Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yhdysvallat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yhdysvallat. Näytä kaikki tekstit

10 marraskuuta, 2026

Täräyttäviä sarjakuvia

 Sitten se viimeinen lukemani viime vuodelta ja parit alkuvuodesta!




Taneli Kemppi: Kerrosten välissä 
(luettu 2025)
 
Tää Kempin sarjakuva ei oo turhaan saanu paljon huomiota! Onhan tää niin ajankohtainen, kun kertoo lihavuudesta ja laihdutuskulttuurista. Laihdutuskulttuuri on niin terveydelle vaarallinen ja aiheuttaa myös vakavia haittoja ihmisille.
 
Kemppi kertoo ja kuvaa niin samaistuttavasti monia asioita. Tää pitäis lukea uudelleen ja makustella lisää tätä kaikkea.


   



Jonathan Luna & Sarah Vaughn: Alex + Ada, vol. 1-3
(luettu 2026)
 
Tää olikin aika hurja ja ajankohtainen sarjakuva. Alex saa syntymäpäivälahjaksi tollasen ihmisrobotin, Adan, ja siitä alkaakin kehkeytyä kaikenlaista. Koukutuin ihan täysin tähän ja ahmin nämä kolme osaa, mitkä käsiini sain. Haluan tietää, miten Alexin ja Adan käy. Tälle on käsittääkseni tulossa vielä jatkoakin (tai sitten se on mun toiveajattelua) ni pitääkin nyt mennä tsekkaamaan tilanne.
 



Julia Quinn & Violet Charles: Miss Butterworth and the mad baron
(luettu 2026)
 
Tää olikin hauska sarjakuva! Ai että! Tää oli yhtäaikaa rakkaustarina, tarina ryysyistä rikkauksiin, huumoria ja mitähän vielä. Eritoten tykkäsin tän kuvituksesta! Se oli jotenkin niin hauskaa ja osuvaa tähän tarinaan, että semmosta ihan ajatteli. Päähenkilö Priscilla ei oo mikään avuton tyttönen, vaan pistää toimeen, kun keksii ratkaisun ongelmiinsa. Siitä seuraa paljon hauskoja tilanteita. Tää oli nautinnollista luettavaa ja en voi ku suositella!
 



Pinja Meretoja: Tissilogia 
(luettu 2026)
 
Tietosarjakuva tisseistä! Ai että! Tähän oli pakko tarttua! Tykkäsin tästä kovasti, oli niin hyvällä tyylillä kerrottu kaikenlaista tietoa rinnoista. Tää pitäis kyllä omaankin hyllyyn saada. Haluan lukea tän uudelleen vielä.

09 marraskuuta, 2026

Kim Edwards: Unien järvi & Camila Sosa Villada: Yöeläimiä & Jane Austen: Arkaileva sydän

Alan olla loppusuoralla tässä viime vuoden lukemiston postaamisessa. Tässä postauksessa on yks ja seuraavassa vielä yks ja loput jo tän vuoden lukemistoa.
 



Kim Edwards: Unien järvi
suomentanut Susanna Tuomi-Giddings 
(2025 luettu)
 
Viimeinen romaani viime vuodelta! Tää olikin sitte jännä tapaus. Tässä oli jotenkin tosi hidas ja viipyilevä tunnelma. Semmonen jännä. 
 
No, Lucy palaa kotiinsa vuosien poissaolon jälkeen. Parisuhde on käännekohdassa. Elämä on käännekohdassa. Selvittämättömät asiat vaivaa. Ja sitte vielä kohtaa ensirakkautensa ja jotain taas käynnistyy. Lisäksi Lucy törmää sukunsa salaisuuksiin.
 
Tämä oli tämmönen kasa asioita. Jännä kirja. Se tunnelma. Lukemisen arvoinen! 
 
 



Camila Sosa Villada: Yöeläimiä 
 suomentanut Emmi Ketonen
(luettu 2026)
 
Tämä taas oli tunnelmaltaan ihan kaikkea muuta. Täräyttävä kirja! Tää kertoo travestista, Camilasta, ja muiden hänen kaltaisten elämästä Córdobassa. Ja kuinka he löytävät vauvan ja näin perustavat perheen. Kaikki tämä, raaka elämä, sen keskellä vauva ja hellyys ja perhe. Oli kyllä lukukokemus ja hyvällä tavalla. Jäin koukkuun tähän Sosa Villadan tyyliin kirjoittaa.
 



Jane Austen: Arkaileva sydän 
suomentanut Kersti Juva 
(luettu 2026)
 
 Tää oli ehkä parhaita Austenin romaaneista, jotka oon nyt lukenu kaikki. Joo, olihan tääki täynnä raivostuttavia henkilöitä, niistä ei kait Austeneisssa pääse eroon. Austen selvästi kuitenkin kehittynyt kirjoittajana!
 
Nuoruuden rakastavaiset kohtaavat jälleen vuosien jälkeen ja jotain liikahtaa. Tunnevyyhti on melkoinen kaiken jälkeen. Saavatko he selvitettyä välinsä? Ja mikä ylipäätään tuli heidän välilleen?
 
Sitte ois enää yks Austen lukematta! 

27 lokakuuta, 2026

Sarjakuvakasa 6

 Sarjakuvia ku niitä tulee luettua niin tasaiseen tahtiin.




K. O'Neill: A song for you and I

Ku luin teelohikäärmesarjakuvat, ihastuin O'Neillin tyyliin kovasti. Siksi ilahduin paljon, kun hoksasin häneltä ilmestyneen tällainen sarjakuva.
 
Rowan opiskelee metsänvartijaksi tai vastaavaksi. Hänellä on myös kova näyttämisen halu, joten hän onnistuu loukkaamaan lentävän hevosen Kesin. Niinpä hän rangaistukseksi joutuu lammasvahtihommiin Leonen kanssa. Ja siitä alkaakin salakavalasti ihastumisen tunteet ja ajatukset mylläämään kaiken suhteen.
 
Tykkäsin tästä! Voisin lukea jopa uudelleen! 




Kore Yamazaki: Velhon morsian 1
suomentanut Antti Valkama
 
 Tämä manga ei ollu mun pala kakkua. Tässä päähenkilö Chise kaapataan velhon morsiameksi. Chise kyllä oppii omista kyvyistään jne, mutta ei. Asetelma muistutti mulle ihan liikaa hyväksikäyttöä. Tämä jää siksi tähän.




Taiga Sassa: Bird ihmemaassa 1
suomentanut Antti Valkama

Sitten vähän historiallista mangaa! Vuonna 1878 Isabella Bird matkustaa Japaniin ja haluaa tehdä tutkimusta sen kulttuurista ja paikoista. Tämä on siis käytännössä matkakertomus. Oli ihan ok. Tää ei napannut mua mukaansa ni tääki jää nyt sitten tähän ekaan osaan.

11 lokakuuta, 2026

Essi Tammimaa: Noaidin tytär & Jennifer McMahon: Talven lapset & Kirsti Kuronen: Kolme senttiä sekunnissa

 Parit mahtavat kirjat!
 



Essi Tammimaa: Noaidin tytär

Oih ja voih mikä kirja! Ihastuin tähän! Jotenkin tää maailma ja henkilöt vei mennessään tarinan kanssa.

Aura on lukion ekalla ja hän on alkanut nähdä näkyjä. Näyt ja kaikki saa hänet kirjoittamaan tarinaa niistä ja se vie hänet melkoiseen seikkailuun. Auralle selviää asioita kadonneesta äidistään ja omasta suvustaan.
 
Tää oli ahmittava ja jännittävä kirja! Tykkäsin niin paljon! Onneksi toinen osa on vielä tähän olemassa.
 



Jennifer McMahon: Talven lapset
suomentanut Sari Karhulahti

Tää oli kauhukirja! Ja aikuisten sellainen, josta nautin lukiessa. Ihan ahmin!
 
"Surun ja rakkauden sävyttämä kummitustarina

Jennifer McMahonin Talven lapset on hitaasti kytevä ja arvoituksellinen tarina aavemaisista salaisuuksista, kohtalokkaista valinnoista ja siteistä, jotka ovat liian vahvoja katkaistaviksi.

Vermontissa sijaitseva West Hallin kylä tunnetaan arvoituksellisista katoamistapauksista ja vanhoista legendoista. Mysteereistä suurin on Sara Harrison Shean tapaus vuodelta 1908, jolloin hänet löydettiin kuolleena keskeltä lumen peittämää peltoa vain kuukausi hänen pienen tyttärensä traagisen kuoleman jälkeen.

Shean entisellä maatilalla asuu 19-vuotias Ruthie äitinsä Alicen ja pikkusiskonsa kanssa. Eräänä aamuna Ruthie huomaa Alicen kadonneen. Etsiessään vihjeitä äitinsä makuuhuoneesta Ruthie löytää Sara Harrison Shean salaisen päiväkirjan lattialankkujen alta. Uppoutuessaan vuosisadan takaiseen mysteeriin Ruthie huomaa, ettei ole ainut, joka etsii jotakin kadotettua. Mutta kovinkaan routa ei voi peittää kaikkia salaisuuksia ikuisesti."
 
Tää oli kyllä jännittävä. Tykkäsin näistä kauhuelementeistä, joita en yleensä välitä lukea. Kirjan loputtua ihan toivoin, että oispa tälle jatkoa.




Kirsti Kuronen: Kolme senttiä sekunnissa 
 
Tää oli ihana säeromaani! 
 
"Lukiota käyvä Hertta kuuntelee sairaalassa mummansa tarinoita menneistä ajoista, kun erottaa muistojen joukosta jotain yllättävää. Mumman elämässä on ollut suuri salaisuus. Ja niin on Hertankin elämässä. Yhtäkkiä nuo salaisuudet kietoutuvat yhteen, tukevat toisiaan ja antavat voimaa. Vain mummalle Hertta uskaltaa kertoa Naavasta." 
 
Tääki oli ahmittava tarina! Eteni  sutjakkaasti ja minä vain iloisesti roikuin mukana ja nautin lukemastani! 

07 elokuuta, 2026

Lynn Messina: Murha paremmissa piireissä & Valentina Morelli: Kuolema joella & Anneli Meriläinen: Sininen silkkiviitta

 Oon nyt löytäny viihdyttäviä dekkareita! 




Lynn Messina: Murha paremmissa piireissä
suomentanut Nelli Hietala

Jostain syystä olin ennakkoluuloinen tätä sarjaa kohtaan. Kaiketi se klassinen, se on suosittu, en varmasti tykkää. Huokaus. Onneksi silti tartuin tähän! Ihastuin ihan täysiä Beatriceen ja hänen maailmaansa. 
 
Beatrice on orpo nuori nainen (26-vuotias), joka asuu setänsä perheen luona. Perhe lähtee Englannin järviseudulle lomailemaan ylhäistön kanssa ja siellä sitten tapahtuukin murha. Beatrice löytää ruumiin ja alkaa tutkia tapausta Kesgraven herttuan kanssa. Tietenkin salaa tädiltään, ku eihän semmonen sovi hienolle nuorelle naiselle. Tästä tietysti seuraa kaikenlaisia mutkia ja muuta. Sitä kaikkea oli hauska seurata ja ahmin kirjaa menemään. Kirja ku loppu ni varasin kirjastosta kakkososan heti.
 
Suosittelen kaikille tätä! Tää on semmonen pehmodekkari, joten ei oo raaka, mutta on viihdyttävä, varsinkin kun Beatrice ja herttua sanailevat toisilleen. 
 



Valentina Morelli: Kuolema joella 
 suomentanut Anne Kilpi
 
Oon tykänny tästä Italiaan sijoittuvasta dekkarisarjasta. Mikäs sen kivempaa, ku nunna ratkomassa murhia!? Tässä osassa murha tapahtuu asuntovaunussa joen rannalla. Sisar Isabella Matteo -poliisin kanssa alkaa ratkua mukavan vanhuksen murhaa. Lisäksi Gaetanon, tämän vanhuksen, koira on kadonnut. Tapaus oliki aikamoinen ja vanhuksen elämästä paljastui kaikkea uskomatonta! 
 
Tämä sarja on kyllä kiva. Lyhyet kirjat ja silti ei tunnu kiireiseltä tarinat. 




Anneli Meriläinen: Sininen silkkiviitta

Yllätyslöytöni! Ensin luulin tän olevan romantiikkaa. Mutta ei nyt ihan! Ihan on dekkarimainen sellainen, ku on tässä nyt sitä romantiikkaakin, mutta on myös murha ja sen ratkominen.
 
"Kesä Kuddnäsin kartanossa tuo mukanaan suuria tunteita ja vaaran tuntua.

Katarina Lithen palaa lapsuuden maisemiinsa Uuteenkaarlepyyhyn ja aloittaa kesätyön idyllisessä Kuddnäsin kartanossa. Kartano toimii museona, jossa työskentelee Katarinan lisäksi värikäs joukko työtovereita: On Tosse, sydämellinen museonjohtaja. Lotte ja Mats, joiden kanssa aika kuluu töissä nopeasti. Ja tietenkin Stefan, temperamenttinen ja komea nuorukainen, jota kohtaan Katarinan tunteet syvenevät kuin huomaamatta.

Kesätaivaalle alkaa kuitenkin pian kerääntyä pilviä. Katarina oppii, että Stefanin hurjalla luonteella on myös varjopuolensa, ja yllättäen välit kiristyvät myös Lotten kanssa. Kesän on määrä huipentua kartanon kuuluihin tanssiaisiin, mutta vesittävätkö suhdesolmut kaiken?
"
 
Tää oli ihan todella ahmittava tarina. Jotenkin tän kirjan tunnelma vetäisi mut niin mukaansa ja kaikki nämä ihmissuhdekiemurat. Lisäksi tuo tuo paikka on ihan mahtava lisä tähän tarinaan! Yritän miettiä, että oonko käynyt koskaan Uusikaarlepyyssä. Vieressä kyllä, ku oon käyny Larsmossa, Kruunupyyssä ja Kokkolassa. No, kuitenkin. Vetävä tarina, ihana merellinen miljöö ja kivat ihmissuhdekiemurat. Suosittelen lämpimästi lukemaan!

06 elokuuta, 2026

Maika Moulite & Maritza Moulite: The summer I ate the rich & Blessing Musariri: Kaikki mitä kaipasimme

 Kaksi nuortenkirjaa, jotka käsittelevät surua, pelkoa, vaikeita tapahtumia ja myös itsensä tuntemista ja löytämistä.




Maika Moulite & Maritza Moulite: The summer I ate the rich
 
Tää oli kirja zombista, Briellestä, joka rakastaa kokkaamista ja hmm, haluaa syödä ihmisiä? Kun Briellen äiti menettää työnsä, Brielle alkaa tehdä salaa extratöitä, että heidän kahden hengen perhe selviäisi. Paljon tapahtuu ja Brielle kokkaa rikkaille ja sekoittaa ruokaan ihmislihaa ja kaikki rakastavat hänen ruokiaan, tietämättä mitä syövät. Mutta sitten...
 
Tämä on sellainen fantasian ja kauhun sekoitus tää kirja. Oli kyllä koukuttavaa luettavaa! Upposin lukemaan Briellen elämästä ja touhuista ja oli kyllä melkoista. Se hänen zombiutensa syntyperä tulee myös esille tarinassa ja oli kyllä melkoinen sekin. Ehdottomasti aion lukea lisää Mouliteitten kirjoja.




Blessing Musariri: Kaikki mitä kaipasimme 
suomentanut Helene Bützow
 
 Tää on tarina kolmesta sisaruksesta, joitten äiti on kuollut. Siitä on vaikeaa päästä yli ja isäkin on ihan vetäytynyt kuoreensa. Kaikki he, Chichi, Tana ja Mati, oireilevat tuota vaikeaa kokemusta omalla tavallaan. Sitten tilanne menee siihen, että isä päättää raijata koko perheensä Zimbabween. Lapset haluais pysyä kotona Lontoossa, mutta ei auta. Niinpä matkaan lähdetään ja mukaan lähtee myös Matin näkemä henki Meticais. Zimbabwessa surun käsittely jatkuu ja alkaa edistyä.
 
Tää oli musta oiva teos surusta ja sen käsittelystä. Siinä on ihan oma prosessinsa ja lapsilla se saattaa näyttäytyä erillain kuin aikuisilla. Pidin tästä, oli juonen käänteitä ja oli kaikkea. 

22 heinäkuuta, 2026

Salli Kari: Vedestä ja surusta & Nella Larsen: Irene ja Clare & Auli Viitala: Kahtia halkaistu kansalainen

 Kolme ajatuksiaherättävää kirjaa!




Salli Kari: Vedestä ja surusta
 
Tämä kirja oli ohhoh ja vau. "Pako" Islantiin residenssiin, siellä pintaan nousee pahalaatuisen syövän sairastamiseen liittyvät asiat. Jotenkin Kari on kirjoittanut sen kaiken näille sivuille niin taiten, että sitä vaan luki, hengitteli, luki, ajatteli, luki ja eli mukana. Islanti ja Suomi. Nykyhetki ja muistot. Koko elämä sielä ja täälä. Miten tästä nyt eteenpäin?
 
Toivottavasti Kari kirjoittaa vielä paljon lisää! 




Nella Larsen: Irene ja Clare
suomentanut Tuija Tuomaala

Tää on tarina lapsuudenystävistä, jotka molemmat ovat mustia, mutta joista toinen käy valkoisesta. Clare on päättänyt elää valkoisena ja ei ole kertonut asiasta edes aviomiehelleen, joka on aikamoinen rasisti. Kirja kuvaa sitä ristiriitaa, kun toinen elää omana itsenään ja toinen ei ja mitä siitä seuraa. Tää oli todella ahmittava kirja. Oon somessa joskus törmännyt tähän white-passing -termiin ja tässä kirjassa se konkretisoitu täysin. 




Auli Viitala: Kahtia halkaistu kansalainen 

Tää on Viitalan muistelmat. Käsittelee mielenterveyttä, toimeentuloa yms. Ei ollu niin hyvä ku Viitalan eka kirja, mutta samaa Viitalaa kuitenkin. Luen Viitalan kolumneja Yleltä ja tässä on sitä samaa.

19 heinäkuuta, 2026

Sarjakuvakasa 5

 Taas parit sarjakuvat!




Keski-Suomen sarjakuvaseura: Sound of Comics
 
Tää oli antologia. Ihan jees. Muutapa sanottavaa ei nyt oo. 
 
En oo tämmösten antologioiden suuri ystävä, ku kaipaan yhtenäisyyttä niin kerronnassa ku taiteessa. 




Vera Brosgol: Plain Jane and the mermaid 

Tää taas oli niin mun sarjakuva! Päähenkilö Jane on kaikkien mielestä tosi tavallisen näköinen eli tylsä tai jotain. Hän saa kuulla siitä jatkuvasti. Niinpä Jane tekee pakosuunnitelman: hän kosisi prinssiä, joka toivottavasti sanoo kyllä ja näin Jane pääsisi pakoon isäänsä ja perhettään. Mutkia tuleekin matkaan, kun merenneito kidnappaa kyseisen prinssin. Jane päättää pelastaa prinssin ja siitä kehkeytyykin mainio seikkailu.
 
Jane oli niin samaistuttava! Kun on ikänsä saanut kuulla olevansa tietynlainen niin tottakai siihen alkaa uskoa. Silti hän yrittää edes jotenkin taistella sitä vastaan. Tää oli ihana tarina monin tavoin. Janen kasvu ja rohkeus ja kaikki. 




Akane Shimizu: Solut työssä 01
suomentanut Kim Sariola
 
No, tää taas ei ollu mun juttu. Mielenkiinnolla lähin tätä lukemaan, mutta ei, jotenkin liikaa toisti itteään nää tarinat ja mun into lopahti tän sarjan suhteen. Idea on tosi mielenkiintoinen, eli solujen työt, mutta siihen se jäi. 




Jennifer Dugan & Kit Seaton: Full shift 

Nooh, tää taas sitte oliki paljo enämpi mun juttu. Ihmissusia, kyllä kiitos. Tessa on ihmissusi, mutta hän ei pysty tekemään muutosta kuin osittain, toisin kuin muut perheensä jäsenet. Se kaivelee häntä. Lisäksi Tessalla on tunteita parasta ystäväänsä kohtaan. Kaiken päälle seudulla ihmissusien metsästäjät ovat keksineet keinon, jolla parantaa ihmissudet. Tessa aattelee, että se vois olla ratkasu hänen ongelmiin ja lähtee etsimään näitä metsästäjiä. No, sieltä paljastuukin jotain ihan muuta ja siitäpä se seikkailu sitten alkaakin kaikin tavoin!
 
Tää oli vetävä tarina. Just mun juttu! Tämmösiä sarjakuvia rakastan. 

12 heinäkuuta, 2026

Adam Mansbach: Nyt vittu nukkumaan & Leena Ravantti & Reetta Niemensivu: Ketunhäntä kainalossa

 Runoja aikuisille ja lapsille.




Adam Mansbach: Nyt vittu nukkumaan 
kuvittanut Ricardo Cortés
suomentanut Kaj Lipponen
 
 Tässä kirjassa on hauskoja runoja siitä, kuinka vaikeaa lapset on saada nukkumaan. Multa kyllä meni puolessa välissä jo maku, ku nää toistaa itteensä lopuissaan niin pahasti. Mutta samaistuin silti näihin! On tuota tullu nukutettua elämänsä aikana niin paljon lapsia! Ja ehkä oon iteki ollu joskus lapsi samoine keinoineni.




Leena Ravantti & Reetta Niemensivu: Ketunhäntä kainalossa

Nää runot on suunnattu lapsille. Nää oli kivoja! Mielestäni just soppeleita lapsille pituuden ja kuvituksen puolesta. Mukavaa lukea välillä tällaisiakin runoja.

08 heinäkuuta, 2026

Elämäkertaa ja tietoa!

 Kaksi elämäkertaa ja yksi tietokirja tänään kehiin.




Jaana Suorsa: Mie, Taivaanjaara

Tää on sarjakuvaelämäkerta Reidar Särestöniemestä. Tässä tuli esiin Särestöniemen kipuilu oman homoutensa kanssa, kuinka hän tunsi itsensä sen takia oudoksi ja erilaiseksi. Hieman ollu eri ajat tuolloin! Pidin Suorsan värikkäästä kuvituksesta, josta tuli jollain tavoin mieleen Särestöniemen itsensä maalaukset.
 

 
 
Fern Brady: Vahva naishahmo 
suomentanut Inka Parpola
 
 Bradyn elämän tarina, vaikea lapsuus ja nuoruus ja aikuisuus ihan vain diagnosoimattoman autismin takia, joka käytännössä aiheutti melkein kaikki ongelmat hänen elämässään. Itsellä on sama kokemus ku Bradyllä, että en saanu lähetettä autismitutkimuksiin sen takia ku pystyin kattoon lääkäriä silmiin. 
 
Bradylla ollu vielä vähä hankalempaa kuormituksen yms takia, koska hän on työpäivien jälkeen säännöllisesti hajoittanut huonekalujaan. Kuormitus ollu niin kovaa ja purkautunut sitten yhtä kovaa. Plus se, ku maskaa eli peittelee omaa kuormitustaan ja autismioireitaan ni se sitten kertautuu pahasti. 

Anyway! Oli todella kiinnostava elämäkerta henkilöstä, josta en ollu aiemmin kuullu. Samaistuin tosi paljon Bradyn kokemuksiin.
 



Cynthia Enloe: Feminismi ja sota
suomentanut Eva Isaksson

Olipas herättelevä teos sodasta ja sodankäynnistä! Yleensä ajatellaan, että miehet maksaa sen suurimman hinnan sodasta, koska he ovat siellä rintamalla ja he sotivat. Mutta eipä se nyt ihan niin meekään. Tätä Enloe avaa tässä kirjassaan 12 eri oppitunnin kautta. 
 
Rintamoilla on aina ollut naisia. Heitä on ollut siellä sotimassa, sairaanhoitajina ja lääkäreinä, sekä tyydyttämässä miesten seksuaalisia haluja/tarpeita. Ns. kotirintamalla taas naiset ovat joutuneet tekemään ihan kaiken omien töidensä lisäksi. Tämän päälle he ovat vielä joutuneet kestämään vihollisten tekemät sotarikokset: seksuaalisen väkivallan, fyysisen väkivalllan, kaikenlaisen tappamisen ja kotien tuhoamiset. Että ei voi ollenkaan sanoa, että kuka tässä kärsii eniten ja toisekseen ei oo mitään järkeä vertailla sitä. Ei ne oo vertailukelpoisia toisiinsa nähden.
 
Tää kirja avas kyllä silmiä sodan suhteen ja pahasti. Sota on kaikin tavoin järjetön asia. 

07 heinäkuuta, 2026

Sarjakuvakasa 4

 Tässä postauksessa onkin tänään kaikki sarjakuvat sellaisia, joista tykkäsin paljon!
 



Mai K. Nguyen: Anzu and the realm of darkness
 
Tää on nuorten sarjakuva. Kannessa oleva Anzu on vasta menettänyt isoäitinsä ja muuttanut uuteen paikkaan ja siksi tuntee vaan apeutta Obonin juhla-aikaan. Sitten hän jahtaa kadulla koiraa ja löytääkin itsensä toisesta maailmasta. Siitä lähteekin seikkailu ja maailman pelastaminen käyntiin!
 
Tää oli tosi kiva sarjakuva. Anzu oli kiva hahmo ja muutenkin tarinan mytologia oli kiinnostavaa. Oispa jatkoa tälle sarjakuvalle!




Miila Westin: Sammuva valo 
 
Rakastan tätä Westinin sarjakuvasarjaa. Tässä osassa Eevi on mummulassa ja tulee tulva, joka saartaa kaiken. Sitten hän saa viestin siitä, että Louhi aikoo sammuttaa auringon. Ei auta ku rueta suunnittelemaan ja toteuttamaan maailman pelastusta! Olipa tarina siis! Tykkään. Ootan innolla jatkoa tälle! Pidän myös Westinin kuvituksesta älyttömän paljon.
 



Tiitu Takalo: Minä, Mikko ja Annikki 
 
Sitten mennäänkin Tampereelle! Kauas taikamaailmoista. Tää on Takalon omaelämäkerrallinen sarjakuva, jossa hän kertoo niin oman parisuhteensa tarinan kuin Annikki -nimisen korttelin tarinan. Takalo onnistu tässä kyllä upeasti limittään ja lomittaan nää kaksi tarinaa. Tykkäsin tosi paljon!




Rino Mizuho: Maaginen suklaapuoti
suomentanut Antti Kokkonen
 
Uusin mangarakkautteni! Vähä epäillen tartuin tähän. Tai oikeastaan aika paljonkin. Mutta tartuin! Ja rakastuin. 
 
Tässä tarinan keskiössä on pieni suklaapuoti metsän keskellä. Sen omistaja on kannessa oleva Shokora Aikawa. Ihmiset saapuvat puotiin saadakseen jotain haluamaansa ja hintana heidän pitää antaa itsestään jokin ominaisuus, joka on heille tärkeä. Ei siis rahaa. Kuinkas sitten käykään, kun sillä hinnalla syö suklaata? Ai että! Tää kyllä hiveli mun kirveleviä haavojani. Varasin vauhdilla seuraavan osan luettavakseni.

04 heinäkuuta, 2026

Sarjakuvakasa 3

 Huh, ku viime vuoden lukemisten postaaminen käy ihan työstä, ku luin niin järkyn paljon viime vuonna...
 
Mutta sarjakuvia! Mää rakastan niitä!
 



Kat Leyh: Thirsty mermaids
 
Tää oli mahtava! Kolme merenneitoa naamioituu ihmisiksi ja lähtee ryyppyreissulle merenrantakaupunkiin. Tää kertoo sen, mitä tapahtuu, kun he eivät osaakaan taikoa itteensä takaisin merenneidoiksi ja jäävät jumiin maalle. Tykkäsin tästä tosi paljon. Niin paljon, että toivoisin tälle jatkoa!




Katja Tukiainen: Pieni ja tylsä kirja : K50

Tää on sarjakuva vaihdevuosista! Ai että! Virkistävää lukea välillä tällaisestakin sarjakuvia! Tykkäsin Tukiaisen piirrostyylistä ja kerronnasta.




Fuse: Kun jälleensynnyin hirviönä 2
suomentanut Kim Sariola

Sitte vielä yks manga sekaan. Ykkösosa oli tosi hauska ja ihastuin tähän kovasti. No, tää kakkososa ei todellakaan enää viihdyttäny. Harmittaa! Idea tässä kuitenkin hauska! Luin tän loppuun vähä pettyneenä. Pöh.

24 kesäkuuta, 2026

Sarjakuvakasa 2

Muutama sarjakuva taas!
 
 


Gaby Dunn & Claire Roe: Bury the Lede

Tää oli jännä. Nuori reportteri Madison selvittää murhaa ja murhasta syytetty suostuu puhumaan vain hänen kanssaan. Tää oli synkkä myös, alusta loppuun asti. Jos tähän ois jatko-osa, saattasin lukea.


 


Mari Luoma: Matka Ejderhaan

Merirosvoseikkailuja! Teini merirosvokapteeni Freya ja noituudesta syytetty (teini myös) Eldi. Yhdessä he lähtevät etsimään tarun kulta-aarretta ja matkalla tietysti sattuu ja tapahtuu kaikenlaista! Tää oli oikein viihdyttävä ja ootan jo kovasti jatkoa tälle.
 



Osamu Tezuka & Akira Himekawa: Astro boy 1
suomentanut Antti Kokkonen
 
Tästä scifimangasta en kauheana tykännyt. Jotenkin oli liian kliseinen pahiksineen kaikkineen. Plääh. No, tulipahan luettua ja koettua.




Anne Muhonen: Tyttö ja korppi

Tämä tarina oli ahmittava. Kannessa näkyy päähenkilö Ellen ja hänen sielueläimensä Edgar, joka on korppi. Ellen haaveilee seikkailuista ja Edgar taas ei yhtään. No, seikkailuun he päätyvät sattuman kautta. Ellen kun haluaisi siivet, että voisi lentää Edgarin kanssa, ja siipiä Ellen toivoo saavansa Uudispäivänä Uudistamosta. Kaikenlaista tapahtuu ja naapurin Poekin päätyy mukaan seikkailuun ja pakenemaan heidän kanssaan häämöttäjiä. Miten se Uudistamo ja siivet? Lue niin tiedät!

15 kesäkuuta, 2026

Linda Bondestam: Hopi hopi & Maami Snellman: Kuun lapsi & Joanna Ho & Khoa Le: Say my name

 Pari ihanaa lastenkirjaa taas!
 



Linda Bondestam: Hopi hopi: reippaan robotin tarina
suomentanut Päivi Koivisto 
 
Tää oli aika ihana kirja! Yhtäaikaa niin tätä päivää ja vähän dystooppinen. Pieni robotti painaa duunia yötä päivää ja kuinkas sitten käykään. En halua tän enempää kertoa, koska loppu oli liikkis, mutta myös dystooppinen. Pidin tästä ihan hurjan paljon!




Maami Snellman: Kuun lapsi

Jos edellinen oli ihana niin niin oli tämäkin! Ja myös jännittävä!  
 
"Kesäloma muuttuu todella jännittäväksi, kun kaksoset Otava ja Tylli lähtevät kahdestaan pohjoiseen Tuuliaisenpään kylään. Kaksosten isä lähtee, työmatkalle ja isän ystävä Niila on luvannut huolehtia Otavasta ja Tyllistä. Junamatkalla he kohtaavat saamenpukuun, gáktiin, pukeutuneen tummasilmäisen tytön. Tyttö ei puhu sanaakaan, ja hänen katseessaan on jotakin outoa. Hän myös katoaa merkillisesti junasta.

Tuuliaisenpään kylässä Otava ja Tylli törmäävät tyttöön jälleen. Tyttö näyttää seuraavan heitä, mutta katoavaa aina, kun Otava ja Tylli puhuttelevat häntä. Niinpä he ryhtyvät selvittämään, kuka tyttö oikein on. Miksi hän ei puhu? Ja mitä varten hän kulkee aivan yksin kesähelteellä paksussa saamenpuvussa? Pian he tutkivat vanhaa hylättyä sukutilaa, jossa tuntuu tapahtuvan jotakin kummallista. Ennen pitkää Otava ja Tylli ovatkin sotkeutuneet erikoiseen tapahtumaan ja joutuvat vaaraan. Kuka on staalo? Entä Kuun tytär Áhčešeatne? Liittyykö tummasilmäinen tyttö sukutilan tapahtumiin? Joka tapauksessa, jotakin hyvin erikoista ja aavemaista on tekeillä pienessä saamelaisessa kylässä."
 
Mää ahmin tän kirjan melkein yheltä istumalta. Tää vaan vei niin mennessään. Ihan mahtava tarina!
 
 



Joanna Ho & Khoa Le: Say my name

Tää oli kans ihana kirja! Tässä ideana on se, että miten nimet lausutaan oikein ja kuinka nimi on osa jokasen identiteettiä ja myös kulttuuritaustaa. Ite esimerkiksi inhoan, jos mun nimi sanotaan "loora", koska se ei oo mun nimi vaan "laura". Lisäksi loorasta saan aina vahvan mielleyhtymän pottulooraan jne. Että ei kiva.
 
"Names reveal generational ties and histories, weaving an intricate tale of the past. Names—and correctly saying them—are important. Each one carries the hopes, dreams, and traditions of those who came before us.

Six children connect with the reader and proudly celebrate their names and backgrounds: 
Hé Xiao-Guang, 
Ofa Kivaha Tupoumalohi, 
Bijan Hosseini, 
Nizhoni Yazzie, 
Xóchitl Luna, 
and Akosua Acheampong. 
These captivating kids of Chinese, Tongan, Persian, Navajo, Mexican, and Ghanaian descent also honor their ancestors and cultural histories. " 
 
 Pidin tarinasta ja kirjan kuvitus oli myös tosi kaunista.

02 kesäkuuta, 2026

Saila-Mari Kohtala: Kallan lapset & Ramona Emerson: Shutter & Sarah Pearse: Retriitti

 Mahtavia dekkareita taas tarjolla!
 
 
 


Saila-Mari Kohtala: Kallan lapset 

Ihastuin ihan kunnolla Kohtalan ekaan dekkariin Kannuksen kadonneet ja tää Kallan lapset sai mut sitte rakastumaan. Tässä dekkarissa Liza ja Nils koittavat toipua edellisen kirjan tapahtumista ja lähtevät sitte Kallaan, joka on saari Kalajoen edustalla merellä. Kalajoella sitte tapahtuukin kummia, kun teinipoika kuolee ja eihän tää kaksikko lopulta pysty pitämään näppejään erossa tapauksesta. Tutkimusten ja Lizan ja Nilsin suhdekiemuroiden seuraaminen oli viihdyttävää ja aikamoinen tää murhatapauskin lopulta oli!




Sarah Pearse: Retriitti
suomentanut Jenni Viljanen
 
 Olipas jännää lukea Pearsea suomeksi, kun tän ekan Elin Warner -sarjan kirjan luin englanniksi. Tuntu, että sain suomeksi tästä paljon enemmän irti. Siis ku vertaa ekaan osaan. Mun pitää varmaan lukea se suomeksi ja vertailla lopputulemaa.

No, Elin pääsee tutkimaan lomakeskuksessa tapahtunutta murhaa. Erityisen siitä tekee se, että se on saaressa, jolla on menneisyys. Tämä tapaus oliki aika kimurantti ja innolla luin menemään. Tarina koukutti pahasti! Lisäksi tuo saarimiljöö anto kyllä oman lisänsä kirjan vetävyyteen.
 
Sarjan kolmas osaki on suomennettu ja luen senki ehottomasti! 
 

  
 
Ramona Emerson: Shutter
 
Törmäsin netissä tällaiseen dekkaristiin, joka kuuluu alkuperäiskansaan Yhdysvalloissa. Kiinnostuin hänen kirjasta, koska tän kirjan päähahmo, Rita Todacheene, poliisin valokuvaaja ja lisäksi näkee kuolleita eli aaveita. Tän kykynsä ansiosta Rita pystyy ottaan tosi tarkkoja kuvia ja aaveiden vinkit auttaa ratkasemaan rikoksia. Mutta nyt, kun hän on mukana ratkaisemassa oletettua naisen tekemää itsemurhaa, naisen aave ei jätäkään Ritaa rauhaa ja tilanne alkaa riistäytyä käsistä. Rita joutuu pakenemaan isoäitinsä luo Navajo-reservaattiin että sais hetken rauhaa vihaisilta aaveilta, jotka kaikki nyt vaatii häneltä ratkaisua johonkin.
 
Tää tarina vei ihan mennessään! Oli jännää seurata Ritan kamppailua työn ja kiukkusten aaveiden keskellä. Tarinaan tuli tietysti myös mukaan alkuperäiskansojen viisautta ja keinoja suojella itteensä hengiltä. Tykästyin Emersonin kirjaan paljon ja onnekseni huomasin, että häneltä on tullut jatko-osakin tälle ekalle kirjalle! 

19 toukokuuta, 2026

Sarjakuvakasa

 Sarjakuvat on myös mun ikirakkaus!




Tim Probert: Synkkiä aikoja 
suomentanut Kati Valli
 
Pikkuhiljaa oon lämmennyt tällekin sarjalle enemmän ja enemmän! Tässä osassa Bea ja Cad etsivät vastauksia siihen, että maailma on pimentynyt. He suunnistavat pimeän keskellä Tiedon linnakkeeseen löytääkseen tietoa ja apua siihen, että maailma saisi takaisin valonsa. Tää olikin suht jännittävä matka lukea! En ihmettele, että ystäväni lapsi tykkää tästä sarjakuvasarjasta niin paljon. Itekin ootan, että pääsen lukemaan neljännen osan.




Nagabe: The Girl from the Other Side: Siúil, A Rún 4 & 5
kääntänyt Adrienne Beck
 
Tämä Nagaben sarja eteni mulla viimein neljänteen ja viidenteen osaan. Viidennen osan kohdalla tuli olo, ettei tää tarina oikein nappaa mua enää. Katsotaan, jos jossain kohdin vielä jatkan tätä. Päähenkilö Shiva ja hänen huoltaja Opettaja ovat kuitenkin sangen mielenkiintoisia tyyppejä.




Taiyo Matsumoto: Cats of the Louvre
kääntäjä Michael Arias 
 
Tämä oli paksu sarjakuvaromaani, joka kertoi kadonneesta sisaruksesta, taiteesta ja kissojen salatusta elämästä Louvren pimeydessä aukioloajan jälkeen. Juonesta en muista juuri mitään, mutta sen muistan, että sivut kääntyi ja tykkäsin tarinan kissoista paljon. Tää on myös semmonen, että saatan lukea tän vielä myös uudelleen!



Janine Janssen & S. Al Sabado: Les normaux

Ai että tätä! Tähän ihastuin! Tää kertoo Sébastieniesta ja Eliasta, jotka tapaavat, kun Sébastien muuttaa samaan kerrostaloon kuin Elia. Tää on fantasiasarjakuva, joten Elia on vampyyri ja Sébastien noitien sukua. Monen mutkan ja ristiriidan kautta näiden kahden suhde etenee. Sébastienienilla ei ole helppoa, koska hän lähti ikään kuin ilman lupaa tavallisesta maailmasta taikamaailmaan opiskelemaan. Onneksi hän löytää uusia ystäviä ja myös sukulaisia uudesta maailmasta. 
 
Luen ehdottomasti jatko-osan tähän. Se onkin viimein ilmestyny ja tullu meijänkin kirjastoon.