Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brandon Sanderson. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brandon Sanderson. Näytä kaikki tekstit

10 lokakuuta, 2022

Brandon Sanderson: Ajan sankari

"Viimeisen valtakunnan kukistuessa Syvyys palasi. Kaikkialle tunkeutuvan usvan hengenvaarallinen olemus toi muassaan yhä tiheämmin toistuvat tuhkasateet ja aina vain rankemmat maanjäristykset. Kaiken huipuksi Vin huijattiin vapauttamaan Ylenemisen kaivosta muinainen, mystinen voima.Ainoa tieto Ylenemistä edeltäneestä ajasta ja Syvyyden todellisesta luonteesta kuoli Lordihallitsijan mukana. Uuden valtakunnan keisari Elend Venture etsii epätoivoisesti Lordihallitsijalta jääneitä vihjeitä, joiden avulla hän voisi vielä pelastaa kansansa - ja maailman.Mutta kuinka Vin ja Elend mitenkään voisivat päihittää muinaisen kaikkitietävän olennon, jolla on kyky muuttaa todellisuutta? Ihmiskunnan lopullinen tuho näyttää vääjäämättömältä..."



Niin saatiin tämäkin tarina ja trilogia päätökseen. Mun keskittyminen oli sitä sun tätä ja sen takia kirja edisty mulla tosi hitaasti. Tarinan imu kyllä piti koko ajan ja tapahtumat oli kiinnostavia ja välillä ihan tunteita herättäviäkin. Tässä kirjassa tosi mielenkiintoista oli päästä tutustumaan pikkuisen paremmin terrisläisiin ja erityisesti kandroihin ja heidän maailmaansa.

Juoni oli mielenkiintoinen, vaikka hetkittäin mua kyllä turhautti etenkin Vinin ja Elendin suhteen, ku tuntui, että liian hitaasti edistytään. No, kaikki kyllä selkeni lopuksi ja voi vihtori mikä loppu tässä olikaan. Yllätti minut! Olin vaan että vää ja ää ja ei ja kyllä ja miksi. 

Suosittelen tätä trilogiaa! Maailma on mielenkiintoinen ja loppuki jännä.

12 elokuuta, 2022

Brandon Sanderson: Usvasyntyinen- trilogian kaksi ekaa osaa

Spefi-lukupiirin antia tämäkin trilogia! En olis saanut tartuttua tähän ilman lukupiiriä.




Osa 1: Viimeinen valtakunta

Tää lainaus GoodReadsista kuvaa parhaiten tätä ekaa kirjaa:
 
"Tuhat vuotta sitten Viimeisessä valtakunnassa käytiin ankara taistelu pahan ja hyvän välillä.

Nyt jäljellä on vain pölyn ja sumun peittämää joutomaata, jonka asukkaita kuolematon hallitsija ohjaa raudanlujalla otteellaan.

Vaikka jokainen vastarinnan kipinä on tukahdutettu, toivo lepattaa vieläkin pienenä liekkinä. Salaperäisen, usvasyntyisen Kelsierin johtama varasjoukkio on kehittelemässä häkellyttävää, tuhoon tuomitulta vaikuttavaa suunnitelmaa pahuuden vallan kukistamiseksi, ja nuori katujen kasvatti Vin tempautuu puolivahingossa hankkeeseen mukaan.

Onko toisenlainen tulevaisuus sittenkin mahdollinen vuosituhannen sorron jälkeen?"

Tarina oli tosi vetävä! Ihan yllätyin! Taikamaailma oli mielenkiintoinen, henkilöt oli mielenkiintoisia, ylipäätään koko kirjan maailma oli mielenkiintoinen. Kirjan loppu oli ihan vää ja byää, mitä mitä mitä. Siksi piti tarttua seuraavaankin osaan tässä trilogiassa.




Osa 2: Ylenemisen kaivo

Tarina piti edelleen lujasti otteessaan! Taas GoodReadsista hyvä kuvaus kirjan tapahtumista:

"Kelsierin kopla teki sen minkä piti olla mahdotonta: päihitti jumalan kaltaisen tyrannin, Lordihallitsijan, jonka valta oli kestänyt tuhat vuotta. Nyt Viimeisen valtakunnan tuhkista täytyy rakentaa uusi, terve yhteiskunta. Tehtävä on uskottu Vinille ja Elend Venturelle - katulapselle, josta on tullut valtakunnan voimakkain usvasyntyinen, ja idealistiselle aatelisnuorukaiselle, jonka pitäisi nyt hallita kuninkaana.

He eivät ole päässeet edes vauhtiin, kun kolme eri armeijaa hyökkää. Kun piiritys kiristyy ja tilanne käy tukalaksi, hitusen toivoa tarjoaa muinainen legenda. Mutta vaikka Ylenemisen kaivo osoittautuisi todeksi, kukaan ei tiedä missä se on tai millaisia voimia siinä piilee.

Alkaa näyttää siltä, että Lordihallitsijan kukistaminen olikin helppo osuus. Todellinen haaste on selvitä sen seurauksista."

Tän trilogian henkilöihin on kerinny jo kiintyä, esim. terrisläiseen Sazediin ja kandra OreSeuriin. Kaikista hahmoista pitää ainakin vähän. Lisäksi juonikin etenee jouhevasti kaiken aikaa, joten tylsiä hetkiä ei oikeastaan ole.


Trilogian viimeinen osa, Ajan sankari, on mulla vielä kesken. Eli siitä kuullaan, kunhan saan luettua sen tiiliskiven loppuun asti.