Näytetään tekstit, joissa on tunniste Emilia Laatikainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Emilia Laatikainen. Näytä kaikki tekstit

23 heinäkuuta, 2024

#naistenviikko2024: Emilia Laatikainen: Ei ois susta uskonu

Naistenviikko jatkuu. Tänään aiheena on alkoholismi. Se koskettaa niin monia naisia Suomessakin. Joko oman alkoholismin takia tai sitten läheisen alkoholismin takia.




"Sairaus kehittyy hiipien, mutta niin nopeasti, että sen salaaminen on hyvin vaikeaa.

Päihderippuvuus on parantumaton ja hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus. Kulissit murenevat, ihmissuhteet romuttuvat ja työt loppuvat. Rakas päihde muuttuu vankilaksi. Käytön hallitseminen ei onnistu ja elämä karkaa käsistä.

Ei ois susta uskonu on tositarina nuoren alkoholistin rimpuilusta päihteen pihdeissä, yrityksistä olla ilman ja pelosta tuntematonta, ehkäpä parempaakin, tulevaisuutta kohtaan. Kun vain uskaltaisi!

Päiväkirja selviytymisestä alkaa päihdekuntoutuksessa, kun oma pohja ja kuolevaisuus on kohdattu liian monta kertaa. Riippuvuudesta toipuminen vaatii luopumista, harjoittelua, nöyrtymistä ja pään hakkaamista seinään. Ennen kaikkea se vaatii rohkeutta antaa elämälle mahdollisuus.

Emilia Laatikainen (s. 1995) on oululainen kuvataiteen opettaja ja sarjakuvantekijä, joka opettelee elämään päivän kerrallaan. Ei ois susta uskonu on hänen toinen sarjakuvateoksensa.
Mustavalkoinen."




Laatikainen kuvaa tässä sarjakuva-albumissa omaa kokemustaan alkoholismiin sairastumisesta ja toipumisprosessista sitten kun hän asian oli viimein valmis kohtaamaan ja tekemään sille jotain. Paljon oli tuttua minullekin, vaikkei ole sen kummempaa kokemusta alkoholismista. Riippuvuuden piirteitä on niin monessa asiassa ja oireet voivat olla niin samankaltaisia eri asioissa.

Tämä sarjakuva voitti Finlandian, eikä suotta! Tämän olisi hyvä lukea kaikkien, ainakin jos aihe vähääkään kiinnostaa.

22 huhtikuuta, 2022

Emilia Laatikainen: Kadonneet & Zara Slattery: Coma

Parit sarjakuvat tähän väliin. Nää kaks ihan erilaisia.


Emilia Laatikainen: Kadonneet 

Tää oli kirja Suomessa kadonneista ihmisistä. Jokaisesta oli tehty sivun mittainen tarina, tuntomerkkejä, katoamisen tapahtumat, pohdintaa asiasta jne. Sinänsä ihan mielenkiintoinen, mutta ei kauheasti liikuttanut mua suuntaan taikka toiseen. Vaikka ainahan ihmisten katoamiset pohdituttaa. Vielä ei oo omalle kohdalle sattunut sellaista, mutta sekin on aina mahdollista.





Zara Slattery: Coma

Coma on tarina Zaran elämästä, kun hänen kurkkunsa tulee kipeäksi ja hän päätyykin sairaalaan ja koomaan, koska saa niin pahan bakteeri-infektion ja taistelee elämästään. Tarina kuvataan hänen puolisonsa kautta, joka kertoo itse tapahtumat ja Zaran kautta, kun hän kuvaa omia koomapainajaisiaan. Tää oli mielenkiintoinen ja koskettavakin tarina. Kuvitus oli hienoa ja varsinkin painajaisia kuvatessa toi tunnelman hyvin esiin.



Sellaisia.