tunteita herättikin! Uh oh! Maailma jo oli niin jännä, ku virtuaalinen yliopisto. Eli virtuaalilasit päähän ja menoksi. Ennen haluaa tutkia vanhaa kirjallisuutta, josta on enää pieniä palasia siellä täällä. Baobab ryhtyy hänen tuutorikseen ja opettajakseen ja no, hyvinhän siinä ei käy. 
 
Kirja herätti niin paljon ajatuksia ja tunteita. Jotenkin se kaikki oli vain pakahduttavaa paikoin. Vitutti se opettaja, säälitti Ennen hetkin ku kävi noin. Onneksi Ennenillä oli kuitenkin läheisiä tukena. Onneksi koko maailma ei ollut virtuaalilasien takana. Että oli myös muuta. 
 
Tuntuis hurjalta elää tollasessa maailmassa. Pelottaa, että sitä kohti me ollaan menossa. 

24 toukokuuta, 2026

Bothayna Al-Essa: The book censor's library & Justina Robson: Panoksena sielu & Mary Shelley: Frankenstein

 Fantasiaakin tullu luettua. Nämä kolme yllättivät kukin omalla tavallaan!




Bothayna Al-Essa: The book censor's library
kääntänyt Ranya Abdelrahman & Sawad Hussain
 
Tämä kuwaitilaisen Al-Essan kirja oli positiivinen yllätys! Lajiltaan tää oli scifiä ja dystopiaa. Maailma on päätynyt tilanteeseen, jossa kaikki kirjat sensuroidaan tarkoin ja päähenkilö itse toimii työssään sensuroijana. Öisin hän lukee kiellettyjä kirjoja, päivisin tekee töitä ja illat viettää vaimon ja tyttären kanssa. Eräs kirja kuitenkin vie hänet niin sanotusti kanin koloon ja hän päätyy aivan kielletyille teille. 
 
Kirjan maailma oli kyllä melkoinen! Ai että tuntui hyvältä elää omaa elämää tässä maailmassa. En vois elää ilman kirjoja! Vaikka tiiä onko se tilanne vielä joskus eessä, kun asioita vaan huononnetaan kaiken aikaa. Ehkä tämä kirja olikin esimakua tulevasta, jonka Al-Essa on nähnyt enteenä.




Justina Robson: Panoksena sielu
suomentanut Kaisa Ranta
 
Jatkoin tätä viihdyttävää kirjasarjaa! 

"Sitten vuoden 2015 kvanttiräjähdyksen ihmiskunta on elänyt rinnan muun muassa haltioiden, demonien, haamujen ja elementaalien kanssa. Myös erikoisagentti Lila Black on kokenut kovia: Hänen perheensä luulee häntä kuolleeksi. Hänen kehonsa on huippuaseistettu, tekoälyllä varustettu koneisto. Hänen rinnassaan elelee kuollut haltia. Hänen poikaystävänsä on menestynyt haltiarocktähti, joka on puoliksi demoni. Muuta hän ei kaipaakaan kuin työtehtävää helvetissä. Demonit ovat aistillisia, väkivaltaisia, vallanhimoisia, arvaamattomia ja huvittelunhaluisia. Lilan niskaan satelee naimatarjouksia, salamurhayrityksiä ja haasteita kaksintaisteluihin, mutta Demonia osoittautuu jopa monimutkaisemmaksi kuin Lila on kuvitellut..."

Tässä kirjas keitos senkus paranee. Viihdyin niin hyvin, että kun loppuun pääsin, otti kovasti päähän, ettei tätä kirjasarjaa ole suomennettu tämän enempää. Miten mahtavan maailman ja henkilöt Robson onkaan luonut!
 



Mary Shelley: Frankenstein
suomentanut Paavo Lehtonen
 
Hohhoijaa mikä kirja tämä olikaan! Tää ei ollu mikään positiivinen yllätys tää. Kirjan päähenkilö on ihan karsea, itsekäs ruikuttaja, johon oli mennä hermot. Luin loppuun ihan vaan pahalla sisulla, että voi sanoa lukeneensa tän ja siirtyä lukemaan uudenaikasempia versioita tästä tarinasta.
 
Tarinahan on itsessään kyllä klassikko ja sinällään hyvin kestänyt aikaa ja nyt tekoälyaikana tää on erittäin ajankohtainen ku tekoälystä ollaan luomassa uutta Frankesteinin hirviötä. Jännästi tässä kirjassa se hirviö oli kyllä inhimillisempi kuin itse luojansa. Tosin niinhän ei tekoälyn kans tuu käymään koskaan, koska se on järkiään miesten tekemä ja he siirtävät sinne kaiken misogynian ja rasismin ynnä muun paskan.
 
Joo, tulipahan luettua tää. Herätti kyllä ajatuksia, että sillain kyllä hyvä kirja.

07 maaliskuuta, 2026

Linnea Kuuluvainen: Metsän peitto & Octavia E. Butler: Aamunkoitto & Becky Chambers: Ylistys kainolatvoille

 Kolme hyvää lukukokemusta kehiin! Nää kaikki oli wow.




Linnea Kuuluvainen: Metsän peitto

Dystopia. Kun luonnolla menee hermot ihmisiin ja mitä sitten tapahtuu. Tää oli yllättävä, tunteisiin menevä, samaistuttava ja montaa muutakin.

Turku on vihaisen metsän ympäröimä. Kaupungissa on Ingrid ja on Edla. Heidän tarinansa avautuu pala palalta ja palat onkin sitten melkomoisia. Ja kun Ingrid lähtee metsään tutkimusretkelle kartoittamaan alueita, tapahtuu taas kaikkea. 

Kirjan loppu jäi varsinkin mieleen, kun mietin silloin ja mietin edelleen, että haluaisin tälle jatko-osan. Että mitä tapahtuu metsälle ja kaupungille ja näille ihmisille vielä. Saadaanko metsä lepytettyä?




Octavia E. Butler: Aamunkoitto 
suomentanut Matti Kannosto

Tää kirja kyllä ihan totaalisesti pyyhkäs mut mennessään! Wow! Alku oli vähän tahmainen mulla, ei tosin kirjan takia, vaan oman elämäni. Kun sain keskityttyä lukemiseen se oli sitten menoa. Ja kun kirja loppui, olin puulla päähän lyöty. En oo vieläkään pystyny jatkamaan tätä trilogiaa. En uskalla. Entä jos en tykkää seuraavasta osasta niin paljon kun tykkäsin tästä?

Ihmisten ja avaruusolioiden kohtaaminen. Valtasuhteet. Tutustuminen toisiinsa. Huh huh! Puistattaa, ihastuttaa ja vihastuttaa tää kirja monin tavoin. Viharakkaussuhde.




Becky Chambers: Ylistys kainolatvoille
suomentanut Kaisa Ranta

Mulla on jäänyt tästä kirjasta mieleen vaan rauha. Asiat tapahtuu ku tapahtuu ja menee ku menee. Ei auta ku roikkua mukana ja yrittää hyväksyä. Jotenkin tää munkki, sisarus Dex ja hänen robottimatkakumppaninsa Nukakas oli niin mainiota matkaseuraa mulle ittelleni. Tuli taas semmonen olo, että haluan itselleni robotin tai droidin, jolla on tollanen huumorintaju ja ymmärrys. Uuden eessä ollaan kirjassa ja niin myös tässä omassa elämässäni tekoälyn ja robottien ja kaiken teknologian kanssa. Miten se yhteiselo sitten lähtee sujumaan? Saa nähä! Kirjasta sen suhteen jäi toiveikas olo.

22 lokakuuta, 2025

Kaliane Bradley: Aikaministeriö & Peter Høeg: Lumen taju

Tässäpä kaksi monin tavoin outoa kirjaa.




Kaliane Bradley: Aikaministeriö
suomentanut Einari Aaltonen

Tää kirja oli ehkä himpun turhauttava. Oli siis tosi vetävä ja lukeminen sujui, mutta tuo aikamatkailu ja siihen liittyvät asiat paljastu niin hitaasti, että välillä oli vähän pihalla. Henkilöt oli kyllä tässä melko mahtavia! Tykkäsin kaikista jollain lailla. Kirjan lopussa oli myös ihan ilosta, ku tuli vähän huijatuksi. Outo tää oli kyllä monin tavoin, ehkä tän kirjan rakenteen takia. En ihan saanu kaikesta kii. Tunnelma ehkä? Jotain hämärää ja outoa.

"Seuraava ihastuksesi? Kauan sitten kuollut laivaston komentaja Graham Gore.

Kaikkialla kohahduttanut, hauska ja älykäs Aikaministeriö on hurmaava aikamatkustusromanssi, jossa salainen koe tuo saman katon alle viktoriaanisen tutkimusmatkailijan ja nykypäivän virkanaisen. Romanttiset tunteet ovat ehdottoman kiellettyjä, mutta pian käy ilmi, että rajojen ylittäminen saattaa olla vaarallista koko historian jatkuvuudelle.

Lähitulevaisuuden Lontoossa nuori virkanainen saa aikaministeriöstä erikoisen tehtävän: hänen pitää toimia 'linkkinä' salaisessa kokeilussa, jonka tarkoitus on tuoda ihmisiä menneisyydestä nykyhetkeen. Mielikuvitukselliselta kuulostava rooli osoittautuu hyvin konkreettiseksi, sillä linkin pitää paitsi neuvoa ja auttaa suojattiaan myös elää tämän kanssa samassa taloudessa. Eikä mies menneisyydestä ole kuka tahansa vaan tutkimusmatkailija ja laivaston komentaja Graham Gore, kiihkeä, peloton ja vetovoimainen mies. Mutta millaista sitten on elää 1800-luvun miehen kanssa? Miehen jota niin monet nykypäivän asiat hämmentävät, raivostuttavat – ja punastuttavat? Vaikeaa, koomista, epätoivoista! Ja tietenkin totaalisen pakahduttavaa. Tunteiden syvenemistä on mahdoton estää, muta tällä kertaa rakastumisella saattaa olla harvinaisen tuhoisat seuraukset."




Peter Høeg: Lumen taju
suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen

Tää kirja taas muistutti mulle selkeästi mieleen, että miksi luen niin vähän miesten kirjoittamia kirjoja... Huoh. Miksi miehet on tommosia??? Siis, että kaikessa pitää olla semmonen seksistinen katse ja minkään muun kautta ei voi nähdä asioita.

"Lumen tajun tapahtumat lähtevät vyöryen liikkeelle kun kuusivuotias Esajas putoaa kerrostalon katolta. Esajaksen naapuri Smilla Jespersen näkee pojan jalanjäljet lumessa ja vaistoaa, ettei kyseessä ollut onnettomuus - Smillalla on lumen taju. Hän päättää selvittää, kuka on murhannut pojan ja miksi. Tutkimukset laajenevat Kööpenhaminasta hyiselle valtamerelle ja lopulta Grönlannin jäälakeuksille, mysteerin ytimeen."

Juoni tässä kirjassa oli kiinnostava kyllä, mutta hahmot ei ja se seksistinen katse, joka vääristi kaiken oudoksi. Siitä en tykänny yhtään. Ja voi saatana, jos miehet yleensä ottain näkee tolleen maailman ni en tiiä haluanko elää tämmösessä maailmassa. Sori nyt vaan. Kaiken kruunas sitten kirjassa vielä clit fuck. Guuglatkaa, jos haluatte tietää mikä se on. Olin vaan, että mitä vittua. 😂

Høegia en tuu lukemaan tän enempää. Ei oo sen arvosta. Tänki luin, koska lukupiiri.

28 heinäkuuta, 2025

Amal El-Mohtar & Max Gladstone: Tällä tavalla hävitään aikasota & Maria Carole: Öidenvartijan kirja

 Keväältä kaks kirjaa. Osittain tulee viiveellä nää mun lukemiset nyt. 😂




Amal El-Mohtar & Max Gladstone: Tällä tavalla hävitään aikasota
suomentanut Kaisa Ranta

Tää oli jännä kirja! Juoni, rakastuminen sodan keskellä, vastakkaisten puolten agentit, liikkuminen ajassa. Jees! Mutta. Nämä agentit, Sininen ja Punainen, ne oli ihan liian samankaltaisia henkilöitä! Sää et lukiessa erottanu niitä toisistaan suurin piirtein kuin otsikosta tarkistamalla, että kumpi nyt on äänessä. Musta se oli tosi huono juttu. Ainakin ittelläni se vähensi tän kirjan lukemisen nautintoa. Kaikki muu kirjassa oli kyllä hyvää, joten luin tän kyllä loppuun asti. Ja se kirjan loppu. Se oli sellanen, että aivot vähä poksu.




Maria Carole: Öidenvartijan kirja

Huh mikä kirja tämä oli!

"Ihanaa lukea kerrankin fantasiakirja, jonka maailmaan haluaisin mennä käymään. Kiitos tästä @maria.calendula ! Mun mieli askartelee kirjan tapahtumissa, ajatusten luvussa ja sen estämisessä (rajojen veto!), myrskyn nostattamisessa (tunnetaidot!), tarinan kerronnan ja manipuloinnin häilyvillä rajoilla, muistojen ja historian säilyttämisen tärkeydessä. Entä tämä myrkyllisten karmiinikonnien kutsumistaito? Jotenkin se kuvastaa mulle mielen suojauskeinoja, joiden avulla selviää monesta paljon vähemmillä vammoilla. Kirjan muistonsyöjät taas oli aika creepyjä vallankäytön välineitä.

Toivon hartaasti, että @maria.calendula kirjoittaa tälle kirjalle jatkoa! Jäi halu lukea lisää kirjan henkilöistä."

Tällain kirjotin instagrammiin tästä kirjasta. Öidenvartijan kirja oli todella vaikuttava lukukokemus!

10 huhtikuuta, 2025

Avaruuteen! Sarjakuva ja novelli

 Välillä pitää päästä vähän kauemmas.




Jim Ottaviani & Maris Wicks: Astronauts - women on the Final Frontier

Sataa valoa -blogissa törmäsin tähän sarjakuvaan viime vuonna. Kun sitten bongasin tämän OverDrivestä niin pitihän se lukea! 

Tää on tarina siitä, miten naisistakin tuli astronautteja. Huomasin muuten, ku googlasin asiaa, että google koittaa väittää, että yhdysvaltalaiset naiset oli ekoja naisia avaruudessa. Sehän ei oo totta! Venäläiset (Neuvostoliitto silloin) naiset oli avaruudessa kymmeniä vuosia aiemmin! Kun tietää astronautin nimen, niin sitten saa oikeaa tietoa. Huoh saakeli tätä yhdysvaltalaisten tiedon vääristelyä.

No, tää sarjakuva itsessään oli tosi mielenkiintoinen luettava! Oli kiinnostavaa nähdä, että mitä kaikkea se vaatii, että pääsee avaruuteen. Miehillä ja naisilla on muuten samat vaatimukset, mutta naiset on lisäksi joutunut taistelemaan misogyniaa vastaan.




Martha Wells: Home: Habitat, Range, Niche, Territory

Vähän Murhabottiakin tähän väliin! Tämä oli lyhyt novelli, joka sijoittuu neljännen ja viidennen kirjan väliin. Porukat ovat palanneet kotiin Mensahin sieppauksen jälkeen. Mensahilla on traumaperäinen stressihäiriö ja hän kieltää sen olemassaolon. Murhabotti taas yrittää haukkana varjella Mensahia ja saada hänet hakemaan apua ja tietenkin samalla taustalla pörrää kaikenlaisia asioita. Kiva välipala tämä!

23 maaliskuuta, 2025

Justina Robson: Aitoa peliä & Mia Myllymäki: Huomistarhuri

 Nyt vähän scifiä ja fantasiaa kehiin!



Justina Robson: Aitoa peliä
suomentanut Mika Renvall

Tää olikin jännä kirja! Erikoisahentti Lila Black on kyborgi. Onnettomuuden jälkeen hänet pelastettiin sillä, että hänen kehonsa muutettiin osin koneistoksi. Nyt hän saa keikan toimia henkivartijana kuuluisalle haltiarocktähdelle. Ja se keikka onkin sitten erilainen, kuin hän osasi edes kuvitella. 

"Vuoden 2015 kvanttiräjähdys muutti kaiken: universumin eri maailmat toisistaan erottaneet rakenteet repeytyivät rikki. Nyt, kuutta vuotta myöhemmin, ihmisten kanssa maapallolla elää muun muassa haltioita, elementaaleja ja demoneita. Taikuus on todellista ja jopa vaarallisempaa kuin tekniikka. Haltiat ovat outoja, eroottisia ja todella kyllästyneitä Taru sormusten herrasta -viittauksiin. Elementaalit ovat täydellisen riippumattomia mistään, ja demonit on yksinkertaisesti parasta jättää rauhaan. Erikoisagentti Lila Black oli aikaisemmin kaunis, mutta enää hän ei ole siitä niin varma. Hänen kehonsa on puoliksi lihaa ja luuta ja puoliksi metallia: taidokas koneisto, jonka lukemattomat aseet aktivoituvat tarvittaessa ja jota hän juuri ja juuri hallitsee. Kun haltiarocktähti Zal ja Lila temmataan mukaan vaaralliseen valtapeliin, Lila ei enää tiedä, kykeneekö hän hallitsemaan edes sydäntään."

Tää kirja vei mut kyllä mennessään. Oli niin erilainen maailma ja kaikki hässäkät, että oli kivaa vaihtelua mun lukemistossa. Tästä sarjasta on suomennettu toinen osa myös ja varasinkin sen jo, että pääsen lukemaan jatkoa tälle!




Mia Myllymäki: Huomistarhuri

Spefi-lukupiirin lukemistoa on tää. Olin ihan mielissään, kun vihdoin pääsin lukemaan Myllymäen kirjoja, jotka olleet mulla lukulistalla pitkään. 

Tää olikin erilainen ja melkoinen lukukokemus. Hyvällä tavalla.

"Romaani muistojen taakasta ja maailmasta, jossa versoo toivo

Vuosia sitten Stille Triple joutui jättämään taakseen Suomen, puolisonsa ja maailman sellaisena kuin se tunnettiin. Pitkä pakomatka vei tuhoutuneen Euroopan halki ekokaupunkiin, jossa jokainen asuja on puutarhuri ja elämää ylläpidetään vehreissä kerrostaloissa, bosco verticaleissa.

Menneisyys heittää yhä varjoja Stillen ylle. Kun läntiseltä mantereelta tulee avunpyyntö, hän tuntee saavansa toisen mahdollisuuden ja lähtee matkaan.

Todellisuus meren takana paljastuu synkäksi. Suojapaikkaa leimaa lannistuminen, ja sitä ympäröivät sortuneiden kaupunkien rangat.

Uudessa maailmanajassa pahin vastus löytyy mielestä, ja jossain vaiheessa menneestä on päästettävä irti. Luonto löytää tiensä tuhon läpi ihmistä nopeammin. Kauanko mennyttä pitää surra? Entä miten toivo herää?"

Kirja piti otteessaan, pisti miettimään, pohtimaan ilmastonmuutosta ja sitä katastrofia, jota kohti ollaan vakaasti matkalla. Miten toisista ihmisistä tulee niin helposti vihollisia ja heistä ajattelee ensimmäisenä pahaa ja vaaraa. Miten kaikesta voi selvitä. Miksi me ihmiset ollaan tämmösiä, tuhotaan, hyväksikäytetään, ei paljon välitetä muusta kuin rahasta.

Kirjan ihmiset oli aika mahtavia hahmoja, ei pelkkää mustaa, ei pelkkää valkoista. Taustalla aina jotakin, joka muuttaa väriä johonkin suuntaan, odottamattomaankin suuntaan.

Tää kirja oli elämys. Kiitos Myllymäki tästä!

27 tammikuuta, 2025

Rivers Solomon: Menneisyyden kaiku & Martha Wells: Taktinen vetäytyminen & Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi -kuunnelma

 Hyvää syntymäpäivää, minä! 💖 Niin se vain 38 vuotta tuli matkamittariin. Sen kunniaksi parit scifi-kirjat! Scifiä tykkään lukea.





Rivers Solomon: Menneisyyden kaiku
suomentanut Einari Aaltonen

Tää kirja teki muhun vaikutuksen!

"Valkoinen yläluokka on orjuuttanut tummemman väestönosan raadantaan avaruusalus HSS Matildan ruumassa. Uhmakas Aster saa tietää kuolleen tutkijaäitinsä suunnitelmasta rakentaa pakoalus. Mutta valtaistuimelle nousee uusi hirmuhallitsija, jota Asterilla on henkilökohtainen syy vihata. Asterin on valittava: pako vapauteen vai kosto kuoleman uhalla."

Ensinnäkin, Aster on ihan selkeä autisti ja mulle niin samaistuttava hahmo monin tavoin. Jo tän takia nautin kirjan lukemisesta niin paljon. Kivaa saada representaatiota kirjoista.

Toiseksi. Toi mielettömän suuri avaruusalus oli kiinnostava maailma. Toi alus oli jotain pilvenpiirtäjän kokoluokkaa joka suuntaan. Siellä oli oma aurinkonsa jne. Suljettu maailma. 

Sitte ihan nuo Asterin tutkimukset siitä, että miksi hänen äitinsä on kadonnut ja onko hän enää elossa ja mitä tapahtui. Aster koittaa parhaansa mukaan selviytyä orjuutuksen ja tutkimustensa ja muutaman harvan elämänsä ihmisen kanssa kaikesta. 

Minut tää kaikki vei niin mennessään. Vieläkin välillä mietin tuota kirjaa ja tarinaa.




Martha Wells: Taktinen vetäytyminen
suomentanut Mika Kivimäki

Murhabotti päätyy pelastamaan siepattua tohtori Mensahia pulasta ja siitä taas kehkeytyikin melkoista seikkailua. Oli taas oikein viihdyttävä välipala tämä. Nämä sarjan kirjatkin on niin sopivan pituisia, ku ovat olleet n.200-sivuisia.




Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi -kuunnelma
suomentanut ja sovittanut Kalevi Nyytäjä
musiikki Johnny Lee Michaels
pääosissa Jussi Lampi & Marja-Leena Kouki

Mulla jäi tämä kirja kesken, kun sitä aloittelin muistaakseni vuosi tai 1,5 vuotta sitten. Ei vaan vetänyt. Sattumalta törmäsin Areenassa tähän ja huvikseni kokeilin, että lähtiskö tää tämmöisenä versiona. Jo vain! Oli ihan supervetävä ja vei niin mennessään.

Genly Ai (Jussi Lampi) saapuu ekumeenisena suurlähettiläänä Gethenin planeetalle, tarkoituksenaan saada yhteistyötä planeettojen ja maailmojen välille. Hän osuukin sitten kivasti Gethenin kahden valtakunnan, Karhiden ja Orgoreyn, välisen poliittisen taiston keskelle ja siitä se kehkeytyykin sitten ihan omanlaisensa seikkailu. Minä jännitin miten Genly Aille käy, kun hän joutuu pakenemaan sieltä ja täältä ja myös päätyy Estravenin (Marja-Leena Kouki) kanssa pienelle jäätikkövaellukselle. Huhheijaa mitä menoa tää vähä päälle neljätuntinen kuunnelma olikaan! Oispa jatkoa tälle tällä samalla ääninäyttelijäkokoonpanolla!

16 tammikuuta, 2025

Lilian Kallio: Ugudibuu & Becky Chambers: Veisu luonnonkoneille

 Kaksi dystopiaa. Vaikka tuntuu kyllä, että nää on pikemminkin utopioita, kun maailma on niin tulesas joka puoella.




Lilian Kallio: Ugudibuu

Tää onkin aikamoinen dystopia suoraan 1970-luvulta! Ollaan Tampereella ja yhtäkkiä ihmiset katoavat kuin savuna ilmaan. Jäljelle jää 4 nuorta naista ja yksi tyttö. Tää on heidän hurja selviytymistarinansa ja oli kyllä aikamoinen! Ensin selvitä järkytyksestä, että ei ole muita ihmisiä, ja selvitä kaaoksesta mikä ympärillä on, kun autot ilman kuljettajia ovat päätyneet ties minne ja taloja on tulessa jne. Mistä saada suojaa, mistä ruokaa, mistä turvaa? Kertakaikkiaan vaikuttava kirja!




Becky Chambers: Veisu luonnonkoneille
suomentanut Kaisa Ranta

Tää taas on ihan eri tyylinen ku Ugudibuu. Tässä asiat ovat jo tapahtuneet kauan sitten, ne mullistukset. Sisarus Dex on ryhtynyt teemestariksi ja matkoillaan kohtaa yhden tietoiseksi tulleen robotin, Nukakaksen (Kirjotäplänukakas) ja heistä tuleekin matkatovereita.

Tää kirja oli ihanan rauhallinen ja pohdiskeleva. Mitään suurta ei tapahdu kuin lähinnä ajatusten tasolla. Tän duologian toisen osan suomennos ilmestyy ens kesänä ja ootan kyllä ihan innolla sitä.

20 joulukuuta, 2024

Sarjakuvia vaikeuksien voittamisesta

 Kolme ihan erilaista ja ihan erilaisista aiheista olevaa sarjakuvaa. Silti kaikissa sama teema: vaikeuksien voittaminen, tavalla tai toisella.




Brian K. Vaughan & Cliff Chiang: Paper girls 1

Tämä on tarina tytöistä, jotka jakavat sanomalehtiä aamutuimaan. Lehtienjakoreissulla he kohtaavat yllättäin ufoja. Tämä on tarina siitä, mitä sitten tapahtuu. Tää on sarjakuvasarjan eka osa, joten tarina vielä jatkuu tästäkin. Itse en aio jatkaa tän lukemista enempää.




Victoria Ying: Hungry ghost

Tämä on sarjakuva syömishäiriöstä ja siitä toipumisesta. Valeriella on ollut jo vuosia syömishäiriö, mutta mitä tapahtuukaan kun hänen isänsä kuolee lento-onnettomuudessa? Tää oli liikuttava tarina ja myös toivoa antava. 




Maggie Tokuda-Hall & Faith Schaffer: The worst ronin

Tää on nykyaikaan sijoittuva samurai-tarina! Chihiro on harjoitellut koko ikänsä samurai-taitoja ja on nyt lähdössä isänsä puolesta samurai-keikalle. Chihiro ihailee suuresti Tatsuota ja haluaa hänet mestarikseen tälle keikalle ja oppiakseen lisää taitoja. Tatsuo ei olekaan sellainen, kuin Chihiro luulee ja kaiken lisäksi koko keikka olikin huijaus ja Chihiron vanhemmat kuolevat kotikylän hyökkäyksessä. Chihiro onkin uuden edessä nyt, mitä tehdä. 

Tää oli kyllä aika mahtava tarina. Väliin hauska, väliin surullinen. Tykkäsin tosi paljon tästä nykyaikaistuksesta: älypuhelimet yms. Ois kivaa, jos tälle tulis jatkoa.

19 syyskuuta, 2024

Isaac Asimov: Säätiö & Ray Bradbury: Fahrenheit 451

 Scifiä! -lukuhaasteen lukupiirissä oon lukenut nämä kaksi seuraavaa klassikkokirjaa. Olivat kyllä molemmat aikamoisia.


Isaac Asimov: Säätiö
suomentanut Tuulikki Lahti

Tämä eka osa on pitkinä novelleina. Niissä selviää tapahtumat ja oli kyllä mielenkiintoista luettavaa! Vähän arvelutti tarttua tähän ton alla olevan takakansitekstin takia, mutta kannatti kyllä.

"Trantorin keisarikunta, 12 000 vuoden ikäisen Imperiumin hallintokeskus ja ihmisrodun ydin, on rappeutunut jo vuosisatojen ajan. Psykohistorioitsija Hari Seldonin ennustuksen mukaan Trantor tulee tuhoutumaan täydellisesti seuraavien viidensadan vuoden kuluessa, mitä seuraa kymmeniätuhansia vuosia kestävä hajaannuksen pimeä aikakausi. Seldonilla on kuitenkin valmis projekti, jolla kärsimyksen aika voidaan lyhentää tuhanteen vuoteen. Hän perustaa Linnunradan äärimmäiselle laidalle Säätiön, jonka tarkoituksena on vaalia tietämyksen liekkiä kaoottisina aikoina ja säilöä loistokauden saavutukset tulevaisuutta varten…

Isaac Asimovin Säätiö-trilogian ensimmäisessä osassa kuvataan kriisejä, joihin Säätiö joutuu Linnunradan levottomassa periferiassa. Säätiö on tieteisromaanin keskeisimpiä klassikkoja, johon palataan aina, kun scifi-kirjallisuudesta keskustellaan."

Aion lukea koko trilogian! Sen verran heräs kiinnostus tähän maailmaan.


Ray Bradbury: Fahrenheit 451
suomentanut Einari Aaltonen

Tää kirja oli mulle vähän pettymys. Alla olevan takakansitekstin perusteella odotin paljon enemmän tältä kirjalta.

"Ray Bradburyn vuonna 1953 ilmestynyt romaani Fahrenheit 451 on dystopiaklassikko ydinsotaan ajautuvasta maailmasta, jossa ihmiset turrutetaan, heidät suorastaan viihdytetään hengiltä. Sivistyneistö on syrjäytetty. Kansa pidetään passiivisena ja tietämättömänä. Kirjallisuus on kiellettyä. Palomiesten tehtävänä on polttaa kirjat ja niitä omistavien ihmisten talot. Kirjojen mukana tuppaavat palamaan kirjojen omistajatkin.

Palomies Guy Montag pitää työstään. Sattumalta hän tapaa naapurissa asuvan eksentrisen seitsemäntoistavuotiaan Clarissen, joka kertoo hänelle sananvapauden maailmasta, fiksummasta maailmasta joka avautuu kirjojen lukemisen kautta. Montagin tv-narkomaanivaimo Mildredin yritettyä itsemurhaa ja Clarissen kadottua Montag järkkyy, hän alkaa lukea ja piilotella kirjoja kotonaan ja joutuu vaikeuksiin auktoriteettien kanssa."

Tää jäi mulle jotenkin niin laimeaksi. En välittänyt päähenkilöstä tai edes sivuhenkilöistä pahemmin. Tästä kirjan ideasta ois voinut saada niin paljon paremmankin kirjan aikaseksi. No, tulipahan luettua!

14 elokuuta, 2024

Terttu Pajunen-Kivikäs: Jäniksenä avaruuslaivassa & Martha Wells: Oikullinen protokolla

Tänään tarjolla ois naisten kirjoittamaa scifiä! Ihan vanhempaa kotimaista ja sitten vähän tuoreempaa tuolta rapakon takaa.


Terttu Pajunen-Kivikäs: Jäniksenä avaruuslaivassa

Tämä kirja kertoo sisaruksista, Leenasta ja Juhasta, joiden setä on varustautumassa avaruuslennolle Kuuhun ja he haluavat ehdottomasti setänsä matkaan.

"Terttu Pajunen-Kivikkään uuden nuortenkirjan jännittävät tapahtumat on sijoitettu tulevaisuuteen. Maata kiertävällä avaruusasemalla on kuumeisesti valmistauduttu kuuhun suoritettavaa avaruusmatkaa varten. Kun lähtöhetki on koittanut, avaruuslaivat syöksyneet liikkeelle ja maa peruuttamattomasti jäänyt taakse, eräs retken johtajista tiedemies Teräs kokee epämiellyttävän yllätyksen: hänen 15-vuotias veljenpoikansa Juha ja tämän sisar Leena ovat salaa hankkiutuneet mukaan avaruuslaivalle."

Kirjan tapahtumat ovat kyllä melkoinen seikkailu ja tätä oli hauskaa lukea, vaikka todellakin huomaa kirjan kirjoitusajankohdan eli 1950-luvun ja kohderyhmän, eli lapset ja nuoret, lukiessaan. Villiä, ettei muka huomata jäniksiä avaruusaluksissa. Ei ollut ihan uskottavaa, mutta sopii tarinaan hyvin. Sisarusten seikkailu oli kyllä melkoinen! Viihdyttävä toden totta! Tää kannattaa lukea, jos kiinnostaa tämmönen vanhempi scifi.




Martha Wells: Oikullinen protokolla
suomentanut Mika Kivimäki

Sitten tätä nykyaikaisempaa scifiä! Tämä on Murhabotti-sarjan kolmas osa ja ei kyllä ollut niin hyvä kuin aiemmat. No, tarina etenee, kun Murhabotti yrittää selvittää menneisyytensä asioita ja tähän väliin tarvittiin vissiin tämmönen ikäänkuin välipala. Aion todellakin silti lukea seuraavan osan, kun se nyt ilmestyy syksyllä! On nämä kirjat sen verran viihdyttäviä ja kevyttä luettavaa.

15 heinäkuuta, 2024

Vonda N. McIntyre: Unikäärme & Shirley Jackson: Linna on aina ollut kotimme

Kaksi upeaa yhdysvaltaisten naisten kirjoittamaa kirjaa tässä postauksessa. Ensimmäinen kirja on scifiä ja toinen kirja kauhua.




Vonda N. McIntyre: Unikäärme
suomennos Paula Merjamaa

"Fantastinen, aistillinen ja jännittävä seikkailuromaani. Upea nainen nimeltään Käärme auttaa kärsiviä ja sairaita. Hän tuo lohdun niillekin potilaille, jotka ovat jo parantavan avun ulottumattomissa.

Typerät ja pelokkaat ihmiset tappavat Käärmeen tärkeimmän apurin, unikäärmeen, jonka avulla ihminen voi voittaa kuolemanpelon ja valmistautua tuonpuoleiseen rauhallisin mielin. Valitettavasti parantajat eivät tiedä, miten nuo äärimmäisen harvinaiset ja arvokkaat käärmeet lisääntyvät. Käärmeen on pian löydettävä uusi unikäärme, muuten hän ei voi jatkaa parantajan ammattiaan. Tehtävä tuntuu mahdottomalta.

Käärme kohtaa matkallaan monia vaaroja, mutta onneksi hänen elämässään on myös intohimoa, hyvyyttä ja onnea."

Tämä olikin aikamoinen tarina! Käärme joutuu lähtemään etsimään uutta unikäärmettä ja se onkin seikkailu. Matkalla tulee vastaan monenlaista ja kun ratkaisu lähenee, tapahtuukin jotain ihan yllättävää. Pidin tosi paljon kirjan feministisestä otteesta ja Käärmeestä päähenkilönä. Nautin kyllä joka hetkestä tätä lukiessa, vaikka välillä tapahtumat eivät olleet kovin miellyttäviä. Tässäkin loppu hyvin, kaikki hyvin, vaikka olikin aikamoisia mutkia matkassa!




Shirley Jackson: Linna on aina ollut kotimme
suomennos Laura Vesanto

Tämä kirja kertoo kahdesta sisaruksesta, Merricatista ja Constancesta, jotka asuvat suvun talossa pyörätuolissa olevan setänsä kanssa. Muu perhe on kuollut ja siitä vihjaillaan kaiken aikaa, että jotain kamalaa on tapahtunut. Kirja kertoo siskojen elämästä ja vähä vähältä paljastuu asioita, että miksi muu perhe on kuollut ja mitä tapahtui. Eteen tulee myös karuja käänteitä ja näistä käänteistä karuja seurauksia. Kun totuus paljastuu, se onkin aikamoinen! En ihan osannut odottaa!

Oli ihan mielettömän hyvä kirja! Siis wau! Voin suositella lämpimästi! Vaikka tämä on kauhua, se ei ole mitään väkivaltaista kauhua, vaan tunnelmaa ja jännittävää hivutusta, että mitä tapahtuu ja miksi. Just sopivaa oli minulle, joka olen vähän herkkä tällaisille asioille välillä.

20 kesäkuuta, 2024

Chi Ta-Wei: Kalvot

Instagrammissa kirjoitin tästä näin:

"Mitä mää just luin? Aivot nyrjähti. @taweichi kirjoitti ja @rauno_sainio suomensi ja minä luin ja nyt haluan itsekin olla androidi. Haluan myös matkustaa T:n kaupunkiin meren pohjaan."


Tää oli kyllä niin hyvä kirja! Ai että! Varsinkin lopussa alko tulla esiin asioita, joista hämmentyi ja hoksasi, että mikään ei olekaan niinkuin oli kuvitellut. Momoon pystyi samaistumaan monin tavoin. Kirjan maailma oli niin mielenkiintoinen ja sinne haluaisi päästä näkemään, miten kaikki on järjestetty meren pohjassa.

"Vuonna 2100 ihmiskunta on paennut otsonikatoa ja ilmastokriisiä merenpohjaan. Uutta maailmaa suojakalvojen alla hallitsevat mediajätit, ja raskaat työt on sälytetty androideille.

30-vuotias palkittu ihonhoitospesialisti Momo ei tunne sopivansa maailmaan ympärillään, vaan pysyttelee omissa oloissaan. Häntä kalvaa etääntyminen äidistä, joka katosi hänen elämästään, kun Momo joutui pikkutyttönä vaikeaan leikkaukseen.

Äidin yllättävä yhteydenotto 20 vuoden jälkeen panee Momon hiljalleen kyseenalaistamaan sukupuolensa, muistinsa, koko todellisuutensa rajat.

Kalvot on kaunis ja hämmentävä, pikkuhiljaa auki punoutuva mysteeri, jota on verrattu esimerkiksi Kazuo Ishiguron teoksiin."

Toivottavasti Chi Ta-Weiltä suomennetaan vielä lisää kirjoja! Haluan päästä lukemaan!

26 huhtikuuta, 2024

Sekalaista settiä

 Tässäpä kaksi pikaista kirja-arviota. 


Kate Atkinson: Ihan tavallisena päivänä
suomentanut Kaisa Kattelus

En kyllä tiiä, että mitä tästä kirjasta oikein ajattelisin. Tykkään ja en tykkää. Juoni oli kyllä kiinnostava ja sen takia sainkin luettua tän loppuun. Päähenkilö, Jackson Brodie, oli taas niin meh, etten kyllä jaksa sen hommailuja enempää lukea. Brodie siis tutkii kirjassa kolmea eri tapausta, kadonnutta pikkutyttöä, murhattua lakimiehen tytärtä ja puolisonsa murhannutta naista, joka on myös kadonnut. Nämä tapaukset oli tosiaan kiinnostavia ja tuli yllätyksiä asioiden avautuessa. Brodie vaan pilaa hyvän kirjan, ku on niin ääh. 😂 En sano, että ei koskaan, mutta voipi kestää hyvän tovin, että Atkinsoniin toiste tartun.


Reetta Vuokko-Syrjänen: Mahdottomien kukkien puutarha 
+ bonusnovelli Yhden suhde kolmeen

Innolla tartuin tähän ns. Syntykehon jatkoon. Tää avas hienosti aikoja ennen Syntykehon tapahtumia ja novellit oli kyllä ahmittavia. Ei siis pahemmin motkottamista. Kirjan lopussa oli qr-koodi, josta pääsi lukemaan ton bonusnovellin. Se ei ollut ollenkaan niin hyvä, ku tän kokoelman muut novellit oli, mutta valaisipa sekin lisää tän maailman syntyä. Kuulin myös, että Syntykeholle ois oikeasti tulossa jatkoa ja nyt en tiiä miten päin oottelisin sitä kirjaa! 😍

25 maaliskuuta, 2024

Kaksi ahmittavaa fantasiakirjaa

 


Reetta Vuokko-Syrjänen: Syntykeho eli miten juosta pakoon ilman jalkoja

Tämä olikin jännä kirja. Ahmittava! Dystopia, jossa maailmalle on käynyt köpösti, koska ihmisiä ollut liikaa ja sitten keksitty keino, miten ihmisten mielet saa siirrettyä kehoista pois ja servereille. Ihmisillä on säännöllisesti aikoja, jolloin saavat olla kehossa, tosin tietyin kriteerein. Kaikki ihmiset saavat elää 5-vuotiaaksi asti kehoissaan ja joutuvat sitten luovuttamaan kehonsa eli siirtymään kehosta pois sinne serverille. Lisäksi monesti yhtä kehoa käyttää kolme ihmistä. Joten tietäähän sen, miten voi käydä.

Sitten itse tarinaan. Kirjassa eletään 2460-lukua. Kirjan päähenkilö Kip on sosiaaliserverillä ja suunnittelee pakoa sieltä, että pääsisi etsimään omaa syntykehoa ja sen kanssa menemään sitten paratiisiin, Ykseyteen. Siitä tarina lähtee liikkeelle. Paetessaan Kip kohtaa Artistin, kuuluisan kehonmuokkaajan ja päätyy hälle töihin. Siitä tarina vasta saakin sitten kierroksia. Kip on paon takia etsintäkuulutettu ja Artisti työnsä takia. He yrittävät selvitä ja pysyä tutkan alapuolella. Loppua kohti jännitys vain tiivistyy. Ahmin kirjaa, että saisin tietää miten Kipin ja miten Artistin käy.

Vuokko-Syrjänen on kirjoittanut tälle jatko-osan, Mahdottomien kukkien puutarha, joka on novellikokoelma. Se on just mulla luvun alla.



Ursula K. Le Guin: Tehanu
suomentanut Kristiina Rikman

Maameren tarinat jatkuvat! Tässä kirjassa Atuanin holvihaudoista tuttu Arha eli Tenar eli Goha on jo keski-ikäinen ja hän on elänyt perhe-elämää, on nykyään leski ja hänellä on jo kaksi aikuista lasta. Goha pelastaa pienen tytön, Therrun, joka on työnnetty nuotioon. Hän hoitaa lasta ja adoptoi hänet. Kun Goha saa kutsun kuolevan Ogionin luo, hän lähtee Therrun kanssa Re Albiin. Monenlaista tapahtuu, koska ihmiset pelkäävät vammautunutta Therrua. Myös Ged ilmestyy lohikäärmeen kantamana paikalle ja siitä tulee uusia mutkia juoneen. Kirjassa on melkoisia juonen mutkia ja tämäkin oli ahmittava teos. Oon tykästyny lujasti Le Guinin tyyliin ja aion jatkaa sarjan lukemista.

08 helmikuuta, 2024

Mervi Heikkilä: Louhen liitto & Martha Wells: Murhabotin päiväkirjat 1&2

 Kolme aikas huippua kirjaa! Nuorten fantasiaa ja aikuisten scifiä. Kaksi ekaa kirjaa luin viime vuoden puolella ja vikan tän vuoden puolella.


Mervi Heikkilä: Louhen liitto

Louhi-trilogian aloitusosa. Tää oli kyllä aikas huimaava ja vetävä kirja. Ahmaisin parissa päivässä, ku pääsin vauhtiin. 

”Ei me tehty liittoa paholaisen kanssa niin kuin väitettiin. Me tehtiin se itsensä Louhen kanssa.”

Roona ei ole kuin muut ysiluokkalaiset tytöt. Roonalla on salaisuuksia. Sellaisia, että kaikki ihmiset on syytä pitää etäällä, myös sumusilmäinen Aleksi.

Yllättäen myös Roonan äidillä on omat salaisuutensa. Niiden paljastuttua Roona joutuu seikkailuun, joka vie hänet pimeän porteille. Seikkailuun, josta kaikki eivät selviä hengissä.

Mervi Heikkilän "Louhen liitto" kulkee petojen polkuja synkän metsän reunaan ja puuttoman suon läpi suoraan lähteen silmään, ikiaikaisten arvoitusten äärelle."

Tää kirja vei ihanasti suomalaisen mytologian äärelle! Mua on tää mytologia ruennut pikkuhiljaa kiehtomaan enämpi ja enämpi. Ihanaa, että aiheeseen liittyviä kirjoja on ja nimenomaan tällä tyylillä! Seuraavat osat odottaa mulla jo hyllyssä, että pääsen lukemaan miten Roonan tarina jatkuu.




Martha Wells: Hälytystila
suomentanut Mika Kivimäki

Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti. Erittäin introvertti kaveri. Lähtee keikalle tutkimusryhmää suojelemaan ja joutuu heidän kanssaan ongelmiin ja suojelemaan heidän henkiään. Olikin aikamoista tykitystä ja todella viihdyttävää ja koukuttavaa menoa! Ja ihan parasta oli nuo botin huomiot ja halu vaan kattella viihdesarjoja ja pysytellä niiden maailmassa.

"Tulevaisuudessa avaruusmatkoille on palkattava mukaan turvallisuusandroidi. Vaikka androidit ovat tietoisia, ihmiset vieroksuvat niitä - ja Murhabotin tapauksessa tunne on molemminpuolinen.

Hallintamoduulinsa hakkeroinut Murhabotti on lähetetty kaukaiselle planeetalle tutkijaryhmän turvaksi, mutta töiden tekemisen sijaan se mieluummin vain pysyttelisi omissa oloissaan, ahmisi saippuasarjoja ja välttelisi kiusallisia kohtaamisia ihmisten kanssa. Mutta kun tutkijat ajautuvat pahaan pulaan, jää Murhabotin vastuulle pelastaa ihmisensä.

Hälytystila on mustalla huumorilla höystetyn scifisarjan avausosa. Päiväkirjaa pitävä Murhabotti tarkkailee maailmaa ympärillään ja yrittää löytää oman paikkansa siinä - ja tekee samalla kirpaisevia huomioita ennakkoluuloisista ihmisistä."



Martha Wells: Keinotekoinen olotila
suomentanut Mika Kivimäki

Tää toinen osa olikin sitten vähän erilainen! Botti lähtee tutkimaan omassa menneessään tapahtunutta joukkomurhaa. Hän haluaa tietää, että tekikö hän sen oikeasti vai mistä oli kyse. Avukseen hän saa ARTin, tekoäly-kuljetusaluksen. ART on kans ihanan inhimillinen ja tykästyin siihen tosissaan. Varsinkin kun hän ei pysty katsomaan tiettyjä sarjoja yksin ku se saa hänet itkemään yms. Vitsi mitä hahmoja nää Murhabotti ja ART oikein onkaan! 😍 Tykkään tästä sarjasta, ku tää pistää miettimään ja on myös niin viihdyttävä.

"Ihmiskammoisen Murhabotin avaruusmatka jatkuu

Murhabotilla on synkkä menneisyys. Siihen sisältyy lukemattomia murhattuja ihmisiä. Mikä on tavallaan syy siihen, että se risti itsensä Murhabotiksi. Mutta sen muistikuvat hirmuteosta ovat hämärät, ja se haluaa tietää enemmän.

Murhabotti lyöttäytyy yksiin tekoäly-kuljetusalus ARTin kanssa, ja hieman erikoinen parivaljakko suuntaa kohti kaivoksia, missä tilanne aikoinaan riistäytyi käsistä.

Keinotekoinen olotila jatkaa kuivan sarkastisen Murhabotin edesottamuksia maailmassa, jota ei ole tehty sitä varten. Moninkertaisesti palkittu scifisarja ja sen nimihahmo ovat jo nousseet kansainväliseen kulttimaineeseen."

19 tammikuuta, 2024

Muutama sarjakuva

 Sarjakuvia tulee säännöllisesti luettua, ku aina jossain törmää johonkin mielenkiintoiseen! Ensimmäisen näistä luin loppuvuodesta ja kaksi seuravaa nyt alkuvuodesta.



Jennie Wood, Dozerdraws & Micah Myers: Paper planes

Olipas tämä vähän ristiriitainen sarjakuva. Kannen päähenkilöt ovat tehneet jotain rikollista, jonka takia he menevät ns. uudelleenkoulutus leirille. Leirillä vaelletaan, tehdään tehtäviä, pohditaan omia tekemisiä yms. Ristiriita tuli siitä, että päähenkilöt oli ristiriitaisia ja toimi ristiriitaisesti. Liikaakin mun makuun! Muuten tarina oli oikeinkin hyvä ja pisti miettimään oikean ja väärän tekemistä.



Cassandra Calin: I left the house today!

Tämä taas oli aika hauska sarjakuva. Nauratti paljon sarjakuvan päähenkilön introverttiys, josta tunnistin itseni niin monin paikoin. Mikä siinä on, että introverttijutut jaksaa naurattaa? Tykkäsin tästä albumista paljonkin ja todellakin haluan lukea lisää Calinin teoksia!



Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga 10

Hohhoo, oon lukenut tätä sarjaa jo näin pitkälle. Enpä kyllä tiiä, että jatkanko tästä enää eteenpäin. Ei ollut niin hyvä enää tämä osa. Ehkä oli liian kauan edellisen osan lukemisesta jo? No, ainakin toistaiseksi tämä tarina jää tähän. 

18 syyskuuta, 2023

China Miéville: Toiset

Spefilukupiirin kirja. Vaikutti tosi mielenkiintoiselta. Scifiä ja dekkaria samassa kirjassa!




Tää lähti tosi hyvin liikkeelle. Imas mukaansa. Sivut vaan käänty kuin itsestään kun tätä luki eteenpäin. Oli jännää seurata opiskelijan murhan tutkintaan kaksoiskaupungissa (Beszel, missä Borlú ja Corwi ja Ul Qoma, missä Dhatt), jossa kummankin kaupungin asukkaat näkemätöntää toisen kaupungin asukkaita, vaikka kaupunkien kadut on osittain lomittuneita niin että pitää pystyä kuitenkin väistämään toisen kaupungin asukkaita. Näkemätöntäminen on pakko, koska salaperäinen Rikko vahtii, ettei kukaan riko kaupunkien rajoja. Juoni eteni hyvin ja mielenkiinto pysy yllä. Mutta sitten tultiin kirjan loppupuolelle ja huokaus. Kirjan loppu löpsäytti koko kirjan. Se oli semmonen juonen ja jännityksen mahalasku. Vähä juosten kustu ja menty sieltä, missä aita matalin. Petyin. Annoin kirjalle silti kolme tähteä, koska se oli loppupuolelle asti niin vetävä ja kiinnostava. Henkilöhahmotkin oli kiinnostavia ja heihin tykästyi. 

Tämä kirja on kuulemma uuskummaa. Mulle uus laji.

27 heinäkuuta, 2023

Sarjakuvia tytöistä ja naisista

Sarjakuvia tulee aika tasaiseen tahtiin luettua. Tässäpä taas kolme lukemaani!



Deborah Ellis: The Breadwinner

Breadwinner kertoo tarinan Afganistanista. 11-vuotias Parvana asuu perheineen siellä. Kun isä joutuu vankilaan ja naiset eivät saa mennä kodin ulkopuolelle, Parvana joutuu naamioitumaan pojaksi, että saa hankittua ruokaa perheelle. Lisäksi hän yrittää saada selville isän olinpaikan ja sitä kautta auttaa häntä karkaamaan vankilasta, että perhe selviäisi. Tämä on tarina tästä kaikesta. Oli kyllä aikamoinen! 

Tämä on ilmeisesti trilogian/sarjan aloitusosa. Haluan saada käsiini muutkin osat!

Shelley Tanaka tehnyt tarinasta tän sarjakuvan.




Yamada Murasaki: Talk to my back
kääntäjä Ryan Holmberg

Talko to my back kertoo japanilaisen kotiäidin elämästä 1980-luvulla. Tää oli mielenkiintoinen! Minkälaista on olla yksin vastuussa kodista ja lapsista, kun mies tekee pitkää päivää ja kotona on aina ne samat hommat ja Chiharulla on myös tylsää. Murasaki tehny hyvän sarjakuvan tästä, vaikka aihe sinänsä on aika tylsä, ainakin minulle.




Jadzia Axelrod & Jess Taylor: Galaxy: The prettiest star

Tää on tarina kruununperillisestä, joka on sijoitettu Maahan turvaan ja hänen elämästään siellä. Taylor on joutunut ottamaan ihmisen muodon, samaten kuin hänen turvamiehensä ja he esittävät perhettä. Taylor on myös ruennut tajuamaan, ettei hän ole sitä sukupuolta jota esittää eli poika. Taylor on tyttö! Taylor ystävystyy Katin kanssa ja yhdessä he seikkailevat ja aiheuttavat harmaita hiuksia Taylorin turvamiehille. Ja Taylor haluaa vain olla oma itsensä.

Tarina oli mielenkiintoinen ja kuvituksesta tykkäsin.


Semmonen sekalainen setti oli tää postaus. Sarjakuvia ihan eri aiheista ja eri vaiheista elämää.