Dekkareitahan mää rakastan aina lukea ni kolme seuraavaa luettua kehiin!
Elina Backman: Kuinka kuolema kohdataan
Onki hetki menny, ku oon lukenu edellisen Backamin! Tässä osassa Saana viettää kesää ja juhannusta Kotkassa saaressa. Ja tietenkin tapahtuu murha... Kuinkas muutenkaan! Ja samaan aikaan Jani on Nizzassa tutkimassa suomalaisen taidekeräilijän murhaa.
Murhista huolimatta kirjassa oli ihanan kesäinen tunnelma. Samalla mietin, että itehän oon ainoastaan kerran käyny Kotkassa ja sillon oli joku maaliskuu ja harmaata. Että kiva. Mutta siis kirjaan takas, oli kiva seurata Saanan ja Janin tutkimuksia eri maissa. Anto ihan oman mausteensa tähän kirjaan. Lisäksi murhan syyt. Olipa odottamatonta! Siis oikeasti! Ei voinu ku tykätä tästä.
Lina Areklew: Häpeäpilkku
suomentanut Helene Bützow
Oon kyllä tykästynyt tähän Areklewin sarjaan kovasti! Tässä vanhasta kaivoksesta löytyy ihmisen jäänteitä. Sofia joutuu palaamaan töihin äitiyslomaltaan ja on onnellinen siitä, koska pienen lapsen hoitaminen on tylsää, rakkauden määrästä huolimatta. Murhan uhrin epäillään olleen vuosikymmeniä sitten kadonnut nainen. Ja tapahtuu toinenkin murha! Plus Sofian lapsen isyydestä on epäselvyyttä edelleen. Kaikenlaista siis tapahtuu ja viihdyin niin hyvin tämän kirjan parissa.
Toivottavasti tätä sarjaa suomennetaan lisää!!! Ruotsiksi on kaks osaa lisää jo ilmestynyt tähän sarjaan.
Liisa Nevalainen: Punainen hattu
Sitten rakastamani Liisa Nevalainen. Tämä kirja vei kyllä maton alta. Antti Karpalo on vaimonsa Krissen kanssa viettämässä kesää ja juhannusta anopin huvilalla, kun tapahtuu murha. Siitä lähteekin sitten melkomoiset tarinan kierteet kulkemaan, niin että luin vain ihmeissäni, että mihin tässä vielä päädytään. Että olipa kyllä! Nevalainen osaa kyllä niin hyvin taidon naruttaa lukijaansa. Ai että! En halua edes enempää kertoa, että muutkin voi nauttia näistä kierteistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti