Aila Meriluoto: Kimeä metsä & Antonia Pozzi: Runoja iltahämärästä

 Kaks runokirjaa kesältä!

Aila Meriluoto: Kimeä metsä

Meriluodon runot ovat enemmän tai vähemmän mun makuun. Ei tästä kyllä oo jääny mieleen mitään, suoraan sanottuna. No, kesällä oli vähän kaikenlaista. Kohti seuraavaa Meriluodon kokoelmaa siis! Sen verran kuitenkin tykkään Meriluodon runoista!

Tän runokokoelman lopulla oli Meriluodon suomentamia Emily Dickinsonin runoja. Niistä en tajunnu vieläkään juuri mitään. Sen sentäs muistan. 😂

Antonia Pozzi: Runoja iltahämärästä

suomentanut Lauri Kaila

Tälle runokokoelmalle on käynyt samoin, ku Meriluodonkin runokokoelmalle. En muista tästä oikein mitään. Argh. Olin antanu tälle StoryGraphissa 3 tähteä, eli olin kuitenkin tykkäämisen puolelle jääny...

Aila Meriluoto: Lasimaalaus

 Olipas ihastuttavia nämä Aila Meriluodon runot! 

Mää jostain syystä tykkään tällaisista mun päässä Saima Harmajan tyylisistä runoista tosi paljon. Niissä on jotakin niin viehättävää ja vanhahtavat sanat ja sanan käänteet ja kaikki tekee mut onnelliseksi. Siispä pidin tästä runokokoelmasta sen takia paljon. Ei kaikki aiheeltaan miellyttäneet, mutta tuo tyyli aina iskee muhun. Täksi aion lukea lisää Meriluodon runoja ja olla onnellinen. Osaispa itekin kirjottaa tällä tyylillä! 💛