Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jane Austen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jane Austen. Näytä kaikki tekstit

09 marraskuuta, 2026

Kim Edwards: Unien järvi & Camila Sosa Villada: Yöeläimiä & Jane Austen: Arkaileva sydän

Alan olla loppusuoralla tässä viime vuoden lukemiston postaamisessa. Tässä postauksessa on yks ja seuraavassa vielä yks ja loput jo tän vuoden lukemistoa.
 



Kim Edwards: Unien järvi
suomentanut Susanna Tuomi-Giddings 
(2025 luettu)
 
Viimeinen romaani viime vuodelta! Tää olikin sitte jännä tapaus. Tässä oli jotenkin tosi hidas ja viipyilevä tunnelma. Semmonen jännä. 
 
No, Lucy palaa kotiinsa vuosien poissaolon jälkeen. Parisuhde on käännekohdassa. Elämä on käännekohdassa. Selvittämättömät asiat vaivaa. Ja sitte vielä kohtaa ensirakkautensa ja jotain taas käynnistyy. Lisäksi Lucy törmää sukunsa salaisuuksiin.
 
Tämä oli tämmönen kasa asioita. Jännä kirja. Se tunnelma. Lukemisen arvoinen! 
 
 



Camila Sosa Villada: Yöeläimiä 
 suomentanut Emmi Ketonen
(luettu 2026)
 
Tämä taas oli tunnelmaltaan ihan kaikkea muuta. Täräyttävä kirja! Tää kertoo travestista, Camilasta, ja muiden hänen kaltaisten elämästä Córdobassa. Ja kuinka he löytävät vauvan ja näin perustavat perheen. Kaikki tämä, raaka elämä, sen keskellä vauva ja hellyys ja perhe. Oli kyllä lukukokemus ja hyvällä tavalla. Jäin koukkuun tähän Sosa Villadan tyyliin kirjoittaa.
 



Jane Austen: Arkaileva sydän 
suomentanut Kersti Juva 
(luettu 2026)
 
 Tää oli ehkä parhaita Austenin romaaneista, jotka oon nyt lukenu kaikki. Joo, olihan tääki täynnä raivostuttavia henkilöitä, niistä ei kait Austeneisssa pääse eroon. Austen selvästi kuitenkin kehittynyt kirjoittajana!
 
Nuoruuden rakastavaiset kohtaavat jälleen vuosien jälkeen ja jotain liikahtaa. Tunnevyyhti on melkoinen kaiken jälkeen. Saavatko he selvitettyä välinsä? Ja mikä ylipäätään tuli heidän välilleen?
 
Sitte ois enää yks Austen lukematta! 

31 heinäkuuta, 2026

Kirjabloggaajien klassikkohaaste: Jane Austen: Neito vanhassa linnassa

Jotakin syötäväksi kelvotonta -blogissa tämän kertainen klassikkohaaste! 
 
  
 
 
 Tämä postaus on Austenin romaanista, josta oon tykänny eniten.
 
 
 
 
 
Tää oli kunnon seurapiiridraamaa! Käänteitä riitti ja välillä päähenkilö Catherine oli ihan sivuosassa tässä meiningissä. Hahmot on melkoisia. On tyhjäpäisyyttä, omiin oletuksiin vankasti uskovia, rahaa naimalla haluavia, jäätäviä juonittelijoita, mutta onneksi myös niitä järkeviäkin tyyppejä. Ystävyys loppuu, kun hyöty loppuu. On petoksia. On kaikkea! Olipahan menot! Saatikka sitte lopun draamat, kun Catherine-neito on käynyt linnassaan ja rakastunut prinssiin ja se avioliittohan ei sovi kaikille!
 
Tää oli siis sangen viihdyttävä kirja! Väliin jotkut henkilöt sai raivon pintaan lukiessa, väliin nauratti paljon eri asiat, sitte vaan ootti, että neito ja prinssi saisivat toisensa. 
 
Suosittelen lukemaan! Oli lukukokemus tosistaan! Austen upeasti pisti seurapiirien menot pilkaksi ja sitä oli kyllä nautinto lukea. 

06 maaliskuuta, 2026

Virginia Woolf : Nuolen sinua hellästi & Jane Austen: Kasvattitytön tarina & Sun Tzu: The art of war

 Tässäpä kaks kirjaa, joista en kummastakaan kauheana tykännyt, mutta luinpa silti! Ja lisänä vielä kolmas, joka oli vähän outo ja tylsä lukukokemus




Virginia Woolf: Nuolen sinua hellästi
suomentanut Tuomas Kilpi

Täytyy sanoa, että minusta ei saa Woolfin fania ainakaan hänen päiväkirjojensa kautta. Aikamoinen persoona kyllä hän! Jääräpäisyyttäni luin tän loppuun. 😂 Enkä aio lukea enempää Woolfin päiväkirjoja.




Jane Austen: Kasvattitytön tarina
suomentanut A.R. Koskimies

Tämä oli kyllä ehdottomasti paskin ja pitkäveteisin Austen, jonka oon lukenu. Onneksi en lukenu tätä ensimmäisenä Austenina! Ois varmaan jääny siihen Austenien lukeminen kerrasta.

Tylsän teki se, että kirjassa ei tapahtunut juuri mitään, henkilöt oli kamalan ykspuoleisia ja/tai kusipäisiä, hemmoteltuja kakaroita, sitte tää kasvattitytär oli liian kiltti ja alistettu. Huoh.

 Jääräpäisyyttäni luin tänkin loppuun. Lisäksi katoin tästä tehdyn elokuvan sinnillä ja se oli kyllä ihan yhtä paska ku tää ite kirjakin.




Sun Tzu: The art of war
kääntänyt Ralph D. Sawyer

Sitte tää. Omasta hyllystä. Sinänsä ihan loogisia oli Sun Tzun asiat, mutta tylsiä. Sinnillä vaan loppuun asti, että voi sanoa lukeneensa tän. Oisin varmasti saanu tästä enämpi irti, ko ois suomeksi lukenu. Ehkä vielä luen ihan mielenkiinnosta.

19 toukokuuta, 2025

Kaisa Viitala: Klaanin vieraana & Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo

 Välillä vähän romantiikkaakin luettuna.




Kaisa Viitala: Klaanin vieraana

Mää kyllä ihan rakastuin tähän kirjaan! Tää on ihan 5/5! Parasta tässä kirjassa oli se, että nauroin ääneen tätä lukiessa. Harvinaista minulle. Rakastin Agnesin ja Fingalin tempoilua itsensä ja tunteiden kanssa. Rakastin sitä, että päähenkilö on vammainen ihminen. Virkistävä ja iloa elämään tuova kirja tämä. Seuraavan osan lukemista odotan innolla.




Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
suomentanut Kersti Juva

Austenien lukeminen jatkuu! Nyt vihdoin minäkin tiedän tämän kirjan ja mitä se pitää sisällään. Musta ei kyllä tullu Elizabethin ja Darcyn faneja, että ei sen puoleen. Pidin heissä kuitenkin siitä, että molemmat kasvoivat ja kehittyivät ihmisinä tän kirjan aikana. Siksi myös pidän tästä kirjasta eniten tähän mennessä luetuista Austeneista.

Ois se ollu karseaa elää tuota aikaa. Elizabethin äidin elämän suurin tavoite on saada kaikki viisi tytärtään naimisiin. Huhhei! Äiti on kyllä muutenkin kamala. Eikä isä ole kovinkaan paljon parempi. Kirjassa on kyllä kieltämättä monenlaisia epäkohtia, jotka tökkivät silmiin. Silti tämä kirja oli kyllä kaiken kaikkiaan viihdyttävää luettavaa. Austenista on kyllä tullu ihan salakavalasti yks mun lempikirjailijoista. Oho ja wau.

03 joulukuuta, 2024

Jane Austen: Järki ja tunteet + Jane Austen & Ben H. Winters: Järki ja tunteet ja merihirviöt

 Tässä onkin sitten kaksi todella mainiota kirjaa! Ai että! 💘 Kirjahillan kanssa yhdessä luettiin nämä molemmat kirjat.


Jane Austen: Järki ja tunteet
suomentanut Aune Brotherus

Klassikoiden klassikko tämä! Oih ja voih! Sisarukset Elinor, Marianne ja Margaret. Margaret jää kylläkin ihan sivuosaan tässä, kun siskonsa ovat pääosassa. Elinorilla ja Mariannella on molemmilla rakkaus ja niin erilaiset tavat kokea se. Elinor on pidättyväinen, Marianne taas heittäytyy 110 lasissa tunteiden vietäväksi. Heidän äitinsä taas on hyvin Mariannen tyylinen ja yllyttää ihan tytärtään. No, siskot joutuvat molemmat pettymään rakkauteensa, kun sulhasista tulee tieto heidän kihlauksistaan. Tätä kaikkea sitten setvitään, juoni kulki ja välillä huokasutti se vatvominen. Se ei onneksi ollut liiallista. Yllätyksiä myös tulee eteen ja loppu olikin mukava. 

Nautin kyllä tän lukemisesta. Musta on tullu Austenin fani!



Jane Austen & Ben H. Winters: Järki ja tunteet ja merihirviöt
suomentanut Virpi Vainikainen
kuvittanut Eugene Smith

Tää on sitten just sama tarina! Sijoitettu vaan maailmaan, jossa on merihirviöitä! Tää oli kyllä hurja, hauska ja odottamaton, varsinkin lopussa oli melkoinen pommi. 

Tykkäsin tästä tosi paljon ja en kyllä pysty edes sanomaan, että onko tämä vai alkuperäinen parempi.

16 syyskuuta, 2024

Jane Austen: Emma & Rachel Billington: Emma and Knightley - Perfect happiness

 Kirjahillan kanssa luin nämä molemmat kirjat: Emman ja Emma & Knightleyn. Ai että! Kiitos, kun sai valittaa Emmasta ja näistä mahdottomista tyypeistä kirjoissa. Ja nimenomaan hyvällä tavalla valittaa, koska kirjat kuitenkin niin hyviä, ettei niitä voi jättää kesken!

Krhm. Minä ihan vain pikkusen jälkijunassa kirjoitan näistä kirjoista. Nämä kuitenkin luettu jo kesällä.


Jane Austen: Emma
suomentanut Aune Brotherus

Emma olikin aikamoinen kirja. Mulla ei ollut Austenin suhteen kauheana mitään odotuksia, lähinnä se, että minkälaista tekstiä sitä pukkaa, kun lukee 200v sitten kirjoitettua kirjaa ja vieläpä 600-sivuista opusta. 

Emma olikin sellainen hemmoteltu ja hyvin etuoikeutettu varakkaassa perheessä kasvanut nuori nainen, josta ainakin mun oli vaikea tykätä. Hän hyvin kärkkäästi puuttu toisten asioihin naittamalla heitä ja siitähän sitten seuraa kaikenlaista väärinkäsityksineen päivineen ja sitä touhua seurataan koko kirjan ajan. 😂 Silti tykkäsin tästä kirjasta kovasti. Austenin teksti oli ihan omanlaistaan, kun on tottunut lukemaan enimmäkseen 1900-luvun lopun ja 2000-luvun tekstejä. 




Rachel Billington: Emma and Knightley - Perfect happiness

Billingtonin kirjoittaman jatko-osan aloitin e-kirjana, mutta onneksi sen pysty kaukolainaamaan ni jatkoin sitten sillä, kun kaukolaina saapui.

Tän kirjan tarina jatkuu siitä, mihin Emma päättyi. Tässä seurataan Emman elämää avioliitossa Knightleyn kanssa. Kirjassa riittää draamaa tässäkin. Tosin Emma ei sitä kaikkea itse aiheuta vaan hänen elämänsä ihmiset. Tämä kirja oli hyvin viihdyttävä, vaikka ei tasoltaan ylläkään Austeniin. Toki kirjojen ilmestymisen väli on se 200 vuotta, että selittää monia asioita. Oli mukavaa myös nähdä, että Emma alkoi enemmän ja enemmän reflektoida itseään ja tajuta oman etuoikeutetun asemansa, mikä alkoi jo alkuperäisessä kirjassa.


Mun Austen-huuma tais alkaa tästä.