30 joulukuuta, 2021

Sarjiksia

Sarjakuvia mulla tulee luettua säännöllisesti niin tässä taas niin monta. En näköjään tee enää yksittäisiä postauksia, vaan lyön kaikki samaan. Ei oo oikein muuta jaksanut tän mun pitkään jatkuneen unettomuuden kanssa. Ja koen tasonkin kärsineen näitten postauksien kanssa, kun ei jaksa kirjottaa. No, näillä mennään. Eiköhän tää joskus tästä parane.


Riina Tanskanen: Tympeät tytöt

Täähän oli. Tunnistin itteni joka luvusta. Varsinkin Kiltti tyttö kolahti. Tää kyllä kannattaa kaikkien lukea, niin tietää millasessa Suomessa me kasvetaan.


Kabi Nagata: My solo exchange diary 2

Tykkään Nagatan tyylistä. Tää oli mukavaa luettavaa, ehkä vähän tylsähkö paikoin.




Zidrou & Arno Monin: The Adoption

Tää oli aika ihana ja liikkis sarjakuva Gabrielista, jonka poika adoptoi lapsen Perusta. Tarinan loppu oli kyllä aika surullinen. 




Liv Strömquist: Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan

Tuttua Strömquistia. Asiaa täynnä. Mulle nää Strömquistit on vähä ristiriitaisia, koska nää on välillä aika tylsää luettavaa ja silti näissä joku pitää otteessaan.



Debbie Tung: Quiet girl in a noisy world

Olikohan tää koko vuoden paras sarjakuva? Löysin itseni niin monelta sivulta ja välillä nauroin ääneen tätä lukiessa. Tung kuvaa kyllä niin hyvin introvertin elämää. Tahdon kyllä lukea lisää Tungilta.



Tämmösiä sarjakuvia tässä. Ootko lukenu näistä ketään?

2 kommenttia:

  1. Tympeät tytöt ja Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan on luettu, pidin kovasti molemmista! :)

    VastaaPoista