Kolme sarjakuvaa, jotka kaikki näköjään liittyvät jotenkin mielenterveyteen ja/tai traumoihin. Miten oonkin tällaisia nyt lukenut? No, aihe on ikuisesti kiinnostava.
Margaret Kimball: And now I spill the family secrets
Tämä oli yhtäaikaa kiinnostava ja paikoin tylsähkö kirja perhesalaisuuksista ja niiden vaikutuksista kaikkiin perheen jäseniin. Miten se kaikki piiloteltu tuntuu ja näkyy silti, vaikka sitä yritetään peitellä ja ei puhuta mitään tapahtuneista. Ja kun Margaret alkoi kaivella salaisuuksia esiin saatuaan yhtäkkiä tietää jotain ihan uutta, niin kaiveltavaa riittää. Tää oli kyllä todella samaistuttava sarjakuva!
Étienne Davodeau: Lulu Anew
kääntänyt englanniksi Joe Johnson
Tämä on tarina Lulusta, perheenäidistä, joka yhtäkkiä katoaa. Häntä yritetään etsiä ja tarina alkaa keriytyä pikkuhiljaa auki perheenjäsenille ja ystäville. Tämä se oli kyllä mielenkiintoinen! Ai että! Suurella mielenkiinnolla seurasin Lulun tarinan mutkia. Ja loppu oli vielä odottamaton niin a vot!
Debbie Tung: Everything is ok
Debbie Tungilta luin aiemmin Quiet girl in a noisy world ja pidin siitä. Kun törmäsin tähän e-kirjastossa niin pitihän se lainata ja lukea. Tän lukeminen alkuun ahdisti aika iloisesti. Tässä on niin hirveän paljon samanlaisia asioita, mitä itse oon kokenut masentuneena, että tuntu kertakaikkisen inhottavalta kohdata niitä tässä. Tasasin hengitystä ja luin loppuun. Pidin tästä paljon kaikesta huolimatta. Tung on kuvannut kyllä todella hyvin masennusta! Siitä isot pojot hälle!
