Koska tänään on päivä, jolloin Tove Jansson puoliso Tuulikki Pietilä kuoli 16 vuotta sitten, niin päätin julkaista tämän Tove Janssonin novellikokoelman muumeista tänäpänä.
Vähän epäröiden tartuin tähän. Siitä on nimittäin varmaan 20 vuotta, ku oon muumeja viimeksi lukenu. Pelotti, että tykkäänkö enää. Niin monen kirjan kans käy, ettei enää aikuisena uudelleenlukiessaan pidäkään kirjasta. No, onneksi tän kans ei käyny niin!
Tässä oli monta novellia ja jotenkin kummasti pidin niistä kaikista! Näistä kaikista ihanin oli se novelli, jossa eläkkeellä oleva hemuli alkaa rakentamaan huvimajaa ja sattuu kaikenlaista. Tästä novellista on kannen kuvituskin! Samaten Vilijonkan kokema hurja myrksy oli aivan mahtava tarina! Varsinkin ne myrskyn seuraukset.
Ehkä mää nyt tohin lukea nuo muumikirjat, ku näihin novelleihin ekana sain tartuttua. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että ite muumeista en kauheana tykänny. Ainoastaan Muumimammasta.
Tohdi vaan lukea, vaikka vaaniikin se riski, että ennen iki-ihana kirja osoittautuisikin nyt tylsän latteaksi tai ihan kamalaksi. Mielipiteethän muuttuvat ihmisen vanhetessa!
VastaaPoistaJa se on ihan hyvä, että mielipiteet muuttuu! Ois ehkä vähän outoa olla samaa mieltä kaikesta aina.
PoistaJotkut nousta novelleista on aika lailla erilaisia kuin muumikirjat, mutta muumikirjstkin ovat erilaisia. Kirjoissa olevista piirroksista pidän.
VastaaPoistaMun pitäis kyllä lukea näitä lisää, että näkisi eron. On niin kauan, ku oon viimeksi näitä lukenu.
Poista