Kolme lastenkirjaa ilmastonmuutoksesta ja luonnon suojelusta

Sattupa sopivasti, että osui eteen tällaisia lastenkirjoja, joissa näin yhteneväinen aihe!

Baptiste Paul, Miranda Paul & Elizabeth Zunon: I am farmer

Tää on tarina kamerunilaisesta Farmer Tantohista (Tantoh Nforba Dieudonne), joka ymmärrettyään luonnon tilan olevan huonossa jamassa, alkaa muuttaa asioita ja onnistuukin siinä, kun saa ihmiset mukaan toimintaan ja tekemään yhdessä asioita paremman eteen. Ihanaa ja toivoa herättävää luettavaa!

John Coy & Natalie Capannelli: If we were gone

Tää oli tarina siitä, mitä tapahtuu, kun ihmiset katoavat. Voin sanoa, että ihmiset ovat ongelma luonnolle, eikä luonto ongelma ihmisille. Tätä lukiessa tuli kyllä semmonen olo, että eipä ois meitä ihmisiä. Tää kirja oli tosi kauniisti kuvitettu. Tän vois ihan lukea uudelleen!

Lauren Forte & Jared Osterhold: Olivia helps Mother Nature

Tää oli näistä kolmesta kirjasta se, josta pidin vähiten. Oli ehkä vähän turhan yksinkertainen mun makuun. Ja himpun vanhanaikainen jo tiedoiltaan. Idea kylläkin hyvä, että kierrätettäis asioita ja sammutetaan valot tyhjistä huoneista.

Arielle Twist: Disintegrate / Dissociate & Miranda Paul & Sija Hong: Beyond - Discoveries from the Outer Reaches of Space

Naistenviikko ja koska Olgaa ja Oilia ei nyt löytyny lukemistani kirjoista, niin laitamma tilalle jotain ihan muuta.

Arielle Twist: Disintegrate / Dissociate

Oh, mikä runokirja! Runot kuvaavat Twistin elämä transnaisena ja muutama oli sellainen, että meni ihan sydämeen asti. Mulla ei oo sanoja. Voin vain lämpimästi suositella tätä kaikille.

Sitten vielä toinen runokirja!

Miranda Paul & Sija Hong: Beyond - Discoveries from the Outer Reaches of Space

Lapsille suunnattu opettavainen runokirja avaruudesta. Runojen lisäksi kirjassa oli pieniä tietoiskuja erilaisista avaruuden jutuista. Kuvitus oli upea! Tykkäsin kokonaisuudesta

Kaksi ihanaa lasten runokirjaa ja yks aikuisten

 Naisten viikko ja tänään kaksi eri Reettaa! 

Mariska, Reetta Niemensivu & Aapo Ravantti: Mää ja muut - runoja eläimistä ja ihmisistä

Tää oli kiva lasten runokirja. Tykkäsin Mariskan runoista ja tykkäsin Niemensivun ja Ravanttin kuvituksesta. Miksi en oo tätä aiemmin lukenut? Aion lukea sen toisenkin runokirjan, jonka nämä tyypit ovat tehneet.

Reetta Niemelä & Anna Seppälä: Yksisarvinen potkii palloa

Tämä oli vähän tummasävyisempi lasten runokirja. Tästäkin pidin yhtä paljon kuin edellisestä. Ihanaa, että törmäsin tähän!

Reetta Niemelä & Pete Revonkorpi: Kun kiipeän kirsikkapuuhun

Tää ei nyt ehkä varsinaisesti ollut täysin lapsille suunnattu runokirja. Käsittelee kuitenkin kasvamista ja vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Oli ihana tämäkin!

Axel Åhman & Ola Skogäng: Salakuljettajan aarre & Georgia Byng: Molly Moon ja tajuton timanttitemppu

 Kaksi lastenkirjaa keväältä tähän väliin. Molemmista pidin paljon!

Axel Åhman & Ola Skogäng: Salakuljettajan aarre

suomentanut Anu Koivunen

Tää oli tosi vetävä kirja! Tarina oli vetävä ja ahmin tän kirjan melkein yhdeltä istumalta. Ihanaa, että tällaisia lastenkirjoja on!

"Isoäiti asuu Jumalan selän takana, kaukana kaikesta ja kaikista. Juuri siellä, kaukana saaristossa 11­-vuotiaan Oliverin pitäisi viettää seuraavat pari viikkoa, kun hänen vanhempansa eivät voi vahtia häntä. Tulevaisuus olemattomien nettiyhteyksien päässä, ainoana ajanvietteenä iskän ikivanhat sarjikset ei kuulosta lupaavalta. Pian Oliver kuitenkin törmää mysteeriin, ja niin Tintit kuin koulukirjatkin jäävät syrjään.

Isoäidin ullakolle ei saisi mennä, mutta sieltä löytyy kompassi ja kasa vanhoja karttoja. Ne vaikuttavat kuuluneen sukulaiselle, joka tunsi seudun vedet ja karikot läpikotaisin. Kylässä huhutaan myös aarteesta, jonka kuuluisa salakuljettaja olisi piilottanut ulkosaaristoon melkein sata vuotta sitten. Oliver päättää selvittää, mihin salakuljettaja ja aarre katosivat.

Salakuljettajan aarre on tarina, jossa on 24 lukua – yksi joulukuun jokaiselle päivälle aattoon asti. Jännittävä tarina vilisee komeita veneitä ja saksalaisia vakoojia. Seikkailun aikana opitaan myös, että onni on ystävä, jolla on mönkijä ja maastopuku."

Georgia Byng: Molly Moon ja tajuton timanttitemppu

suomentanut Ulla Selkälä

Mää oon vähä ihastunut näihin Molly -kirjoihin. Nää on sen verran vekkuleita keitoksia, että näistä aikuisenakin voi nauttia. Kyllä näistä kirjoitusajankohta paistaa läpi läskivihoineen muineen, mutta näin aikuisena ne huomaa ja pystyy ohittaan.

Tässä kirjassa Molly päätyy Hollywoodiin jahtaamaan ilkeää pohattaa, jolla on maailmanvalloitussuunnitelmat. Ystävänsä Rockyn kanssa ja uskollisen Petula-koiran kanssa Molly päätyy seikkailuun ja saa myös aivan yllättäviä tietoja omista vanhemmistaan. Että olipas seikkailu! Muakin ihan jännitti tätä lukiessa!

Sarjakuvia seuraava erä luettuna

 Muutama sarjakuva tähän väliin! Kaikki ihan erilaisia keskenään.

Äni Jaatinen: My rosy road

Jaatisen omakohtainen tarina sairastumisesta aivotulehdukseen ja siitä selviämisestä. Koskettavakin tarina lukea. Aikamoista menoa on kyllä tuollaisen tulehduksen sairastaminen!

Joanna Cacao: The secret of the ravens

Tarina kaksosista, Elliotista ja Lizasta, joiden täytyy kahdestaan koittaa selvitä, kun vanhemmat ovat kadonneet. He joutuvatkin aikamoiseen pyöritykseen, esim. Liza myrkytetään, ja sitä seuratessa sivut kääntyivät vähän kuin itsestään. Pidin paljon ja odotan, että pääsen lukemaan seuraavan osan tästä. Tarina jäi sellaiseen paikkaan kutkuttavasti.

Ana Penyas: We're all just fine

kääntänyt Andrea Rosenberg

Tämä on tarina sarjakuvantekijän isoäideistä ja olikin mielenkiintoista luettavaa! Penyas haastattelee heitä heidän elämistään, millaista se on ollut nuorena, millaista sisällissodan aikaan, millaista diktatuurin aikaan, perheen perustaminen ja kaikki muu. Pidin tästä paljon!

T. L. Huchu: The library of the dead & Silja Sillanpää & Pasi Pitkänen: Ouroboros: Sateenkaarikärme

 Kaksi ahmittavaa fantasiakirjaa! Näihin kyllä upposi ihan täysin.

T. L. Huchu: The library of the dead

Ropa on tippunut koulusta pois ja tekee töitä elättääkseen isoäitinsä ja pikkusiskonsa. Ropalla on kyky nähdä kuolleita ihmisiä, aaveita. Työkseen hän toimittaa näiden aaveiden viestejä heidän läheisilleen, jotta he pääsevät jatkamaan matkaa tuonpuoleiseen, eivätkä jää tähän välitilaan. Yksi tällainen työkeikka paljastaakin jotain pimeää Edinburghin syövereistä ja Ropa ei pysty jättämään asiaa sikseen. Siitä alkaakin sitten jännittävä seikkailu, jota minä sitten ahmin menemään.

Silja Sillanpää & Pasi Pitkänen: Ouroboros: Sateenkaarikärme

Kuumepäissäni en muistanu ottaa kuvaa tästä kirjasta, mikä harmittaa, koska nautin niin paljon tän kirjan lukemisesta. 

"Uusi mysteerisarja alkaa!

Lumoava tarina vie lukijansa maan alla kulkevan salaperäisen käärmejunan kyytiin. Taidokkaan tekijäkaksikon fantastinen sarja on täynnä kihiseviä salaisuuksia, joiden selviämistä odottaa henkeään pidätellen!

12-vuotias Kivi asuu isovanhempiensa luona matelijakaupan yläkerrassa. Kun vanhukset viedään hoitolaan, karkaa Kivi lemmikkikäärmeensä Nijin kanssa etsimään maan nielemää äitiään. Kivi päätyy rautatieasemalle, jonne matelee riimuin koristeltu käärmejuna. Alkaa huimaava seikkailu, jonka aikana Kivi joutuu pohtimaan, milloin todellisuus muuttuu tarinoiksi ja tarinat totuudeksi.

Maanalainen juna vaunuineen kuhisee taikavoimaisia käärmeitä, riimumerkkejä ja mysteereitä – ja luo nahkansa tarinan edetessä aina uudelleen. Oppaakseen Kivi saa teini-ikäisen, tuittupäisen Dian. Mutta onko tähän luottamista? Taikka Boaan, junan pistäväkatseiseen johtajaan?"

Tää oli myös ihan ahmittava tarina. Yheltä istumalta luin ja oisin heti halunnut jatkaa seuraavaan kirjaan. Se ilmestyy nyt tässä kuussa, että en ihan vielä pääse sitä lukemaan. Tykkäsin eritoten siitä, että kirjan tapahtumat sijoittuvat junaan. Hieman erilainen miljöö se! Kuvitus oli myös tässä kirjassa viehättävää, pidin siitäkin kovasti. Nyt malttamattomasti odotan, että se seuraava kirja ilmestyy kohta ja pääsen lukemaan sitä.

Georgia Byng: Molly Moon ja hervoton hypnoosiseikkailu & Frances Hodgson Burnett: Kadonnut prinssi

 Parit lastenkirjat tähän väliin. Näitä on niin mukavaa lukea välillä!

Georgia Byng: Molly Moon ja hervoton hypnoosiseikkailu

suomentanut Ulla Selkälä

Tämä se olikin aika tarina! Ei oo mulle tullu aiemmin vastaan tällaista.

Päähenkilö Molly on lastenkodissa, jossa on yllättäin aika tympeät oltavat. No, kirjastossa Molly törmää kirjaan hypnotisoimisesta ja lukee sen ja sen myötä alkaa harjoitella hypnotisointia. Sehän johtaa sitten vaikka ja mihin, koska Molly on luonnonlahjakkuus. Molly päätyy myös rapakon toiselle puolelle, koska haluaa etsiä käsiinsä lastenkodissa ollutta hyvää ystäväänsä Rockya, joka adoptoitiin Yhdysvaltoihin. New Yorkissa hän päätyy hypnotisoimistaidoillaan ihan Broadwayn parrasvaloihin. Aikamoinen seikkailu! Mielenkiintoinen tarina kaikenkaikkiaan. Ainut paska on läskiviha, joka pisti irvistelemään. Muuten tää oli niin mainio, että luen parhaillaan tän sarjan toista kirjaa.

Frances Hodgson Burnett: Kadonnut prinssi

suomentanut Toini Swan

Sitten tää. Uh. Tää kirja ei todellakaan ollu mitään Hodgson Burnettin parhaimmistoa. Uh. Päähenkilö Marco elää hyvin köyhää elämää Lontoossa. Elämä pyörii mun silmissä outoja kuvioita heillä. Kaikki pyörii Samavian ympärillä jollain tapaa, Marcon isä kouluttaa poikaansa Samavian asialla. Tai ehkä aivopesu ois parempi nimitys sille... Marco tutustuu myös Rottaan, josta saa hyvän kaverin ja jonka kanssa voi harjoittaa sotataitoja eli marssimista poikalauman kanssa jne. Sitten Marco ja Rotta lähtevät kahdestaan, 12- ja 13-vuotias poika, viemään salasanomaa pitkin Eurooppaa ja sitten koittaakin loppujäynät yms. Sanonpa vain, että niinkin fiksuksi pojaksi Marco on varsin sokea.

Tää ei ollut mun kirja. Ehkä nostalgian vuoksi sain luettua loppuun asti. Oli aika tylsä. Plus kirjassa ei ollut naishahmoja ku muutama. Eli varsinainen poikakirja tää.

Lupita Nyong'o & Vashti Harrison: Sulwe & Justina Ireland: Ophie's ghosts

 Kaksi ihanaa lasten ja nuorten kirjaa.

Lupita Nyong'o & Vashti Harrison: Sulwe

Tää oli suloinen kirja siitä, kun on erilainen ku muut jollain tavalla ja haluaa olla samanlainen. Miten itsensä voisi hyväksyä sellaisena kuin on?

Sulwella on tummempi iho kuin muilla perheenjäsenillään. Tai kellään koulussa. Sulwe kipuilee asian kanssa ja puhuu yöllä tähdille siitä. Tähdet auttavat häntä.

Pidin kovasti tästä. Tarina on hyvä ja toki lapsentasoinen. Harrisonin kuvitus oli kaunista.

Justina Ireland: Ophie's ghosts

äänilukija Bahni Turpin

Tämä taas oli todella ihana kirja! Välillä melkein kyyneleet silmissä kuuntelin tätä! 

"In 1920s Georgia, 12-year-old Ophelia Harrison, who is Black, learns that she can see ghosts when her father, killed hours earlier by a white lynch mob, wakes Ophie in the middle of the night to save her and her mother from the same fate. After relocating to Pittsburgh to live with her father’s family, Ophie must leave school and work alongside her mother at the opulent Daffodil Manor, owned by the Caruthers family, white, pro-slavery Southerners from Virginia. There, Ophie sees more ghosts than ever, soon learning of her family’s legacy of helping sometimes-dangerous haints with unfinished business move on. Her fascination with Clara, the old home’s most beautiful ghost, draws Ophie into a mystery that reveals the human cost of systemic racism across America and the price routinely paid by those attempting to defy it. In her middle grade debut, Ireland (Dread Nation) deftly balances historical detail and atmosphere, capturing the essence of the centuries-enduring racism that oppresses through actions large and small. Ophie makes a brave, dynamic main character: scared, grieving, and compassionate, while also deeply aware that she deserves more than a racist society permits her. Ages 8–12."

Joku tässä kosketti mua todella paljon, ehkä se miten samaistuttava Ophien pään sisältö oli ja millainen ihminen hän oli. Kaikki nuo rajut tapahtumat ja mitä sen jälkeen tapahtui. Miten sitkeä Ophie on ja etsii vastauksia kysymyksiinsä. Välillä tuntu, etten millään malta lopettaa tämän kuuntelemista. Upposin niin tähän tarinaan. Lisäksi tuo äänikirjalukija oli just soppeli tähän kirjaan eläytymisillään.

Tarina ja mikä kaiken takana oli tuolla Daffodil Manorissa oli myös sopivan jännittävä. Loppu oli kyllä vähän odottamaton kaiken lisäksi. Ois kivaa, jos Ophien tarinaa sais lukea/kuunnella vielä lisää.

Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen, Maisa Tonteri & Pekka Rahkonen: A sanoi Agricola

 Tänään on Agricolan päivä! Siksipä siis kirja itse Agricolasta tähän!

Tää on lastenkirjamuodossa oleva yhdenlainen Mikael Agricolan elämäntarina, hänen poikansa Kristianin silmin. Oli kyllä mielenkiintoista luettavaa! En mää mittää oo tienny Agricolan elämästä. Ei oo kyllä paljoa kiinnostanutkaan. Tämä tarina oli kyllä hyvin avartava. Ehkä nyt vähän viisastuin Agricolasta. Tämän lastenkirjan parasta antia oli suomen kirjakielen synnyn seuraaminen.

tarina: Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen & Maisa Tonteri

kuvitus: Pekka Rahkonen

Laura Ingalls Wilder: Pieni talo suuressa metsässä & Pieni talo preerialla

 Kaks nostalgista kirjaa lapsuudesta! Aika moni on tainnut nämä lukea lapsena ollessaan.

 

Pieni talo suuressa metsässä

suomentanut Kirsi Kunnas & Heidi Järvenpää

kuvittanut Garth Williams

En muista, että oisinko tätä kirjaa tästä sarjasta lukenut lapsena. Semmonen mielikuva on, että en.

Tämä kertoo Lauran ja hänen sisarustensa elämästä siellä, suuressa metsässä, mistä sarjan tarina alkaa. Ingalls Wilder kuvaa hienosti elämää tuona aikana, 1800-luvun lopulla, oletan. Kirja vei kyllä mennessään, kun luki perheen elämän iloista ja suruista. Ja huhheijaa, mikä määrä työtä elämä on tuolloin vaatinut. Kaikki pitää tehdä itse, kaikki. Tosi vähän on asioita, mitä voi ostaa valmiina.

Pieni talo preerialla

suomentanut S. S. Taula

kuvittanut Garth Williams

Tässä sarjan toisessa osassa Lauran perhe muuttaa, lähtee kohti länttä. Vankkurimatka isosta metsästä kohti preeriaa ja sitä myöten jatkuu, kunnes tulee vastaan sopiva paikka mihin asettua. Elämä preerialla on tiettenkin erilaista, kuin se oli metsässä, jossa oli myös sukulaisia suht lähellä. Preerialla isä joutuu rakentamaan talon ja kaikki ja on vain muutama naapuri, jotka voivat auttaa. Yhteistyöllä asiat onnistuvat. Oli jännää lukea siitä kaikesta, myös preeriapalosta.

Tässä kirjassa tuli myös esiin rasismi, jota alkuperäiskansalaisia kohtaan oli tosi paljon. Se käsittämätön epäreiluus ja vääryys, miten alkuperäiskansalaisia kohdeltiin. Uh. Yäk. Kammottavaa ylimielisyyttä valkoisilta ihmisiltä heitä kohtaan. Valkoiset väkivalloin vei alkuperäiskansalaisten maat tullessaan Amerikan mantereelle ja kohteli heitä paskasti vain sen takia, että eivät ymmärtäneet heidän kieltään ja kulttuuriaan ja pitivät itseään jotenkin parempina. 

Kirsi Máret Paltto: Missä olet, Elle? & Leena Paasio: Meren koskettamat

 Kaks ihanaa lasten- ja nuorten kirjaa. Molemmista pidin hurjan paljon!

Kirsi Máret Paltto: Missä olet, Elle?

suomentanut Kaija Anttonen

kuvittanut Liisa Helander

Mua kiinnostaa lukea myös saamelaisten kirjoittamia kirjoja. Paltto oli mulle uus tuttavuus sillä saralla. Alla oleva kirjan takakansiteksti sai mut tarttumaan tähän kirjaan.

"Missä olet, Elle? on kertomus Jovnnasta, joka ei pääse rumpukurssille vaikka haluaisi. Hän rummuttaa suutuspäissään vähän kaikkea aution talon yläkerrassa. Äkkiä tapahtuu jotain, mikä tekee Jovnnan elämästä jännittävää – lähes käsittämättömällä tavalla."

Tää oli paikoin aika riipaiseva kirja. Jovnna sai rummutuksellaan yhteyden kuolleisiin ja niin hänelle paljastui vaiettuja asioita suvusta. Ja ne asiat oli niin surullisia. Toisaalta taas tämän seurauksena tapahtui asioita, jotka olivat lohdullisia. Kaiken kaikkiaan ihana kokonaisuus ja pidin tästä kirjasta iha tosi paljon!

Leena Paasio: Meren koskettamat

"En voinut vastustaa kiusausta vaan mursin sämpylän peukalollani kahtia ja hain jääkaapista margariinia. Se suli rouheisiin koloihin kuin jää kevätauringon paahtamiin kallionkoloihin."

Tämä kirja kertoo Lounasta, jonka äiti selviytyi Estonian onnettomuudesta. Kirja alkaa sen onnettomuuden kuvauksella! Nykyhetkessä Louna alkaa etsiä tietoa äidistään, joka on kuollut pian hänen synnyttyään. Siitä alkaa kivat juonen käänteet, jotka veivät niin mennessään. Louna alkaa myös pohtia, että kuka hänen isänsä on. Kaikkea tätä miettiessään Louna tutustuu uusiin ihmisiin ja päättää lähteä Helsinkiin lukioon. Monenlaisia asioita tapahtuu.

Kirja oli yhtä ahmittava, kuin Paasion duologiakin oli. En malta odottaa, että Paasiolta ilmestyy lisää tallaisia kirjoja. Näissä on jotain taikaa.

Kaye Umansky & Ben Mantle: Dick the delightful duck

 Tää oli semmonen aika hauska lorukirja. Tai lasten runokirja.

Pidin tästä todella paljon siihen asti, että homma vähän plörähti. Siinä kohti mulla tuli seinä vastaan, ku tää Dick päätti olla koskaan enää suuttumatta, ettei kavereille tuu paha mieli. Oikiasti!? Ei tuossa oo järjen hiventäkään. Jos vaikka opettais Dickille miten käsitellä tunteita ni se ois se oikea hyvä paras vaihtoehto. Nih! Eikä mikään tunteiden tukahduttaminen, joka vie terveyden... Dickin kaverit taas toimi tosi ihanasti, ku Dick oli pahalla tuulella. Se oli parasta tässä kirjassa.

Kuvitus oli tässä kirjassa ihanaa ja siitä pidin kyllä tosi paljon!

Maria Turtschaninoff & Peter Bergting: Mantikora & Esko Holm: Valpuri Kyni: Uhka

 Kaks lasten kirjaa tähän väliin. Mantikora on kauhukirja ja Uhka on jännittävää fantasiaa.

Maria Turtschaninoff & Peter Bergting: Mantikora

suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom

Tää olikin melkoinen kirja! Wow! Ihanan hivuttava, että mitä tässä nyt tapahtuu ja mitä tapahtuu kohta. Bergtingin kuvitukset sopi hienosti tähän tyyliltään. Loppu oli kans semmonen, että hui!

"”Et saa häntä koskaan”, minä kuiskaan. ”Siitä minä pidän huolen.”

Upeasti kuvitettu varhaisnuorten kauhuromaani Finlandia-palkitulta kirjailijalta.

M niin kuin mantikora. Ihmisen kasvot, leijonan ruumis, kynnet ja häntä. Kolme riviä hampaita. Syö ihmisiä. Kuvaus vastaa selvästi isän uutta naisystävää, Ninaa. Hän hymyilee liikaa liian monilla hampaillaan ja tekee jatkuvasti herkullista ruokaa lihottaakseen perheen meheväksi. Rakastunut isä ei tietenkään näe vaaran merkkejä, mutta pikkuveli Jonaksen takia on toimittava. Mantikoran kukistamiseksi tarvitaan kuitenkin yksisarvisen sarvi...

Maria Turtschaninoffin kirjoittama ja Peter Bergtingin kuvittama varhaisnuorten romaani on mielikuvitusta kutkuttavaa kauhua, jossa lukija yllättyy kerta toisensa jälkeen."

Esko Holm: Valpuri Kyni: Uhka

"Suomalainen noitatyttö seikkailee kaameat viholliset kannoillaan

Valpuri Kynin ja ystävien hurja pakomatka halki Suomen noitalinnaläänien jatkuu!

Aika alkaa loppua, sillä rajan takana upyrit valmistautuvat sotaan. Valpuri etsii edelleen epätoivoisesti äitiään, mutta yhä uudelleen hän saa kokea pettymyksen. Mutta nyt hänen on keskitettävä kaikki voimansa noitakonstien oppimiseen, sillä vihollinen on hurja ja pelottava ja Turun linnan noitaklaani etsii edelleen Valpuria vimmaisesti.

Valpuri Kynistä kertovan sarjan toinen osa on täynnä tapahtumia ja jännitystä!"

Tämä toinen osa Valpuri Kynin tarinaa oli myös jännittävä! Tällä kertaa oltiin melkein koko kirja Lapin tienoilla. Paljon asioita tapahtui ja edessä on sota. 

Odotan kolmatta osaa tähän sarjaan! Oon kyllä niin tykästyny Valpuriin ja hänen eläinystäviinsä.

Kaksi ihan erilaista kirjaa luonnonsuojelusta

 Molempiin kirjoihin tartuin, kun nimi ja kirjan aihe kuulosti niin jännältä ja kiinnostavalta.

Tracey Williams: Adrift: The Curious Tale of the Lego Lost at Sea

with Curtis Ebbesmeyer & Mario Cacciottolo

Legot kiinnostaa sen verran, että oon kattonu LegoMastersin Suomen ja Australian versiota. Siksi tän kirjan osuessa tielle, tartuin siihen.

Vuonna 1997 rahtilaiva kippas myrskyssä ja kyydissä oli legoja, paljon legoja. Siitä on sitten seurannut se, että rantoja aarteiden toivossa haravoivat tyypit rupesivat löytämään legoja rannoilta ja merivirtojen mukana niitä on päätynyt joka puolelle maailmaa.Williams kiinnostui tästä kaikesta ja alkoi ottaa selvää tapahtumista ja minne kaikkialle legot ovat päätyneet. Kirjassa on paljon kuvia ja juttuja löydetyistä legoista ja myös muusta mereen päätyvästä muovijätteestä. Oli kyllä silmiäavaava opus tämä!

Trang Nguyễn & Jeet Zdung: Rädda Sorya: Chang och solbjörnen

kääntänyt Hien Ekeroth

Tää sarjakuva on tarina Changista, joka haluaa tulla isona luonnonsuojelijaksi. Vaikka ympäristö vastustaa hänen ajatustaan, ettei tytöstä voi tulla luonnonsuojelijaa, Chang pitää päänsä ja niin vain hänestä tuleekin kansallispuiston vartija. Hän myös kohtaa Soryan, joka on aurinkokarhu ja auttaa pelastamaan tämän pienen karhun hengen ja viimein vapauttamaan luontoon. Tää oli kyllä koskettava sarjakuva!

Ihania lastenkirjoja

 Oon lukenu taas aivan ihania lastenkirjoja!😍

Maria Vilja: Näkymätön reppu

Luin aiemmin Maria Viljan Villikissarepun ja se oli aivan ihana kirja. Näkymätön reppu on itse asiassa eka kirja tähän Reppu -sarjaan. 

"Hurmaava kuvakirja erityisherkkyydestä.

Rosalilla on näkymätön reppu. Repun sisällä on kaikki se, mitä Rosali näkee, tekee, kuulee ja kokee: suuri kilpajuoksu, aamuinen auringonsäde, ruttuinen tyyny. Ja paljon, paljon muuta. Näkymätön reppu järjestää Rosalille ihmeellisiä yllätyksiä. Ja silloin, kun reppu tulee liian täyteen, voi tapahtua ihan mitä tahansa!

Puhutteleva kuvakirja kertoo erityisherkän lapsen omaperäisen hienosta tavasta kokea maailmaa. Kirja tarjoaa heijastuspintoja niin lapsi- kuin aikuislukijoille - monenlaiset näkymättömien reppujen kantajat voivat tunnistaa itsensä kirjan hahmoista."

Tämäkin oli hyvin samaistuttava mulle. Kun kuormitusta tulee liikaa, niin kuppi sitten vaan menee nurin. Se on vielä aikuisenakin välillä vaikea säädeltävä tuo kuormituksen määrä.

Annika Welling: Biegga Tuliketun jäljillä

kuvitus Aino Kännö

Biegga on huskyn pentu. Utelias ja suloinen kaveri. Hän haluaa tietää, että onko revontulet oikeasti Tuliketun hännän huiskauksia vai mikä tämä juttu on? Niinpä hän lähtee ottamaan asiasta selvää. Matkatoveriksi hän saa Säde-nimisen kuukkelin ja Hopeatassu-nimisen ketun. Matkalla he kohtaavat monenlaista: Leidi Pohjoisen, Joulupukin ja uskomattoman hitaita poroja. Mutta löytävätkö he Tuliketun?

Annika Welling: Biegga ja yöttämän yön salaisuus

kuvittanut Miia Taivalkoski

Tää toinen Biegga tuli luettua alkuvuodesta. Pimeänä aikanahan se on hyvä lukea yöttämästä yöstä! 

Tällä kertaa Bieggan seikkailu alkaa siitä, kun tulee uutinen, että Tonttupuu on sairastunut. Sen takia ei enää synny uusia tonttuja tähän maailmaan. Biegga lähtee Tuima-nimisen tontun kanssa taikametsään Pohjuskaiseen ottamaan selvää, että mitä on tapahtunut. Myös edellisestä kirjasta tuttu Säde-kuukkeli tulee hieman myöhemmin mukaan. Mikä onkaan Säden osuus Tonttupuun sairastumiseen? 

Tämä oli taas ihana tarina! Yhdeltä istumalta piti lukeman.

Mari Luoma: Mintun makuinen murha & Esko Holm: Valpuri Kyni: Pako

 Kaksi oikein kivaa lastenromaania. Toinen on jännitystä eli dekkari, toinen taas historiallinen fantasiatarina.

Mari Luoma: Mintun makuinen murha

Kirjan päähenkilö on 10-vuotias Olivia, joka asuu tyttöjen sisäoppilaitoksessa ja hänellä ei oikein ole kavereita, koska hän on vähän äkäinen ja outo. Kun koulussa tapahtuu murha, alkaa Olivia ratkoa sitä. Onhan hänen lempinimensäkin Murhatyttö, koska hän rakastaa lukea dekkariklassikoita. 

Asiat mutkistuu, kun kouluun tulee Icarus, yksityisetsivä, ottamaan selkoa tapahtumista. Kuolleen tytön vanhemmat olivat palkanneet hänet. Olivia lyöttäytyy Icaruksen seuraan ja vähän kuin vahingossa he alkavat yhdessä ratkoa murhaa tai oikeastaan kahta.

Kirja oli kyllä hauskaa luettavaa, vaikka onkin tosiaan 10-vuotiaille suunnattu. Aikuinenkin kyllä viihtyy tän parissa! Tälle tulee jatko-osa nyt keväällä ja todennäköisesti luen senkin.

Esko Holm: Valpuri Kyni: Pako

kuvitus Esko Holm

Tämä kirja sijoittuu 1600-luvun Suomeen ja noitavainojen aikaan. 

"Turun torille on kasattu rovio. Suuri näytös on alkamassa. Mutta kun pyöveli Huurrelatva valmistautuu tehtävään, huomataan, että yksi vangeista on karannut. Missä on noitatyttö Valpuri Kyni?

Alkaa henkeäsalpaava seikkailu halki Suomen noitalinnaläänien. Parantajan tytär Valpuri joutuu koettelemuksesta toiseen Harmi-Kissansa kanssa takaa-ajajat kannoillaan. Tapahtumien pyörteessä on vaikea tietää, kuka Valpurin kohtaamista olennoista on ystävä ja kuka vihollinen."

Valpuri saa apua ja pakenee. Tämö pakoreissu oli kyllä aika jännittävä. Ensimmäiseksi Valpuri pakeni Ahvenanmaalle ja siellä olevaan Kastelholman linnaan. Sieltä matka jatkui mutkien kautta Porvooseen ja muualle. Jännää myös oli, että Valpurin äiti oli jättänyt viestejä tyttärelleen ja kirjan lopussa Valpuri saa viestin, että hänen pitää lähteä Kajaanin linnaan. Siellä kun olisi seuraava viesti hänelle. 

Huh. Oli pakko toinen osa varata heti. Onneksi kolmas osa on jo kirjailijalla työn alla!

Siri Kolu: Hohtavat & Malin Klingenberg: Tasangon tyttäret

 Tässäpä lasten ja nuorten kirjoja kaks. Kaks aivan erilaista maailmaa.

Siri Kolu: Hohtavat

Tää oliki erikoisempi kirja, ku mitä osasin edes odottaa! Juna tulee asemalle ja sieltä tulee ulos hohtavia tyyppejä, jotka ilmoittavat maailman lopusta. Se maailmanloppu on viikon päästä! Sitte vielä paljastuu, että osalla ihmisistä on sama hohto, toisilla ei. Lukiolaisikäinen pari, Ani ja Kapri, saavat huomata, että toisella on se hohto ja toisella ei. Mikä nyt eteen?

Tää kirja sisältää sen viimeisen viikon. Oli ihania hetkiä, oli niin surullisia hetkiä. Loppu olikin ihanan odottamaton! Wow.

Malin Klingenberg: Tasangon tyttäret

suomentanut Outi Menna

kuvittanut Eeva Nikunen

On kannessakin näkyvät siskot, Saba ja Sarina, jotka elävät Gibatin tasangolla isänsä johtaman nomadiklaanin kanssa. Tyttöjen äiti on kuollut ja isä on kamala. Elämä menee painollaan, kunnes heidän isänsä alkaa myymään klaanin lapsia saadakseen rahaa. Kesäleirissä tytöt kuulevat toisen klaanin lapselta salattuja asioita ja tajuavat olevansa vaarassa.

Tämä trilogian aloitusosa oli aikamoista menoa ja meininkiä. Huomas kyllä, että on lapsille suunnattu ja siten ittelleni tosi sopiva välipalakirja. Tykkäsin tästä sen verta paljon, että aion kyllä lukea trilogian kaks muutakin osaa.

Katri Savolainen: Tyttö Mijas-vuorelta & Dave Roman: Unicorn boy

 Tarina tytöstä ja tarina pojasta. Eri vuosisadoilta, toinen romaanimuodossa, toinen sarjakuvana.

Katri Savolainen: Tyttö Mijas-vuorelta

Tämä on tarina Elasta. Ela on orpo, jonka vanhempi pariskunta on ottanut huostaansa. Ela tietää, että hänen vanhempansa ovat kuolleet auto-onnettomuudessa, josta hän on selvinnyt kuin ihmeen kaupalla hengissä. Eräänä päivänä hän kohtaa pariskunnan torilla ja he huomaavat Elan kytköksen Suomeen. Siitä lähtee kerimään asiat auki Elan taustasta. 

Tää oli kiva vanhempi tyttökirja! Tykkäsin ja oli jännää lukea tällaista juonta pitkästä aikaa.

Dave Roman: Unicorn boy

Sitten nykyaikaisempaan menoon! Tää on tarina Brianista, jonka päähän kasvaa patti. Ja patti kasvaa isommaksi ja isommaksi, kunnes on sarvi. Sarven myötä tulee magia Brianin elämään, kun hän huomaa osaavansa "taikoa". Siitä seuraakin sitten aikamoinen seikkailu, kun taian seurauksena ystävä katoaa ja hänet pitää pelastaa! 

Tää oli tosi viihdyttävä sarjakuva. Tykkäsin paljon. Toivottavasti Roman tekee tälle jatkoa!

L. M. Montgomery: Jane Victoria & Jane Victoria tulee kotiin

Luin nyt toisen kerran nämä Montgomeryn Jane -kirjat! 

Jane asuu äitinsä kanssa kaupungissa kamalan isoäidin luona, eikä tiedä isästään mitään. Kunnes sitten yhtäkkiä tulee kutsu isän luokse saareen. Jane lähtee sinne ja siellä hän kohtaa mitä ihanimman maailman, aivan toisenlaisen kuin kaupungissa. Jane myös oppii asioita vanhempiensa välisestä avioliitosta ja myös toisesta puolesta sukuaan. Sitten koittaa kesän jälkeen paluu takaisin kaupunkiin. Kuitenkin kesän aikana Jane on muuttunut ja muutosta ei voi pysäyttää enää mikään.

Kirjassa on Montgomerylle tyypillistä luontokuvausta, josta pidän ihan hirmuisen paljon. Tulee sellainen olo, että haluaa päästä ihan oikeasti kirjojen kuvausten sisään, nähdä ne itsekin omin silmin ja tuntea tuuli ja sade ja kaikki. Ne luontokuvaukset täydentää hyvin ihmisten tunteita, kuten miltä isoäidin epäreiluus tuntuu tai lähteminen saarelta takas kaupunkiin. Montgomery on ehdottomasti yks mun lempikirjailijoita.

Kaksi lasten kirjaa + sarjakuva

 Muutama lastenkirja tähän väliin. Mulla on nyt joku kausi, että haluan lukea lastenkirjoja.

Saija Uusi-Viitala: Aamu ja salaperäinen seteli

kuvittanut Karin Niemi

Ihanaa saada päähenkilö, joka on pyörätuolissa! Erittäin tervetullutta laajentaa kuvastoa tälläkin saralla. Päähenkilö Aamun innoittajana toimii tässä kirjailijan oma lapsi, joka myös pyörätuolissa.

Aamu ja hänen kaksosystävänsä (kannessa taustalla) löytävät setelin ja siitä alkaa omistajan etsiminen ja myös sisäinen taistelu siitä, että haluaisi pitää rahan itsellään, eikä olla rehellinen. 

Tarina oli kyllä hyvä ja Niemen kuvitus ihanaa. Lisää tällaista!

Phoebe Wahl: Little witch Hazel - A year in the forest

Tämä on tarinakokoelma pienestä Hazel -nimisestä noidasta. Kirjassa on neljä tarinaa, jokaiselle vuodenajalle omansa. Tää oli tosi suloinen kirja! Tykkäsin kovasti. Kuvitus ihanaa ja tarinat lämminhenkisiä.

Luke Pearson: Hilda ja kivipeikko

suomentanut Heikki Kaukoranta

Tää sarjakuva ei yllättäin iskeny muhun oikein. Oikeasti yllätyin siitä, ku oon tästä Hilda-sarjiksesta lukenu niin paljon kehuja.

"Vedenhaltioita, jättiläisiä, metsäläisiä ja peikkoja - Hildan retket poikkeavat aina kovin tavallisuudesta. Tämänkertainenkin reissu tuo taatusti mukanaan yllätyksiä, mutta kuten Hilda osuvasti toteaa: "sellaista on seikkailijan elämä". Brittiläinen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Luke Pearson on kehittänyt oman Hildafolk-taruston, jonka päähenkilönä seikkailee nuori sinitukkainen Hilda-tyttö. Hilda-albumeita on ilmestynyt tähän mennessä neljä, joista ensimmäinen julkaistaan nyt suomeksi. Hilda nimenomaan seikkailee kotiseudullaan, sillä sen asukkeihin kuuluu kaikenlaisia mörköjä ja maahisia. Piirtämisestä pitävä Hilda suhtautuu niihin ihastuttavan luontevasti. Kiveksi muuttunut peikko saa nenäänsä kellon siltä varalta, että se herää Hildan luonnostellessa sitä. Yliluonnolliset hahmotkin käyttäytyvät raikkaan arvaamattomasti. Kun tähän lisätään Pearsonin hauskannäköinen piirräntä, kaunis väritys ja rikas sivuhenkilögalleria, Hildafolkin suosio ei ihmetytä yhtään. Hilda ja kivipeikko -kirjan voi lukea myös suvaitsevuuteen kannustavana taruna, vaikkei perinteinen opettavaisuus siitä silmille hypikään."