Lina Areklew: Lumimyrsky & Ann Rosman: Noitavasara

 Naistenviikko ja Lina saa nyt mennä Leenasta. Ann on Linan kylkiäisenä.

Lina Areklew: Lumimyrsky 

suomentanut Terhi Vartia

Vihdoin pääsin jatkamaan tätä sarjaa! Olihan tää jännä!

"Kun pahin tapahtuu – kahdesti. Ihmissuhdevetoisen Ulvönin murhat -sarjan toinen osa on draamatrilleri, jossa hyytävä talviyö muuttaa Svenssonin perheen elämän lopullisesti.

Eräänä sydäntalven yönä katoaa nelivuotias tyttö perheensä kesämökiltä. Karkasiko hän vai siepattiinko hänet? Svenssonin perhe on suunniltaan huolesta. Ja sitten katoaa heidän toinenkin lapsensa. Alkaa kammottava kilpajuoksu aikaa vastaan. Viimeisillään raskaana oleva komisario Sofia Hjortén on vaikeassa tilanteessa, kun entinen rakkaus Fredrik Fröding ilmestyy sotkemaan tutkintaa – ja isyyskysymystä."

En voinu muuta ku lukea eteenpäin. Että mikä tän kaiken takana on. Ja olihan siellä. En ihan osannut odottaa. Ja tuo Sofian raskaus ja että kuka on lapsen isä. Hehee. Monenlaisia kuvioita pyöri tässä kirjassa ja minä pyörin mukana onnellisena, kun sain upota lukemaan. 

Lainasin jo sarjan kolmannen osan kirjastosta. Pitäähän sitä saada tietää, että miten nuo Sofian kuviot menee jatkossa. 

Ann Rosman: Noitavasara

suomentanut Anu Koivunen

Seuraava osa Rosmanin sarjaan! Mun uudelleen luku jatkuu Emilian kanssa.

"Retkellä olevat koululaiset järkyttyvät pahanpäiväisesti löytäessään metsästä päättömän naisen ruumiin, joka on puettu keskiaikaisiin vaatteisiin. Pihaansa hoitava rouva Wilson kauhistuu, kun puutarhasta löytyy ihmisen pää. Ruumis ja pää eivät kuulu yhteen, ja rikostutkija Karin Adler on ymmällään. Pian löytyy toinen surmattu nainen, ja sitten kolmas. Tappaja tuntuu imitoivan 1600-luvun noitaoikeudenkäynneissä langetettuja rangaistuksia, ja keskiaikaan sijoittuvien roolipelien harrastajat herättävät tutkimusryhmän epäilykset."

Olihan taas kuviot. Hyvä, kun en muista tästäkään kirjasta muuta, ku että oon lukenut, ni tää tuntuu siltä ku lukis ekaa kertaa. Tarinan juoni, joka yltää tonne 400 vuoden taa, oli melkoinen. Tuntu hurjalta, että miten sellaiset asiat voi vielä vaikuttaa nykyhetkessä niin, että joku alkaa murhaamaan ihmisiä. Mutta niinpä vain oli! Ja ne syyt. Huh! Nautin kyllä tän lukemisesta. Ja ootan innolla, että pääsen taas jatkamaan sarjaa Emilian kanssa.

Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa & Ann Rosman: Majakkamestarin tytär

 Kaksi mereistä dekkaria! Isomäen kirja tommonen ekotrilleri ja Rosmanin kirja tommonen tavisdekkari. Meri voimakkaasti läsnä molemmissa!

Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa

Sarasvatin hiekasta oon lukenu sarjakuvaversion aiemmin ni oli ihan mukavaa tarttua sitten tähän.

Noh, ekana täytyy sanoa, että tää oli vissiin miehille kirjotettu kirja. Oli niin täynnä semmosta "miehistä" menoa. Ai, sulla on tissit ja oot silti älykäs? Wau. Tämmöstä. No, jos niiltä sulki silmänsä ni tää oli kyllä oikein vetävä tarina. Tituleerattuna ihan ekologisena jännitysromaanina.

"Intialainen meriarkelogi Amrita Desai tutkii Intian länsirannikolla meren pohjalta löytynyttä rauniokaupunkia. Mikä pysäytti elämän kaupungeissa kymmenen tuhatta vuotta sitten? Desai tarvitsee tutkimuksiinsa erikoissukellusveneen, ja työkaveriksi ilmaantuu venäläinen Sergei Savelnikov. Samaan aikaan Grönlannin mannerjäätiköllä alkaa tapahtua odottamattomia asioita. Suomalainen tutkija Kari Alanen havaitsee tekijän joka yhdistää Cambaynlahden rauniot, Grönlannin mannerjäätiköt ja Bahamasaarten mystiset kivenlohkareet yllättävällä tavalla."

Tän kirjan dominoefektin eli jäätiköiden sulamisen seuraaminen oli kyllä aika hurjaa! Sai kyllä välillä jännittää ihan kunnolla joidenkin henkilöiden puolesta. Isomäki osaa kyllä kirjoittaa vahvaa tarinaa. Misogynian sais jättää vähemmälle. Taidan lukea tän itsenäisen jatko-osan Vedenpaisumuksen lapset jossain kohti.

Ann Rosman: Majakkamestarin tytär

suomentanut Anu Koivunen

Rosmanin kirjojen uudelleenluku alkoi! Tän Majakkamestarin tyttären oon lukenu ekan kerran n.9v sitten. Nyt kun tästä sarjasta on suomennettu myös ne välistä puuttuneet osat ni päätin aloittaa sarjan uudelleen sen takia.

"Pienellä saarella Marstrandin ulkopuolella rakennetaan uutta kokouskeskusta. Vanhoja rakennuksia kunnostetaan, ja 1868 rakennettu majakka palautetaan korjattuna alkuperäiselle paikalleen. Majakanvartijoidenasunnon kellaria remontoidessaan rakennusmiehet kohtaavat järkyttävän näyn: umpeen muuratusta huoneesta löytyy miehen ruumis. Karin Adler Göteborgin rikospoliisista saa jutun tutkittavakseen, ja pian hän saa selville, että ihmeen hyvin säilynyt ruumis on ollut piilossa nelisenkymmentä vuotta. Sitten edessä onkin umpikuja. Karinin ainoat johtolangat ovat lista vuosikymmeniä sitten kadonneista ihmisistä ja vihkisormus. Tilannetta ei helpota se, että Karinin ihmissuhteet ovat pahasti solmussa niin työpaikalla kuin kotonakin."

Aika on pyyhkinyt tarinan ratkaisut hyvin mielestä, joten oli helppoa lukea tätä uudelleen. Tarina vei taas mennessään ja murhaajaakaan en ihan hoksannnut. Eli hyvä dekkari kaiken kaikkiaan! Nautin kyllä lukemisesta! Karin on omanlaisensa hahmo kyllä, samaten kuin hänen työkaverinsa. Lisäksi on vielä saarelaisia sekalainen sakki. Tulipa hyvä mieli tähän sarjaan palaamisesta!

Sukellus syvyyksiin

Minulta pääsi pieni riemun kiljahdus, kun huomasin kirjaston pikalainahyllyssä Ann Rosmanin uusimman kirjan Sukellus syvyyksiin. Tai eihän se uusin kirja ole, vaan uusin suomennos Karin Adler- sarjasta. Vielä kun suomennettaisiin sarjan kaksi muutakin osaa!

Orkney- saarilta on löydetty tyhjä purjehdusvene, jonka omistaja on Marstrandilainen Bo Stenman, joka on kadonnut. Karin Adler lähtee työkaverinsa kanssa työmatkalle selvittämään veneen omistajan kohtaloa. Selvitystyöstä tulee mutkikasta, koska Bon kohtalo liittyy saaren läheisyyteen uponneeseen sotalaivaan ja sen aarteeseen, sekä Bon työhön saturaatiosukeltajana ja isoihin oikeudenkäynteihin sukellustyön aiheuttamista vammoista.

Sen enempää en juonesta kerro. Oli kerrassaan riemukasta lukea Ann Rosmanin virittelemää tarinaa Bosta ja aarteesta ja sukelluksesta ja kaikesta. Muistan kyllä erittäin hyvin, että miksi pari vuotta sitten niin ihastuin kirjailijan kirjoihin. Täällä, täällä ja täällä.  Ajattelin jopa hommata kirjat omaan hyllyyni ja lukea uudelleen. (Mietin myös, että pitääkö minun tehdä tunnisteet lukemilleni kirjailijoille, että löytäisin helpommin omasta blogistani kirjat?)

Siinä oli taas hyvä ruotsalainen dekkari! Osaispa itekin kirjottaa noin jänniä ja hyviä kirjoja.

Porto Francon vartija

Fanitan Ann Rosmania! Ei siitä pääse mihinkään!

Kuva täältä

Klöverönin saarelta suosta löytyy naisen ruumis, jolla on sylissään vastasyntynyt lapsi. Karin Adler hälytetään kesken purjehduksen tutkimaan tapausta. Samaan aikaan eräässä saaren perheessä on meneillään kriisi, koska Vendelan veli vaimoineen haluaa myydä heidän saarella olevan talonsa. Pikkuhiljaa tilanne kärjistyy perheen kesken.

Nykyhetken rinnalla kulkee tarina Agnesista, joka pakenee kotoaan edessä olevaa avioliittoa. Agnes naamioutuu mieheksi, Agneksi. Hänen tarinansa liittyy hyvin läheisesti suosta löytyneeseen naiseen ja vauvaan. Tarina on jännittävä ja hyvin kutkuttava kaikkine käänteineen.

Hehkutan edelleen Rosmanin kirjoja! Ne vaan ovat niin hyviä! Googletin vähän ja sain selville, että Rosmanilta olisi lisäksi kolme kirjaa kirjoitettuna tähän sarjaan. Niitä ei vaan ole suomennettu vielä. Vieno toive kustantajan suuntaan lähtee täältä.

Noitavasara

Lisää Ann Rosmania! Oon kyllä suuresti viehättynyt tämän kirjailijan kirjoista.

Kuva täältä

Retkellä oleva koululuokka löytää metsästä päättömän naisen ruumiin. Samaan aikaan lähellä olevasta puutarhasta löytyy naisen pää. Karin Adler työkavereineen alkaa tutkia tapausta. Pian selviää, ettei ruumis ja pää kuulu yhteen. Lisää surmattujen naisien ruumiita löytyy ja museostakin on kadonnut pyövelinmiekka. Vaikuttaa siltä, että tapaukset liittyvät 1600-luvulla tapahtuneisiin Marstrandin noitaoikeudenkäynteihin.

Nykyhetken tapahtumien rinnalla kulkee tarina pojasta, joka on teljetty pienenä kellariin. Miten tämä pojan tarina liittyy näihin kaikkiin murhiin? Entä miten liittyy Göteborgissa oleva hengellisen kasvun keskus?

Ann Rosman pitää minua otteessaan taitavasti! Tämän kirjan luettua aloitin saman tien Karin Adler- sarjan seuraavan osan lukemisen.

Majakkamestarin tytär

Jee! Taas löytyi hyvä dekkaristi. Ann Rosman nimeltään. Luin hänen ensimmäisen Karen Adler- sarjan kirjansa Majakkamestarin tytär ja nyt haluan lukea lisää Rosmanin kirjoja.

Kuva täältä

Majakkamestarin tytär aloittaa rikostutkija Karen Adlerista kertovan sarjan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Bohuslänin saaristoon. Saaristo sijaitsee Ruotsin länsirannikolla. Tapahtumat alkavat siitä, ku vanhaa majakkaa kunnostettaessa löytyy muumioitunut ruumis. Karen ja työparinsa alkavat selvittää tapausta, joka juontuu 1960-luvulle ja joka on yllättävän mutkikas. Kirjassa polveilee mukavasti nykyhetki ja 1960-luvun tapahtumat. 

Itseäni kirjassa viehättää tapahtumien sijoittuminen saaristoon. Haluaisin nimittäin asua ihan meren rannassa (mitä nyt melkein teenkin, välissä vain pari kerrostaloa ja iso puisto) tai jossain saaressa. Tuulen tuiverrus korvissa hivelee sydäntäni. Meren tuoksun haluaisin pullotettuna.

Tänään käyn kirjastossa ja aion katsoa, josko löytäisin jatkoa tälle kirjalle. On vähän lukuinspis päällä nyt!