Sarjakuvia sorrosta ja syrjinnästä

Tänään on mun syntymäpäivän lisäksi myös Auschwitzin vapautumisen vuosipäivä. Se tapahtui 80 vuotta sitten! Aikamoista! Ja erittäin ajankohtaista, ku maailmassa on nytkin useampi kansanmurha menossa paraikaa.

Charlotte Schallié toim.: But I live - three stories of child survivors of Holocaust

Miriam Libicki and David Schaffer, 

Gilad Seliktar and Nico and Rolf Kamp 

Barbara Yelin and Emmie Arbel

editor: Charlotte Schallié

Tää oli kyllä. Koskettavia tarinoita lapsista, jotka selvisivät holokaustista. Tuli lähelle, liikutti, puistatti. Kaikkia paskaa me ihmiset kehitetäänkin!

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 6

suomentanut Saara Pääkkönen

Viimein sain tänkin luettua! Sattoufin omaelämäkerralinen tarina jatkuu. Onhan se melkoinen! Sattoufin isä on syyrialainen ja äiti ranskalainen. Ulkonäkönsä ja nimensä takia Sattouf sitten joutuu kohtaamaan rasismia. Kuinkas muutenkaan. Tykkään Sattoufin tyylistä! Luen kyllä lisää hänen sarjakuviaan!

Richard Conyngham: All rise : resistance and rebellion in South Africa 1910-1948

Richard Conyngham

Saaid Rahbeeni

Liz Clarke

Dada Khanyisa

Tumi Mamabolo

Mark Modimola

The Trantraal brothers

alkusanat

Edwin Cameron

Hlonipha Mokoena

Tämä sarjakuva-albumi kertoo valkoisten tekemästä rasismista Etelä-Afrikassa. Sielä on ollu kunnon sortavat järjestelmät. Huokaus. Tässä kirjassa kerrotaan tarina useammastakin rohkeasta ihmisestä, jotka nousivat sitä sortoa vastaan. Sitä ei voi ku miettiä, että miksi toisia ihmisiä pitää sortaa yhtään minkään ominaisuuden takia!?

Sarjiksii

 Tässäpä taas muutamia lukemiani sarjakuvia.

Joss Whedon, Greg Park, Dan McDaid, Marcelo Costa: Firefly

Tän sarjakuvan luin ihan vain siksi, että oon kattonut Serenity- elokuvan ja Firefly- tv-sarjan ja pidin niistä. Huomas kyllä, että on menny vuosia noitten edellämainittujen katsomisesta, kun oli vähän vaikeaa päästä kiinni henkilöhahmoista. Tää oli kuitenkin niin kiva luettava pläjäys ja todellakin haluan kattoa Serenityn ja Fireflyn uudelleen.

Sarah Andersen: Herding cats

Voi, mää niin tykkään Andersenin sarjakuvista. Osa jutuista on niin samaistuttavia, että ei voi ku nauraa.

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 5

Tää Sattoufin tarina on niin mielenkiintoinen. Tykkään hänen kuivasta huumoristaan. Taas ei auta ku jäädä oottelemaan, että milloin seuraava osa ilmestyy. Tän tarinan mielenkiintosimpia asioita on Sattoufin taiteilu jo lapsena kahden eri kulttuurin välissä.

Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck, Iida Turpeinen: Ellen T.

Sarjakuva Ellen Thesleffin elämästä. Thesleff kerkes elämänsä aikana tehdä kaikenlaista ja asua monessa eri maassa. Minulle tuntemattomampi tyyppi oli hän, vaan ei enää. 

Tällaisia sarjakuvia tullu taas luettua. Ootko lukenut jonkun tai mitään näistä?

Tulevaisuuden arabi 4

Riadin tarina jatkuu. Tässä kirjassa hän kasvaa 9-vuotiaasta teini-ikäiseksi 14-vuotiaaksi.

Riadin vanhempien välit eivät ole hyvällä tolalla. Isä on saanut töitä Saudi-Arabiasta, jonne äiti ei suostu muuttamaan. Sen sijaan äiti lähtee lasten kanssa Bretagneen, Ranskaan. Siellä ovat äidin vanhemmat lähellä. Lomamatkat Syyriaan isän lapsuudenperheen luo eivät iän lisääntyessä ole enää ollenkaan kivoja. Koulussaki on yhenlaista. Sitten isä tulee Ranskaan, kun työt ovat loppuneet Saudi-Arabiassa. Se, mitä siitä seuraa, sai minut kirjan lopussa vähän kiehumaan. Joten: hyvä Riad Sattouf, voisitko tehdä vähän äkkiä lisää tätä sarjakuvaa ja voisiko sen myös suomentaa yhtä äkkiä, jotta saan tietää, miten tarina jatkuu???

Tulevaisuuden arabi 1-3

Kirjaston hyllystä bongasin tällaiset sarjakuvat. Tulevaisuuden arabi. Hmm. Pikainen selaus ja otin mukaani. Riad Sattouf yllätti minut.

Ensimmäisessä osassa Riad Sattouf kertoo lapsuudestaan kolmen vuoden ajalta ja toisessa osassa parin vuoden ajalta sekä kolmannessa (jonka luin tän vuoden puolella) taas kolmen vuoden ajalta. Tarina oli mielenkiintoinen ja tällaiselle ihmiselle, joka on aina asunut Suomessa, muissa maissa asuminen on jotenkin kiehtovaa ja kutkuttavaa, vaikka järki sanookin, että arki se on joka maailman maassa.

Kuvituksessa pidin paljon siitä, miten taustan väri vaihteli ja kuinka jokin yksityiskohta oli korostetusti jollain muulla värillä ruudusta toiseen. Teosten kansista näkee tämän. Piirrosjälki oli muutenkin mieleeni.

Sarjakuvissa tuli hyvin esiin se, miten kulttuurit ovat erilaisia. Välillä vähän huvitti Riadin syyrialaisen isän sanomiset ja tekemiset. Joku ei aina ole ihan kartalla. Riadin äiti taas ranskalaisena on jotenkin ihan erilainen verrattuna syyrialaisiin naisiin, paljon itsenäisempi ja sanavalmiimpi ainakin näiden sarjakuvien perusteella. Vaikka toisissa asioissa on tietenkin samanlainen. 

Tykkäsin näistä paljon, vaikka tuntuu, etten osaa sanoa mitään järkevää. Kolmannen albumin loppu lupasi jatkoa Riadin tarinalle ja sitä kyllä odotan! Oli nämä sarjakuvat sen verran mielenkiintoisia, että haluaisin mielelläni lukea vielä lisää.