3 jännäriä

Tullu luettua dekkareita taas ihan uutterasti. Jännästi aina alan lukea dekkareita, ku elämä on joltain kohen liian raskasta ja/tai stressaavaa.

Holly Jackson: Kiltti tyttö, julma kosto

suomentaja: Leena Ojalatva

Jatkoin Jacksonin dekkaritrilogiaa. Tää sen toinen osa. Edellisen osan tapahtumista on kulunu joitain kuukausia. Pipin ystävän veli katoaa ja lopulta hän suostuu pitkin hampain tutkimaan tapausta, vaikka pelko kolkutteleekin takaraivossa edellisen kirjan tapahtumien takia. Pip tekee Ravin kanssa podcastia edellisen kirjan tapahtumista ja käyttää podcastiaan myös kadonneen Jamien etsintään. Yhdessä he tutkivat katoamista tässäkin kirjassa.

Kirjan rakenne on sama ku edellisessä eli välillä on puheluiden yms litterointeja ja viestittelyketjuja ja sitten taas tavallista tapahtumien kerrontaa. Tykkään tästä tyylistä! Kirja oli oikein vetävä. Odotan kyllä innolla seuraavan osan ilmestymistä.

Jane Harper: Kadonnut mies 

suomentaja: Mari Hallivuori

On kolme veljestä, joilla ei ole kauhean hyvät välit. On isot maatilat, isot eli kymmeniä kilometrejä laidasta laitaan. Veljesten maatilat vierekkäin ja silti he näkevät harvoin. Yksi veljeksistä löytyy kuolleena autiomaasta. Siitä alkaa kuoleman ja myös välien selvittely. Harper on kutonut taas verkon veljesten tapauksen ympärille. Hitaasti tarina ja taustat kerivät auki. Mikään ei olekaan ihan siltä miltä näytti. Murhaajaakaan en arvannu ku ihan vasta lopussa. 

Tää oli taattua Harperia. Odotan kovasti seuraavaa suomennosta!

Elina Backman: Kun jäljet katoavat

Tää on toinen osa Saana Havas- sarjasta. Saana ja miesystävänsä Jan tutkivat toisistaan tietämättä samaa katoamistapausta. Tässäkin kirjassa on podcasti mukana, kun Saanaki tekee podcastia edellisen kirjan tapahtumista ja myös hän käyttää podcastiaan kadonneen etsimiseen. Muuten tää kirja on ihan erilainen verrattuna Jacksonin kirjaan. Murha ja katoamistapaus liittyvätkin yhteen ja Janilla kollegoineen ja Saanalla melkein itekseen onkin selvittely tapauksissa. Myös Janin ystävä, psykologi ja profiloija, liittyy tapaukseen mutkan kautta. Ratkaisu tuli osittain puskista. Ihan en osaanu oottaa tätä kuviota, mikä paljastui kaiken takaa. Hyvin piti kyllä otteessaan tämäki dekkari, niinku kaksi yllä olevaakin. Pakko saada pian käsiin Backmanin seuraava Havas-kirja. Niin taiten hän luo nää tarinat.

Ookko lukenu nää? Mitä oot tykänny? Tai aiokko lukea, jos et oo lukenu vielä?

Jane Harper: Kuiva kausi ja Luonnonvoimat

Minäkin viimein olen päässyt lukemaan Jane Harperia! Kauan se kesti, jos miettii, että häneltä on jo neljä kirjaaki suomennettu. 

 Kuiva kausi:

Kirjaston sivuilta kuvaus: 

"Pieni Kiewarran kaupunki eteläisessä Australiassa kärsii vuosisadan pahimmasta kuivuudesta. Joet kuivuvat, eläimet kituvat, ihmisten elinehdot kapenevat. Kahteen vuoteen ei ole satanut. Kun tapahtuu raaka perhesurma, kaupunkilaiset ovat järkyttyneitä mutta tragedian kulku vaikuttaa selvältä: Luke Hadler ei kestänyt enää ja surmasi vaimonsa ja lapsensa. Luken lapsuudenystävä, liittovaltion agentti Aaron Falk saapuu hautajaisiin vastahakoisesti ja aikoo viipyä vain päivän. Hän ei ole käynyt kotikaupungissaan sitten teini-iän, mutta Luken isän lähettämä viesti on kylvänyt epäilyksen siemenen. Aaron päättää jäädä tutkimaan tapausta, vaikka kaksikymmentä vuotta sitten Kiewarrassa tapahtui jotakin, joka heittää varjon myös Aaronin päälle."

Tää Kuiva kausi ahmitutti ja lukaisin sen muutamassa päivässä. Jotenkin kirjan alkutilanne oli niin kiinnostava, että se vaan imaisi sisäänsä ja vei mennessään. Kirjan tunnelmaki oli jännä. Murhaajaakaan en arvannut kuin ihan lopussa. Aaron Falk ei päähenkilönä ole mikään kovin kiinnostava ja erityinen, mutta aivan käypä paremman puutteessa. Hänen taustansa toi kirjaan oman jännitteensä kuitenkin murhaa selvittäissä.

Luonnonvoimat:

Kirjaston sivuilta kuvaus: 

"Australian kuumimman dekkaristin romaanissa viisi kollegaa pakkaa reppunsa ja lähtee luontoon hiomaan tiimitaitojaan. Naisporukan keskinäiset suhteet ovat vähintäänkin mutkikkaat, ja ne mutkistuvat entisestään, kun yksi heistä katoaa. Apuun kutsutaan agentti Aaron Falk. Etsinnät vievät hänet erämaan sydämeen, missä sekavien ihmissuhteiden ja epäselvän menneisyyden muodostama vyyhti odottaa ratkaisuaan. Löytyykö hankala, pisteliäs Alice elävänä vai kuolleena? Ja miksi jokainen neljästä naisesta kertoo hänen katoamisestaan erilaisen tarinan?"

Tää ei imaissut mukaansa niinkuin eka osa teki. Tän lukemiseen meni aikaa ainaki triplasti enemmän kuin Kuivaan kauteen. Jotenkin kirjat henkilöt oli niin vastenmielisiä ja niistä kenestäkään ei oikein saanut otetta niinku ekassa osassa sai. Ja murhaajaa en osannut arvata tässä. Murhaajan selvittäminen kuitenkin kiinnosti niin paljon, että sen voimalla luki kirjan. Aaron Falk oli itessään kyllä tylsä hahmo tässä kirjassa, tylsempi ku ekassa osassa. Hänen työparinsa oli sentäs vähän kiinnostavampi.

Hoksasin, että tähän Aaron Falk- sarjaan on tulossa ens vuonna kolmas osa. Haluan kyllä lukea sen, kunhan se saadaan suomeksi, huolimatta Aaron Falkista itsestään! Harper on kirjoittanu muitakin kirjoja ja aion lukea ne nyt seuraavaksi. Australia kirjojen tapahtumaympäristönä on kiinnostava ja erilainen verrattuna niihin dekkareihin, mitä yleensä luen. Toivottavasti muissa kirjoissa on edes vähän paremmat hahmot. Kaikesta huolimatta saan hyvinkin kiinni näiden kirjojen viehätyksestä ja suosiosta.

Katse menneisyydestä

Mary Higgins Clarkin Katse menneisyydestä on kirja, jota luin yli kuukauden. Hitaasti eteni siis meno!

Päähenkilö Laurie Moranin aviomies murhattiin heidän poikansa silmien edessä. Murhaaja "Sinisilmä" uhkasi samalla seuraavaksi tappaa Laurien ja sitten heidän poikansa, Timmyn. Kirjassa seurataan Sinisilmän suunnitelman etenemistä viiden vuoden tauon jälkeen.

Toisena juonena kirjassa on Laurien suunnitteleman tositv-sarjan kuvaukset. Tämä juoni on paljon mielenkiintoisempi, kuin Sinisilmän metkut.

Kuva täältä

Kirja oli toisaalta ihan mielenkiintoinen, toisaalta taas tylsä ja ennalta arvattava. Lukukokemuksena njääh ja jees. Loppuun asti piti silti lukea! En kuitenkaan suosittele tätä. Clarkin kirjoista on mielikuva, että aiemmin vuosia sitten lukemani olisivat olleet parempia.