Anna Breitholtz Monsén: Kuolema linnassa & Sarah Waters: Vieras kartanossa & Shari Lapena: Vieras talossa

 Parit dekkarit taas! Näitä kyllä on menny alas paljon viime aikoinakin. Ne postaan joskus hamassa tulevaisuudessa, kuhan saan nämä viime vuoden luetut viimein tänne kaikki.

Anna Breitholtz Monsén: Kuolema linnassa

suomentanut Jänis Louhivuori

Lina pääsee taas ratkomaan murhaa isoisänsä Eskilin kanssa. Heidän joulunviettonsa keskeytyy, kun läheisen linnan pihalta löytyy ihmisen jäänteitä roskiksesta ja kun linnan omistaja, joka on 80-vuotias, on ilmoitettu kadonneeksi. Siinäpä sitten parit pähkinät purtavaksi Linan ja ukilleen! 

 

Tää oli kyllä yhtä vetävä ku eka osa tässä sarjassa. Viihdyin niin hyvin ja sivut vaan kääntyi. Toivon totisesti, että tätä sarjaa suomennetaan lisää! Tai sitten mun pitää rueta lukemaan ruotsiksi tätä. 

  

Sarah Waters: Vieras kartanossa

suomentanut Helene Bützow

 

Tämä kirja oli taas aika ristiriitainen lukukokemus! Siis: tapahtumat mielenkiintoisia, ihmiset rasittavia, kerronta paikoin tosi tylsää. Kirjan miljöö oli upea, ku oli kartano ja oli 1940-luku. Päähenkilö Faraday, joka on lääkäri, on ihan huoh ihminen, argh. Sitten taas Caroline, kartanontytär, jota Faraday kosiskelee, on vähän tylsänpuoleinen. Kartanon tapahtumat, jotka vaikuttaa yliluonnollisilta, on aika pelottaviakin. Kirjassa on semmonen kiva pieni uhkan tuntu koko ajan leijumassa yllä. Silti tää kirja ei kyllä päässy mun suosikeihin ollenkaan. Mutta tulipahan luettua!

Shari Lapena: Vieras talossa

suomentanut Antti Saarilahti

 

Taas rakasta Lapenaani. Lapenasta on kyllä tullu yks mun lemppari dekkaristi! 

 

Tää oli jännä, kun päähenkilö Karen herää sairaalasta ja hänellä ei ole mitään mielikuvaa siitä, että miksi hän on sinne joutunut. Lisäksi on tapahtunut myös murha. Onko Karen syyllinen siihen? Vai mitä ihmettä on tapahtunut? Sitä sitten lähetään kerimään auki ja aika solmuja onkin mukana tässä kerässä! Meikällä kyllä taas sivut kääntyili menemään! Ai että rakastan tätä Lapenan juonenkuljetusta ja näitä tarinoiden kiemuroita.

Dekkariviikot: Anna Breitholtz Monsén: Salaisuuksien ranta

 Olin vähän epäluuloinen tätä dekkaria kohtaan, koska päähenkilö on traumatisoitunut entinen poliisi ja pelkäsin, että hän on taas yksi klassinen dekkaripäähenkilö ongelmineen kaikkineen.

Helpotuksen huokaukseni oli siis suuri, kun selvisi, etteivät pelkoni käy toteen. Toki päähenkilö Lina oli traumatisoitunut ja sai takaumia, mutta hän ei ollut silti liian kliseinen traumojensa kanssa. Kirjan edetessä aloin tykätä hänestä! Lina siis palaa Sandingeen, jossa viettänyt kaikki lapsuutensa kesät isovanhempiensa luona. Lina perii sieltä talon ja kissahotellin isovanhempiensa ystävältä ja alkaa pyörittää Majkenin kissahotellia jotain tehdäkseen. Hän ei halua palata takaisin poliisin hommiin, koska hänen viimeisin keikkansa meni päin helvettiä ja se traumatisoi hänet.

Juonihan on siis se, että Sandingen rannalta löytyy ruumis, nuori poika. Samalta paikalta katosi 30 vuotta aiemmin myös nuori poika. Lina ei lopulta pysty vastustamaan kiusausta pyhistä aikomuksistaan huolimatta ja alkaa tutkia tapausta paikallisen poliisin Madden kanssa. Hommaan sekaantuu myös Linan raggari 92-vuotias isoisä, joka aiheuttaa hämmennystä ja sekaannusta ajelemalla sähköpyörätuolillaan miten huvittaa ja tekemällä muutenkin mitä huvittaa. Lisäksi Linan naapurillaki on jonkinlainen lusikka sopassa. Saatikka sitten kaupungin omalla gangsterilla Öjella, jota kukaan ei ole saanut kiikkiin vuosikymmeniin, vaikka kaikki tietävät hänen hämärähommistaan.

Tottakai tiesi, että Lina ratkaisee homman ja saa tämän Öjenkin kiikkiin. Se oli odotettavissa. Nuorten poikien murhaajankin älysin n.100 sivua ennen loppua. Hyvää oli se, että Lina ei ollut täysin omapäinen ja uhkarohkea, vaan hän ilmoitti Maddelle aina, että mihin menee ja mitä tekee ja näin Madde pääsi aina pelastamaan hänet kiipelista. 😂  Ja toki Lina varustautui muutenkin. Mutta eipähän tehny ilmoittamatta mitään! Se on niin monet kerrat ärsyttänyt kirjoissa ja tv-sarjoissa.

Annoin tälle lopulta 5 tähteä! Oli niin kiva kirja ja oli niin positiivinen yllätys mun epäluulojen jälkeen! Ja henkilöhahmot oli niin mainioita! Lina ite, Madde, Linan isoisä, Linan naapuri Erik ja hänen lapsensa, kissahotellin apulainen Sara jne.

Suosittelen lämpimästi tätä kirjaa!