"Tapahtumapaikka: Detroit, jääkiekkoareena. Kun liigan paha poika aikoo tulla päälle, Timothy kääntää yllättäen katseensa pois.
Lopputulos: 19-vuotias Timothy runtataan laitaa vasten ja hän halvaantuu kaulasta alaspäin."
Koska olen jääkiekkofani, kirja herätti kiinnostukseni. Olin lukenut siitä parista blogista ja sitten se tuli vastaan kirjaston uutuuksien hyllyssä.
Olin lukenut tätä jotain 50 sivua, kun mietin, että ääh, tää on tylsä, jätän tän kesken. Valitin miehellenikin siitä. Silti kirjassa oli jotain, jonka takia tämä ei sitten kesken jäänytkään. Hyvä, että luin loppuun asti.
Kirjan kerronta ei ole sieltä kirkkaimmasta päästä, vähän tylsä mielestäni. Kirjan sisältö on parempi. Siinä kuvataan Timothyn mietteitä onnettomasta halvaantumisesta, Nathanin (ystävänsä) odottelusta. Siinä kuvataan Nellien, Timin hoitajan mietteitä. Siinä kuvataan Nathanin ajatuksia, kun hän yli vuoden jälkeen viimein menee katsomaan Timiä. Kuvataan myös Timin äidin mietteitä ja muutaman muun henkilön.
Kirja on rakkaustarina. Onneton rakkaustarina, jolla on oikeastaan aika onnellinen loppu onnettomuudestaan huolimatta. Kirjassa ärsytti välillä yli hilseen menevät kielikuvat ja aatokset. Minä kun en jaksa kirjoja lukiessani jäädä liikaa miettimään sitä, että mitähän tälläkin ajetaan takaa. Detroit on silti hyvä kirja, ajatuksia herättävä! Missä menee ystävyyden ja rakkauden raja?
