2 suomenruotsalaista kirjaa

 Olenpas löytänyt pari mainiota kotimaista kirjaa luettavakseni!

 

Bultande hjärtan: lättlasta berättelser om livet och kärleken

Jolin Slotte toim., Michaela von Kügelgen toim., Kira Nalin toim., Maria Sandin toim. 

Helppolukuinen novelli- ja runokokoelma. Tykkäsin tästä paljon! Kivaa löytää ruotsinkielisiä helppolukuisia asioita, kun koitan palauttaa ruotsia käyttööni takaisin vuosien jälkeen. Tykkäsin novelleista ja runoista kaikista, osa oli jopa jännittäviä. Plus sain lukulistalleni uusia nimiä!

 

"Följande författare har bidragit med texter: 

Henrika Andersson, 

Ann-Helen Attianese, 

Thomas Brunell, 

Otto Donner, 

Lena Frölander-Ulf, 

Sara Jungersten, 

Kjell Lindblad, 

Heidi Sjöblom, 

Lars Strang, 

Heidi von Wright, 

Axel Åhman."

Rosanna Fellman: Pietarsaari, jota kukaan ei halua

suomentanut Jaana Nikula

 

 Ihastuinpa satasella tähän runokirjaan! Ai että! Jotenkin kaikki: tunnelma, asiat, asioiden sanoittaminen, kieli, samaistuminen... Miten joku osaakaan niin hyvin kaiken tän!?!?!?

 

 Pakko saada päästä lukemaan lisää Fellmanin runoja!

Blogin 10v synttärit & Aino Kallas: Seitsemän - Titanic-novelleja

 Tänään 10v sitten perustin tän mun kirjablogin! Wau! Vieläki tätä kirjoitan! Wau! Ei voi ku onnitella itteä tästä sitkeydestä ja intohimosta lukemiseen ja kirjoista kirjoittamiseen. Monenlaista on näihin vuosiin mahtunut. Välillä kirjoittaminen takunnut pahasti ja postaukset laahannu tosi pahasti jäljessä. Nytkin ne laahaa, ku sairastellu ja kaikkea elämässä. Mutta silti kaikista kirjoista jää jokin jälki. Jos ei muuta, ni ainakin sen muistaa, että oon lukenut tän.

Kiitos teille, jotka luette vielä mun blogia! Olette ihania! 

Aino Kallas: Seitsemän - Titanic-novelleja

Tää novellikokoelma oli tosi vaikuttava! Kuten nimestäkin voi päätellä, kokoelman tapahtumat kaikki sijoittuvat kuuluisalle Titanic-laivalle. Kallas kutoi näihin kaikkiin novelleihin jotain taikaa, kaikissa oli jotain sellaista, joka piti otteessaan. Tän kokoelman lukemisesta on nyt useampi kuukausi ja vieläkin mietin näitä novelleja. En enää muista kunnolla mitä missäkin tapahtui, mutta koko kokoelman lävistänyt tunnelma tuntuu vieläkin minussa. 

Mun on pakko hommata tää omaan hyllyyn ja pakko lukea uudelleen nämä novellit. Jokin tässä osui niin kohdilleen mun lukiessa tätä. Ja miettikää, tää novellikokoelma julkaistiin vuonna 1914! 110 vuotta sitten! Jonkinlainen skandaalinpoikanen tän julkaisu oli, kun Titanicin uppoamisestakin oli vain kaksi vuotta. Kallas sai kritiikkiä siitä. Onneksemme tää kuitenkin julkaistiin.

TJ Klune: Lovesong 2 & Brothersong

 Vähä turhankin hitaalla tahdilla saan kirjoitettua postauksia tänne blogiin. Tulehduksesta toipuminen ja kaikki vähä painaa. Noh, kuhan jotain ees tänne sepustan, ettei kaikki unohdu.

Lovesong 2

LINKKI

Novelli tarinoiden välistä tämäkin. Carter äänessä. Ei muuta sanottavaa.

Brothersong

Sarjan päätösosassa Carter lähtee etsimään Gavinia. Gavinia, joka on heidän vihollisensa Robert Livingstonen poika. Gavinia, johon Carter on rakastunut. 

Tässäkin on sitä samaa jääräpäistä meininkia mitä muissa kirjoissa. Erona onneksi Gavin, joka oli vähän erilainen jääräpää! Gavinin huumorista tykkäsin ja hän oli hahmona muutenkin vähän erilainen, koska oli viettäny susihahmossa vuosikausia elämästään.

Tästä sarjasta voi sanoa, että eka ja tämä vika osa on ne parhaat. Eka vei mennessään, toka ja kolmas tuntu liian paljon ekan toistolta. Tää vika on myös toistoa, mutta tässä on myös erilaisuutta, mikä pelastaa.

Kaiken kaikkiaan viihdyttävä ja luettava sarja! Ainut vika hahmojen liika samankaltaisuus.

TJ Klune: Lovesong, Heartsong & Feralsong

 Vähän Klunen ihmissusisaagaa tähän väliin. Oon saanut edistettyä tätä sarjaa pitkän tauon jälkeen.

Lovesong

LINKKI

Novelli. Äänen saa Elizabeth, veljesten äiti. Kiva välipala.

Heartsong

Tässä kirjassa selviää Robbien tarina. Hyvää vaihtelua Bennettin veljeksiin. Vaikka, no, hyvin samankaltainen Robbiekin on kuin veljekset. Ettei sen puoleen. Robbien tarina eros kyllä veljesten tarinasta, että hyvä. Kirja eteni, ku tauko näitten lukemisessa oli tosiaan pitkä.

Feralsong

LINKKI

Novelli tämäkin. Carter ja veljensä äänessä ja myös Gavin!

En ollut edes tiennyt, että Klune on kirjoittanut tällaisia välinovellejakin tähän tarinaan. No, nyt tiedän.

Avaruuteen! Sarjakuva ja novelli

 Välillä pitää päästä vähän kauemmas.

Jim Ottaviani & Maris Wicks: Astronauts - women on the Final Frontier

Sataa valoa -blogissa törmäsin tähän sarjakuvaan viime vuonna. Kun sitten bongasin tämän OverDrivestä niin pitihän se lukea! 

Tää on tarina siitä, miten naisistakin tuli astronautteja. Huomasin muuten, ku googlasin asiaa, että google koittaa väittää, että yhdysvaltalaiset naiset oli ekoja naisia avaruudessa. Sehän ei oo totta! Venäläiset (Neuvostoliitto silloin) naiset oli avaruudessa kymmeniä vuosia aiemmin! Kun tietää astronautin nimen, niin sitten saa oikeaa tietoa. Huoh saakeli tätä yhdysvaltalaisten tiedon vääristelyä.

No, tää sarjakuva itsessään oli tosi mielenkiintoinen luettava! Oli kiinnostavaa nähdä, että mitä kaikkea se vaatii, että pääsee avaruuteen. Miehillä ja naisilla on muuten samat vaatimukset, mutta naiset on lisäksi joutunut taistelemaan misogyniaa vastaan.

Martha Wells: Home: Habitat, Range, Niche, Territory

Vähän Murhabottiakin tähän väliin! Tämä oli lyhyt novelli, joka sijoittuu neljännen ja viidennen kirjan väliin. Porukat ovat palanneet kotiin Mensahin sieppauksen jälkeen. Mensahilla on traumaperäinen stressihäiriö ja hän kieltää sen olemassaolon. Murhabotti taas yrittää haukkana varjella Mensahia ja saada hänet hakemaan apua ja tietenkin samalla taustalla pörrää kaikenlaisia asioita. Kiva välipala tämä!

Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia

 Koska tänään on päivä, jolloin Tove Jansson puoliso Tuulikki Pietilä kuoli 16 vuotta sitten, niin päätin julkaista tämän Tove Janssonin novellikokoelman muumeista tänäpänä.

Vähän epäröiden tartuin tähän. Siitä on nimittäin varmaan 20 vuotta, ku oon muumeja viimeksi lukenu. Pelotti, että tykkäänkö enää. Niin monen kirjan kans käy, ettei enää aikuisena uudelleenlukiessaan pidäkään kirjasta. No, onneksi tän kans ei käyny niin!

Tässä oli monta novellia ja jotenkin kummasti pidin niistä kaikista! Näistä kaikista ihanin oli se novelli, jossa eläkkeellä oleva hemuli alkaa rakentamaan huvimajaa ja sattuu kaikenlaista. Tästä novellista on kannen kuvituskin! Samaten Vilijonkan kokema hurja myrksy oli aivan mahtava tarina! Varsinkin ne myrskyn seuraukset.

Ehkä mää nyt tohin lukea nuo muumikirjat, ku näihin novelleihin ekana sain tartuttua. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että ite muumeista en kauheana tykänny. Ainoastaan Muumimammasta.

Megha Majumdar: A burning & Rania Mamoun: Thirteen months of sunrise

Kaksi upeaa ja vaikuttavaa kirjaa. Toinen Intiasta, toinen Sudanista.  

Megha Majumdar: A burning

Vikas Adam - Kertoja

Priya Ayyar - Kertoja

Deepti Gupta - Kertoja

Ulka Simone Mohanty - Kertoja

Soneela Nankani - Kertoja

Neil Shah - Kertoja

Tää oli melkoinen kirja! Tätä uppos kuuntelemaan, välillä tippui kärryiltä, välillä ärsyyntyi systeemeihin, että voiko noin oikeasti mennä tekemään. Useampi kertojan ääni: Jivan, PT Sir, Lovely ja myös kertoja itsessään, joka välillä vaihtui sekin. Ei kuitenkaan ollut sekava!

"For readers of Tommy Orange, Yaa Gyasi, and Jhumpa Lahiri, an electrifying debut novel about three unforgettable characters who seek to rise—to the middle class, to political power, to fame in the movies—and find their lives entangled in the wake of a catastrophe in contemporary India.

Jivan is a Muslim girl from the slums, determined to move up in life, who is accused of executing a terrorist attack on a train because of a careless comment on Facebook. PT Sir is an opportunistic gym teacher who hitches his aspirations to a right-wing political party, and finds that his own ascent becomes linked to Jivan's fall. Lovely--an irresistible outcast whose exuberant voice and dreams of glory fill the novel with warmth and hope and humor--has the alibi that can set Jivan free, but it will cost her everything she holds dear.

Taut, symphonic, propulsive, and riveting from its opening lines, A Burning has the force of an epic while being so masterfully compressed it can be read in a single sitting. Majumdar writes with dazzling assurance at a breakneck pace on complex themes that read here as the components of a thriller: class, fate, corruption, justice, and what it feels like to face profound obstacles and yet nurture big dreams in a country spinning toward extremism. An extraordinary debut."

Tää oli vaikuttava. Jotenkin tähän maailmaan uppos ja ihmetteli kaikkea. Loppu oli aika raju.

Rania Mamoun: Thirteen months of sunrise

kääntänyt Elisabeth Jaquette

Tämä Mamounin novellikokoelma oli wow! Rakastin tätä! Nää novellit oli niin intensiivisiä ja välillä lukiessa tuntu siltä kuin oisin ollu niiden sisällä.

Álvaro Mutis: Araucaíman kartano ; Lecumberrin päiväkirja & Jeet Thayil: Nämä virheet ovat oikein

 Pari positiivista yllätystä tässä postauksessa! Nämä kaks kirjaa olikin mahtavia uusia tuttavuuksia.

Álvaro Mutis: Araucaíman kartano ; Lecumberrin päiväkirja

suomentanut Satu Ekman

Tässä kirjassa on sisällä kaks novellia.

"Araucaíman kartano on Mutisia omimillaan, kolkkoa ahdistusta rehevässä, aistikkaassa tropiikissa. Suljetun kartanon epäsovinnaista järjestystä tulee järkyttämään lähiseudun mainoskuvauksiin osallistunut nuori näyttelijätär Ángela, jonka seksuaalisuus punoo kohtalokkaan intohimoverkon kartanon aavemaisten asukkaiden ympärille. Unenomaisessa tilassa kaikki säännöt rikkoutuvat ja uskaliaimmatkin toiveet täyttyvät – peloista puhumattakaan."

Tää oli aika wau! Kartanon tunnelma, ihmisten väliset suhteet, kaikki kietoutuneena mielenkiintoisiin verkkoihin. Lukiessa myös tuntu, kuin oisin ite ollu siellä kartanossa kärpäsenä katossa.

"Lecumberrin päiväkirja on kirjailijan tuskallinen, väkevä, realistinen tilitys viidentoista kuukauden tuomiosta Lecumberrin vankilassa Meksikossa."

Tää oli aika koskettava kuvaus vankilaoloista. Huh!

Jeet Thayil: Nämä virheet ovat oikein

suomentanut Aki Salmela

"Intian Keralassa vuonna 1959 syntynyt Jeet Thayil on kirjailija, jonka tuotanto käsittää runoutta, proosaa ja kaksi oopperalibrettoa. Runoilijana Thayil on yksi sukupolvensa omaperäisimmistä kirjoittajista. Hänen neljä kokoelmaansa ja niistä laajennetusti koottu The Collected Poems käsittää tyylillisesti monipuolista, kokeiluille altista ja liikkuvaa runoutta, joissa eteläaasialainen perinne yhdistyy maailmanrunouden virtauksiin. Thayil kirjoittaa yhtä luontevasti niin gaseeleja kuin sonettejakin, mutta myös pitkiä, virtaavia kollaaseja ja kertovia proosarunoja. Hänen tuotantonsa läpäisevät teemat liittyvät menetykseen, kaipaukseen, suruun, addiktioon ja tiettyyn kosmopoliittiseen juurettomuuteen. Vaikka runojen teemat ovat vakavia, on kirjoituksen sävy usein huumorintajuista ja ironista tavalla, joka resonoi monien viime vuosikymmenten länsimaisten virtausten kanssa. Intian sijasta Thayilin runouden konteksti tuntuukin olevan ennen kaikkea oman aikamme kosmopoliittisessa kokemuksessa. Teoksen jälkisanoissa suomentaja Aki Salmela luonnehtii Thaylin runoutta seuraavasti: Itselleni Thayil on kaikista tuntemistani intialaisista runoilijoista läheisin. Hänen kirjoituksensa ei ole liiaksi sidoksissa Intiaan, eikä se myöskään ole vähimmissäkään määrin tendenssimäistä kuten monilla intialaisilla runoilijoilla on tuntunut olevan tapana. Runot eivät myöskään ole sen paremmin sisällöltään kuin ilmaisutavaltaan korrekteja tai sovinnaisia. Niistä ei voi läheskään aina johtaa selvää tarinaa tai tehdä mielekästä parafraasia. Sen sijaan Thayilin runot ovat tyyliltään ja muodoltaan varsin moninaisia, ja ne osoittavat monipuolista maailmanrunouden tuntemusta. Teos sisältää suomentaja Aki Salmelan jälkisanat."

Tämä runokirja oli iloinen yllätys! Thayilin runot oli jotenkin tajunnan räjäyttäviä, hän tarttuu niin moneen asiaan ja tuo niin erilaisia näkökulmia niihin. Jotenkin tuntui kuin ois lukenu hyvää romaania, eikä runoja ollenkaan. Runot eteni ja soljui ja minä seurasin perässä. 

Tätä runokirjaa voin lämpimästi suositella!

Dodie Smith: Linnanneidon lokikirja & Catherine Pozzi: Agnès

 Kaksi kirjaa: toinen romaani, toinen novelli. Molemmat kertovat nuorista naisista omana aikanaan. Kummastakaan en mitenkään suuresti tykännyt. 

Dodie Smith: Linnanneidon lokikirja

suomentanut Marja Helanen-Ahtola

"Päiväkirjamuotoon kirjoitettu romaani 17-vuotiaan Cassandra Mortmanin värikkäästä perheestä, joka asuu vanhassa, rappeutuneessa linnassa, jonka perheen kirjailijaisä osti silloin kun oli rahakas ja uransa huipulla. Nyt varat ovat lopuillaan ja ovella kolkutteleva köyhyys raastaa perheen mielialoja ja elintasoa. Cassandran haaveena on tulla kirjailijaksi ja hän harjoittaakin kykyjään päiväkirjaansa. Siihen hän kertoo kaiken perheestään, romantikko sisarestaan, äitipuolestaan joka on toiminut kauniina mallina, sekä isästään joka ei ole kyennyt luomaan mitään uutta viimekausina. Päiväkirjaan ilmestyy köyhyyden ja arjen pohdintojen lisäksi huomattavasti uutta sisältöä, kun läheinen kartano saa uusia asukkaita ja koko Mortmainin perhe paljon uutta ajateltavaa...

Romaani on julkaistu Yhdysvalloissa vuonna 1945 ja se oli omanaikansa menestysteos, joka on jäänyt elämään monen polven lukijoiden kestosuosikkina ja modernina klassikkona."

Tää oli ihan ok kirja. Jotenkin nää hahmot ei oikein tulleet läheisiksi ja kirja muutenkin oli jotenkin jännä. Juoni kuiteskin veti, joten sen voimin sain luettua kirjan loppuun. Silti en ymmärrä miksi tätä kirjaa on hehkutettu.

Catherine Pozzi: Agnès

suomentanu Juuso Kortelainen

"Yläluokkainen Agnès elää 1920-luvun Pariisissa menestyneiden, lahjakkaiden ja näkemyksissään varmojen ihmisten ympäröimänä. Hän havahtuu olevansa aikuisikää lähestyessään itse vielä kaikin puolin keskeneräinen ja kelpaamaton.

Agnès tarvitsee elämäänsä muutoksen ja käynnistää itsekasvatusprojektin, jonka tavoitteena on kehittyä tulevan rakastetun arvoiseksi. Samalla hän aloittaa kirjeenvaihdon tuon vielä tuntemattoman kanssa. Kirjoittamalla Agnès tutkii itseään, pohtii uskomuksiaan ja rakentaa maailmakuvaansa. Ja ehkä lopulta kelpaa, mutta kenelle?

Ranskalainen kirjailija Catherine Pozzi (1882-1934) kuvaa Agnès-novellissa pitkälti omaa elämäänsä ja kasvuaan. Tähän oman identiteetin etsimiseen, pyrkimykseen kasvaa täydeksi itsekseen ja tarpeeseen kelvata on helppo samaistua.

Novelli on itseironinen mutta myös itsetietoinen: se esittelee kuin ohimennen kirjailijan poikkeuksellisen laajaa lukeneisuutta ja eri tieteenalojen syvällistä tuntemusta. Muodoltaan novelli on tiivis, jokainen sana on tärkeä ja paljon on rivien välissä; sisällöltään se on rikas ja avaa monia kiehtovia maailmoita nykylukijalle.

Agnès on Catherine Pozzin ensimmäinen suomennettu teos. Tätä ennen se on ilmestynyt käännettynä vain saksaksi ja espanjaksi."

Tästä ei oo jääny oikein mitään edes mieleen. En päässy tähän sisään, enkä jotenkin tavoittanut ton Agnèsin mielenmaisemaa. Onneksi oli lyhyt, ku välttämättä halusin lukea tän Lukien läpi vuosikymmenten -lukuhaasteeseen.

Kaksi novellikokoelmaa

Pitkästä aikaa pari novellikokoelmaakin! Nämä olikin molemmat tosi kiinnostavia!

 

Eveliina Nieminen: Late bloomers - short stories of people overachieving without achieving

kuvitus: Cassandre Montoriol

Tän bongasin Marko Suomen kirjapodcastista, kun Suomi haastatteli Niemistä yhdessä jaksossa. Sen verran kiinnosti, että halusin lukea. Tää on kokoelma lyhyitä novelleja, joissa ihmiset vetävät yli tavalla ja toisella ja silti eivät saavuta tai saa aikaan mitään järkevää. Tykkäsin.

Radclyffe Hall: Neiti Ogilvy löytää itsensä

suomentanut Anna Laine

Tämä on sateenkaareva klassikko. Brittiläinen Hall on ollut uraanuurtaja sateenkaarikirjallisuuden saralla. Tässä kokoelmassa oli kolme hänen novelliaan. Ne oli erilaisia kaikki. Eniten pidin ensimmäisestä novellista

Hall herätti kyllä kiinnostuksen minussa. Hän on kyllä ollu aika karsea tyyppi läheisilleen niin se vähän mietityttää. En halua enkä jaksa semmosta lukea ja tukea, joten todennäköisesti tämä jää tähän. Hall on kyllä jo kuollut, mutta silti.

Matti Järvinen (toim.): Mandariinin tytär ja muita vanhoja kertomuksia

 Huomenna alkaa naistenviikko ja näin sen aattona päräytän ilmoille varhaisia suomalaisia naiskirjailijoita! Tämä Matti Järvisen toimittama kokoelma oli upea!

Mielenkiinnosta tartuin tähän novellikokoelmaan, koska en oo muistaakseni aiemmin lukenu yhtään mitään keneltäkään näistä kirjailijoista.

Kokoelma teki muhun vaikutuksen! Pidin oikeastaan kaikista novelleista paljon. Niin paljon, että aion etsiä käsiini lisää luettavaa joka kirjailijalta. En tiedä onko ruotsinkielisiltä suomennettu minkä verran kirjallisia tuotoksia. (En oo vielä googlettanut heitä.) Harmi ku tässä teoksessa ei mainittu kirjan tiedoissa, että kuka nämä yllä olevassa kuvassa olevat novellit on suomentanut.

Joka tapauksessa: toivottavasti tulee lisää tällaisia kokoelmia. Tämänkin kannessa oli numero 1, eli ehkä toivoa on?

Fantasiapläjäys

Spefi-lukupiirissä luettua tältä keväältä. Monenlaista!

R. F. Kuang: Babel: mystinen kertomus

suomentanut Helene Bützow

Kuangin kirja oli WAU. Kirja käsitteli päähenkilön elämän kautta rasismia, kielenkääntämistä, etuoikeuksia ja montaa muutakin asiaa. Luin tätä, fiilistelin, välillä ahdisti jotkin asiat kirjassa. Tää oli kyllä todella hyvä. Juonesta hankala kertoa, koska se vähän spoilais tätä tiiliskiveä. Oli mielenkiintoista lukea kirjan henkilöiden ajatuksia, mikään ei ole niin mustaa tai niin valkoista, harmaan sävyjä mahtuu vähän kaikkeen.

Takakansiteksti kuitenkin tästä vaikuttavasta kirjasta:

"Vuosi 1828. Robin Swift on Kiinasta kotoisin oleva orpopoika, joka on kasvanut salaperäisen tohtori Lovellin luona Lontoossa. Tämän hoteissa hän on vuosia opiskellut latinaa, muinaiskreikkaa ja kiinaa päästäkseen Oxfordin maineikkaaseen Kuninkaalliseen Kieliakatemiaan – joka tunnetaan myös nimellä Babel.

Babelissa valmistetaan myös hopeaa, jonka maaginen mahti yhdistettynä kääntämisen voimaan on tehnyt Britanniasta imperiumin vailla vertaansa.

Robinille Oxford on unelmien täyttymys, jossa ainutlaatuinen tiedon ja vallan yhdistyminen tuottaa kuitenkin ristiriitoja: Britanniassa kasvaneelle kiinalaispojalle työskentely Babelissa tarkoittaa esi-isien pettämistä. Samalla taistelu hopeasta tuo mukanaan vaikeita kysymyksiä. Voiko instituutioita muuttaa sisältä käsin vai vaatiiko vallankumous aina väkivaltaa?

Kuangin romaani yhdistää kiehtovan tarinan, akateemisen kirjoittamisen jäljittelyn sekä kielellisen ja etymologisen rikkauden ennennäkemättömällä tavalla."

Ursula K. Le Guin: Kertomuksia Maamereltä

suomentanut Kristiina Rikman

Tämä oli Maameren maailmaan sijoittuva novellikokoelma. Novellit valaisivat Maameren historiaa monin eri tavoin ja oli todella mielenkiintoista luettavaa. Esimerkiksi miten taikakoulu sai alkunsa, se se oli jännää! Tykkäsin tästä novellikokoelmasta todella paljon! Enää ois tästä kirjasarjasta yksi osa lukematta, snif.

Susanna Hynynen & Dess Terentjeva: Neonkaupunki 3: Luutivoli

Vihdoin odotus palkittiin ja sain käsiini tämän Neonkaupunki-trilogian kolmannen osan!

Tämä olikin sitten menoa. Välillä ihan jännittyneenä luin, että mitä kirjan henkilöille tapahtuu ja välillä olin, että mitä ihmettä. Alkuun tosin kesti hetken kaivaa muistista henkilöt ja tapahtumat ja paikat. Mutta, tämä oli hyvä ja palkitsi odotukset!

"”Mä join Elmin verta ja mä selvisin. Millähän sä selviät musta?”

Lopullinen taistelu Elmin herruudesta on alkanut. Gorkyjen eloonjääneet etsivät epätoivoisesti apua henkihieveriin kidutetulle Tarkkikselle. Fantoms-jengin rinnalla taisteleva Slava kohtaa vihdoin luupoikien johtajan, jonka suunnitelmat ovat yhtä suuret kuin suojelijoilla. Ja Veran täytyy matkustaa Elmin kaoottiseen ytimeen selvittääkseen yökaupungin tappavat salaisuudet ennen kuin koko Elm tuhoutuu.

Luutivoli on Kuvastaja-palkitun kauhufantasiatrilogian Neonkaupunki päätösosa. Siinä ratkeavat kulttisarjan vaikeimmat kysymykset: Hajoaako yhteisö epätoivoisessa tilanteessa? Entä onko autoritaarisen johtajan kumartaminen yksilön ainoa mahdollisuus pelastua?"

Onko elämää Neonkaupungin jälkeen? En tiedä vieläkään. Joudun jonain päivänä lukemaan tän trilogian vielä uudelleen ja fiilistelemään kaikkea.

Sekalaista settiä

 Tässäpä kaksi pikaista kirja-arviota. 

Kate Atkinson: Ihan tavallisena päivänä

suomentanut Kaisa Kattelus

En kyllä tiiä, että mitä tästä kirjasta oikein ajattelisin. Tykkään ja en tykkää. Juoni oli kyllä kiinnostava ja sen takia sainkin luettua tän loppuun. Päähenkilö, Jackson Brodie, oli taas niin meh, etten kyllä jaksa sen hommailuja enempää lukea. Brodie siis tutkii kirjassa kolmea eri tapausta, kadonnutta pikkutyttöä, murhattua lakimiehen tytärtä ja puolisonsa murhannutta naista, joka on myös kadonnut. Nämä tapaukset oli tosiaan kiinnostavia ja tuli yllätyksiä asioiden avautuessa. Brodie vaan pilaa hyvän kirjan, ku on niin ääh. 😂 En sano, että ei koskaan, mutta voipi kestää hyvän tovin, että Atkinsoniin toiste tartun.

Reetta Vuokko-Syrjänen: Mahdottomien kukkien puutarha 

+ bonusnovelli Yhden suhde kolmeen

Innolla tartuin tähän ns. Syntykehon jatkoon. Tää avas hienosti aikoja ennen Syntykehon tapahtumia ja novellit oli kyllä ahmittavia. Ei siis pahemmin motkottamista. Kirjan lopussa oli qr-koodi, josta pääsi lukemaan ton bonusnovellin. Se ei ollut ollenkaan niin hyvä, ku tän kokoelman muut novellit oli, mutta valaisipa sekin lisää tän maailman syntyä. Kuulin myös, että Syntykeholle ois oikeasti tulossa jatkoa ja nyt en tiiä miten päin oottelisin sitä kirjaa! 😍

Mona Eid (toim.): Kiharoita: kirjoituksia hiuksista

 Tää on antologia erilaisia kirjoituksia. On esseitä, novelleja, runoja, keskustelun litterointi, sarjakuva. Kirjoitukset on enimmäkseen suomeksi, mutta seassa on myös muutama englanninkielinenkin.

Antologian sisältö:

johdanto Mona Eid: Tummat silmät, ruskea tukka

voittajaruno Olivia Kallanmaa: Mandartania

essee Aurora Lemma: Lattiakaivo

essee Ranya Paasonen: Taas tukka kasvaa

essee Caroline Suinner: Kauniiksi hän kärsii

essee Hai Nguyen: Hiukset, juurikasvu ja juuret

A collection of memories Fiona Musanga: Pains, pleasures and curiosities

novelli Carmen Baltzar: Otsahiukset

essee Saida Mäki-Penttilä: #omaupeaafro

essee Shadia Rask: Hair play

essee Julian Owusu: Barbershop type vibe

keskustelu Meron Laine & Meri Milash, kirjoittanut Mona Eid: Minun, sinun, meidän hiusmatka

essee Koko Hubara: Asioita, jotka ovat tarttuneet hiuksiini

sarjakuva Warda Ahmed: Voiko miehen jättää hiusten takia?

essee Sara Salmani: Hijabistan tunnustuksia

novelli Nahla Hewidy: Nestemäistä hopeaa

essee Alice Jäske: Nukkerituaali

essee Fatim Diarra: Tie lempeyteen on pitkä ja olen vasta puolimatkassa

Kaikki nämä kirjoitukset herätteli ajatuksia. En ole ihan hirveänä miettinyt suhdetta omiin hiuksiini. Ne on tyypilliset suomalaiset suorat ja liukkaat hiukset. Liukkaus on mua ärsyttäny usein elämäni aikana. Vaan eipä ärsytä enää ku pidän sänkeä. Jostain syystä sänki/kalju on se hiustyyli, jossa tunnen olevani oma itseni. Mun hiukset kasvaa nopeaa ja kuukauden välein pitää ajella hiukset pois, mutta sen mielelläni teen. Kirjaan liittyen: ihanaa, että Suomestakin löytyy nykyään osaamista afrohiuksille! On tärkeää osata hoitaa omia hiuksiaan ja tulla sinuiksi niiden kanssa. Harvemmin hiuksista kokonaan eroon pääsee.

Blackout & Whiteout

 Dhonielle Clayton, Tiffany D. Jackson, Nic Stone, Angie Thomas, Ashley Woodfolk & Nicola Yoon ovat yhdessä kirjoittaneet kaksi mahtavaa young adulta -kirjaa. Molemmissa niin monipuoliset henkilöhahmot ja rakkaustarinat, että näitä luki ihan ilokseen.

Blackout

Tän luin englanniksi. New Yorkissa on kuuma kesäpäivä ja siihen rysähtää vielä sähkökatkos päälle. Novelleissa tapahtuu kohtaamisia exien kanssa, ihastusten kanssa, ystävien kanssa. Kaikissa niissä kipunoi ja kaikki tarinat ja henkilöt jotenkin risteävät toistensa kanssa. Ei tuntunut yhtään siltä, että lukis novelleita. Niin sujuvasti nämä jatkui ja liittyi toisiinsa, vaikka henkilöt/kertojat vaihtuivatkin välissä. Kuusi novellia, kuusi paria, kuusi rakkaustarinaa. Siinäpä se ja olin myyty.

Whiteout

suomentaja Outi Järvinen

Tämän taas luin suomeksi, kun Ellibsistä sain tän helposti käsiini. Tässä on sama idea kuin Blackoutissa. Nyt on vain talvi ja jäätävä lumimyrsky ja Atlanta tukossa sen takia juuri joulun alla. Pienenä erona on se, että vaikka on kuusi tarinaa ja kuusi paria ja kuusi rakkautta, niin kaikki näistä auttavat ekan novellin Stevietä, joka on tehnyt mokan, saamaan tyttöystävänsä takaisin suuren yllätyksen avulla. Matkalla apuun jokainen kohtaa jonkun niinkuin Blackoutissa ja rakkaus sähisee ja kipinöi esiin tavalla tai toisella samalla kun yritetään auttaa Stevietä. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Nämä molemmat oli kyllä ihania ja sujuvia ja herkullisia tarinoita. Yksi iso hyvä puoli oli myös se, että kaikki päähenkilöt olivat ruskeita tai mustia ihmisiä. Lisäksi kaikki kirjailijat ovat myös ruskeita tai mustia. Heistä ainoastaan Nicola Yoonilta olen aiemmin lukenut kirjoja. Aion tutkailla muiden kirjailijoiden kirjoja, jotta saan lisää luettavaa. Tiffany D. Jacksonilta olen jo varannut Missä olet, Monday? -kirjan.

Hyvää joulunaikaa/lomaa kaikille, vietti joulua tahi ei! 

Kaksi lukemaani e-kirjaa

Kaks e-kirjaa, jotka luin viime ja tässä kuussa. Ihan erilaisia ovat, vaikka molemmissa aiheena rakkaus.

Hope Nicholson (toim.): The secret loves of geek girls

Tää oli antologia nörttitytöistä ja rakkaudesta. Sisälsi novelleja ja sarjakuvia. Osa oli tosi hyviä ja toiset vähän plääh mulle. Lukemisen arvoinen antologia!

"The Secret Loves of Geek Girls includes: 

Cover Art by Gisèle Lagacé & Shouri

Art by Renee Nault, Jen Bartel, Sanya Anwar, and Kristen Gudsnuk.

New comics by: Margaret Atwood, Meaghan Carter, Megan Kearney, ALB, Jen Vaughn, Meags Fitzgerald, Gillan G., Diana Nock, Roberta Gregory, Laura Neubert, Sarah Winifred Searle, Natalie Smith, Jenn Woodall, Mariko Tamaki/Fiona Smyth, Irene Koh, Fionna Adams/Jen Vaughn, and Annie Mok.

Illustrated stories by: Kate Leth, Janet Hetherington, Sam Maggs/Selena Goulding, Megan Lavey-Heaton/Isabelle Melançon, Cherelle Ann Sarah Higgins/Rachael Wells, and Stephanie Cooke/Deena Pagliarello.

Text stories by: Brandy Lynn, Diana McCallum, Jen Aprahamian, Katie West, Adrienne Kress, Soha Kareem, Loretta Jean, J.M. Frey, Trina Robbins, Twiggy Tallant, Rachel Deering, Hope Nicholson, Crystal Skillman, Marguerite Bennett, Soraya Roberts, Emma Woolley, Gita Jackson, Renee Nejo, Natalie Zina Walschots, Alicia Contestabile, Tini Howard, Cara Ellison, Jessica Oliver Proulx, and Erin Cossar.

Reprinted comics by: Gisèle Lagacé and Danielle Corsetto"

Tiedot täältä.

Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä

suomentanut Taru Salminen

Tää oli ihana kirja! 💛 Kirja sai pohtimaan syvältä sitä, että jotakuta pidetään niin itsestään selvyytenä, että vasta hänen kadottuaan hänet huomataan. Raakaa! Kirjassa äiti katoaa. Ja kaikki menevät vähän sekaisin siitä. Ääneen pääsevät lapset ja myös puoliso. Kaikki etsivät äitiä ja käyvät läpi suhdettaan häneen ja yrittävät ymmärtää tapahtunutta sekä äitiään. Tää kosketti mua todella. Rakkaus on monimutkaista toisinaan.

Olipa ihan jännä lukea samasta aiheesta niin täysin erilaiset kirjat. Ei näitä voi oikein edes vertailla.

Kathryn Nicolai: Unisatuja rauhattomille aikuisille

 Unisatuja! Pitihän se päästä kokeilemaan! 

Mää tykkäsin näistä! Koin ne rauhoittavina. Luin aina yhden illalla siinä vaiheessa, ku alkoi tuntumaan, että pitää siirtyä sänkyyn ja rueta nukkumaan. Mulle siis toimi. Kaikki ei ollut yhtä hyviä vai pitäiskö sanoa toimivia. Parhaita mulle oli ne, missä kuvailtiin kirjakauppaa tai teenkeittorutiinia tai vastaavaa. Kuvitus oli myös ihanan harmonista ja rauhoittavaa, Léa Le Pivertin tekemää. Mulle kelpais saada lisää tällaisia tarinoita iltasaduiksi.

#naistenviikko: Tinarinnat - Kalevalan naisten uudet tarinat

Kalevala aiheena on ruennu kiinnostaan, kun on päässy lukemaan ihan erilaisia juttuja Kalevalaan liittyen. Esim. viime vuonna lukemani Satalatva - Kalevala uusin silmin oli mahtava lukukokemus! Siksi innostuin tästä kirjasta. Mahtavaa saada Kalevalan naisia esiin!

"Joskus naiselle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin muuttua suunnattomaksi petolinnuksi."

Emmi Itäranta: Taivasta silpovat siivet

Sisältö:

Ensin kirjailija, sitten kuvittaja

Esipuhe: J.S.Meresmaa

Emmi Itäranta: Taivasta silpovat siivet

Julia Savtchenko: Louhi

Jenny Kangasvuo: Tulisoronen, kivikipinä

Broci: Tuurin (Thor) vaimo

Jenna Kostet: Kaitse karja kaunihisti

Emma Kantanen: Pohjan neito

Katri Alatalo: Ken kulkee vettä vasten

Karin Niemi: Aino

Solina Riekkola: Kalma päätä kallistavi

Juliana Hyrri: Tuonen tytti

Anu Holopainen: Veen voima, veen väki

Jutta Kivilompolo: Vellamo

Johanna Sinisalo: Poika palasina

Johanna Rojola: Lemminkäisen äiti

Anne Leinonen: Vilua hohkaa hopea

Emmi Nieminen: Annikki

Tiina Raevaara: Saaren neidot, kauan kasvaneet

Anne Muhonen: Kyllikki

Anni Kuu Nupponen: Tule marja poimimahan

Nora Surojegin: Marjatta

Magdalena Hai: Veen emonen, ilman impi, Ilma-Tarin kätilö

Maya Hahto: Ilmatar

Pidin kaikista kirjoituksista. Tykkäsin ku aikajana oli menneestä nykyhetken kautta tulevaisuuteen. Kaikki kirjailijat ei ollu mulle tuttuja ku nimeltä. Tän kirjan lukemisen jälkeen totesin, että haluan tutustua paremmin uusiin tuttavuuksiini. En oo aiemmin lukenu ku korkeintaan jonkun novellin Kostetilta, Alatalolta, Riekkolalta, Raevaaralta, Nupposelta ja Hailta. Nupposelta ja Hailta on kirja mun hyllyssä oottamassa, että alan lukemaan niitä.

Näistä tarinoista jäi mieleen Louhi, Tuurin vaimo, Tytti, Vellamo, Lemminkäisen äiti ja Marjatta. Lemminkäisen äidin tarina oli aika koskettava. Tytti taas oli patologi, joka saatteli kuolleita Tuonelaan, mikä oli aika odottamatonta. Kuvituksista mulla ei jääny oikein mitään mieleen. Taisin eläytyä niin näihin tarinoihin.

Iso ja lämmin suositus tälle antologialle! Uskon, että tuun lukemaan tämän uudelleenkin.

Mia Malmi (toim.): Hullu akka! - kirjoituksia naiseuden pimeältä puolelta

Että kirjoituksia naiseuden pimeältä puolelta. Vihaisista ja tympeistä naisista. Olihan nää paikoin aika stereotyyppisiä ja paikoin taas aikas jees.

 

Kirjoittajat:

Laura Halminen

Sanna Kiiski 

Hanna Hauru 

Leila Itkonen 

Jouni Hynynen 

Laura Friman

Pauliina Seppälä 

Anna Perho

Roman Schatz

Saara Cantell

Sunniva Strömnes 

Meri Eskola

Anna Kortesalmi

Terhi Koulumies 

Rosa Meriläinen 

Piitu Uski

Elli Mäkelä

Hanna-Riikka Kuisma

Susanna Yliluoma

Elina Reenkola

Satu Irisvik

Näistä kirjoituksista ei jäänyt mieleen kuin Piitu Uskin kirjoitus. Olin vaan, että wow, hänhän osaa kirjoittaa! Kirjoittaispa hän kirjoja. Muut ei jääny mieleen kirjasta, sorry siitä.

Angela Carter (toim.): Pahoja tyttöjä ja villejä naisia

Huh! Tän novellikokoelman lukemiseen meni usiampi kuukausi ja häpeäkseni täytyy myöntää, ettei oo jääny oikein mitään mieleen koko kokoelmasta. GoodReadsissa oon antanu tälle neljä tähteä eli oon tykänny tästä aika paljonkin.  

Teoksen novellit:

Elizabeth Jolley (Iso-Britannia/Australia): Viimeinen sato

Leonora Carrington (Iso-Britannia/Meksiko): Debytantti

Rocky Gámez (Yhdysvallat): Glorian tarinoita

Bessie Head (Etelä-Afrikka): Life - Elämä

Jane Bowles (Yhdysvallat): Guatemalalainen idylli

Katherine Mansfield (Uusi-Seelanti): Nuori tyttö

Colette (Ranska): Sateinen kuu

George Egerton (Australia/Iso-Britannia): Naimakauppa

Frances Towers (Intia/Iso-Britannia): Violet

Ama Ata Aidoo (Ghana): Luumuja

Grace Paley (Yhdysvallat): Nainen - vanha ja nuori

Andrée Chedid (Egypti/Ranska): Ikuinen piina

Angela Carter (Iso-Britannia): Purppura, häpeämätön itämainen venus

Djuna Barnes (Yhdysvallat): Maa

Vernon Lee (Ranska/Iso-Britannia/Italia): Herra ja rouva Oke

Jamaica Kincaid (Antigua ja Barbuda/Yhdysvallat): Tyttö

Luo Shu (Kiina): Liu

Näistä mulle jäi mieleen Carringtonin Debytantti ja Carterin Purppura. En tajua miten nää kaikki on pyyhkiytyny niin tehokkaasti mun mielestä! Tai no, oletettavasti johtuu tästä mun unettomuudesta. 😅

Suomennos: 

Tampereen yliopiston kääntäjäkoulutuslaitoksen käännösryhmä:

Hilppa Lappalainen

Kaisa Koskinen

Laura Järvinen

Kirsi Kankaansivu

Pia von Essen

Maarit Ritvanen

Sirpa Suhonen

Ritva Kaukonen

Sirkka-Liisa Leinonen

Erja Yli-Knuutila

Riitta Oittinen

Marjo Kuusto

Semmonen kiva oli tää novellikokoelma! Mun ehkä pitää lukea tää joskus uudelleen, että jos sitten jäis jotain mieleenkin tästä. 😂