Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirsi Kunnas suom.. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirsi Kunnas suom.. Näytä kaikki tekstit

28 tammikuuta, 2026

4x ihania lastenkirjoja

 Postauskasojen purku-urakka jatkuu.




Georgia Byng: Molly Moon ja arvaamaton aikamatka
suomentanut Ulla Selkälä

Oon suuresti tykästyny näihin Molly Moon -kirjoihin! Se huono puoli näissä on, että näissä on rasismia ja misogyniaa. Huokaus. Selkeästi aikansa tuotteita siinä mielessä, ku nää on julkaistu vuosituhannen vaihteen tienoilla. Juoni näissä on kuitenkin aina jännittävä ja tykkään näistä hahmoista.

Tässä kirjassa, kuten nimestäkin voi päätellä, Molly pääsee aikamatkustamaan. Melkoinen lapsi on hän, kun tuollaistakin oppii! Ystävänsä Rockyn ja koiransa Petulan kanssa taas pistetään asioita kuntoon ja seikkaillaan Intiassa asti. Aikamoista! Mollylle myös selviää asioita omasta perheestään!




Tove Jansson: Kuka lohduttaisi Nyytiä?
suomentanut Kirsi Kunnas

Tämä oli kyllä söpö tarina! Kuvituksesta tykkään tosi paljon. Ainut mistä en tykännyt, oli se että tarinan fontti oli kaunokirjoitusta ja kiemuraista. Ei mikään lukuelämys siksi, vaikka muuten olikin.




Duncan Beedie: Hevi-Meteli Mäyris
suomentanut Sinikka Sajama

Tän kirjan ostin nuoremmalle kummitytölleni synttärilahjaksi! Perheessään kuunnellaan heviä ja tää oli ihan hauska tarina hevari-Mäyriksestä. Mäyriksen pitää löytää paikka, jossa saa rauhassa soittaa heviä nimittäin! Ettei häiri kaikkia tyyppejä ympärillään.



Wang Xiaoming: Jordnötsprutten
kääntänyt Lilly Xie

Tää on söpö tarina siemenen matkasta maailmalla. Tykkäsin!

31 maaliskuuta, 2025

Laura Ingalls Wilder: Pieni talo suuressa metsässä & Pieni talo preerialla

 Kaks nostalgista kirjaa lapsuudesta! Aika moni on tainnut nämä lukea lapsena ollessaan.

 


Pieni talo suuressa metsässä
suomentanut Kirsi Kunnas & Heidi Järvenpää
kuvittanut Garth Williams

En muista, että oisinko tätä kirjaa tästä sarjasta lukenut lapsena. Semmonen mielikuva on, että en.

Tämä kertoo Lauran ja hänen sisarustensa elämästä siellä, suuressa metsässä, mistä sarjan tarina alkaa. Ingalls Wilder kuvaa hienosti elämää tuona aikana, 1800-luvun lopulla, oletan. Kirja vei kyllä mennessään, kun luki perheen elämän iloista ja suruista. Ja huhheijaa, mikä määrä työtä elämä on tuolloin vaatinut. Kaikki pitää tehdä itse, kaikki. Tosi vähän on asioita, mitä voi ostaa valmiina.




Pieni talo preerialla
suomentanut S. S. Taula
kuvittanut Garth Williams

Tässä sarjan toisessa osassa Lauran perhe muuttaa, lähtee kohti länttä. Vankkurimatka isosta metsästä kohti preeriaa ja sitä myöten jatkuu, kunnes tulee vastaan sopiva paikka mihin asettua. Elämä preerialla on tiettenkin erilaista, kuin se oli metsässä, jossa oli myös sukulaisia suht lähellä. Preerialla isä joutuu rakentamaan talon ja kaikki ja on vain muutama naapuri, jotka voivat auttaa. Yhteistyöllä asiat onnistuvat. Oli jännää lukea siitä kaikesta, myös preeriapalosta.

Tässä kirjassa tuli myös esiin rasismi, jota alkuperäiskansalaisia kohtaan oli tosi paljon. Se käsittämätön epäreiluus ja vääryys, miten alkuperäiskansalaisia kohdeltiin. Uh. Yäk. Kammottavaa ylimielisyyttä valkoisilta ihmisiltä heitä kohtaan. Valkoiset väkivalloin vei alkuperäiskansalaisten maat tullessaan Amerikan mantereelle ja kohteli heitä paskasti vain sen takia, että eivät ymmärtäneet heidän kieltään ja kulttuuriaan ja pitivät itseään jotenkin parempina.