Yhteiskunnallista kritiikkiä sarjakuvien muodossa

 Hauskaa huomata näitä teemoja omissa lukemisissaan. Tällä kertaa se on yhteiskunnallinen kritiikki.

Moleste: Loud: stories to make your voice heard

kääntänyt Anna Barton

Tää on italialainen sarjakuva-antologia, jossa tuodaan esiin naisten kokemaan seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Miten uhreja syyllistetään, vaikka uhri ei koskaan ole syyllinen. Ei edes silloin, kun on provosoinut. Riko hiljaisuus onkin tän antologian ja sen sisältämän 9 tarinan sanoma. 

Tekijät eli Moleste-kollektiivi:

Anna Cercignano

Eleonora Anonioni

Maurizia Rubino

Francesca Torre

La Tram

Lucia Biagi

Vega Guerrieri

Caterina Ferrante

Laura Guglielmo

Davide Costa

Elisa2B

Carmen Guasco

Marta Macolino

Alessia De Sio

Deya Muniz: The princess and the grilled cheese sandwich

Tää oli aivan ihana tarina! 

Camin (lady Camembert) isä on kuolemaisillaan, kun pyytää ainoaa lastaan, tytärtään, esiintymään poikana, että rahat pysyis suvussa. Tuumastapa toimeen siis. Entäpä sitten, kun Cam kohtaa ihanan prinsessa Brien ja hän esiintyy Count Camembertina? Entäpä sitten, kun asia paljastuukin?

Tämä juustolandian tarina oli kyllä niin mainio. Oikeasti, kaikkien nimi on jokin juusto (Camin palvelija esim. Feta) ja kauempaa tulleilla jonkin muun ruoan nimi. 

Ja se yhteiskuntakritiikki. Vain poika tai mies voi periä suvun rahat. Vain mies ja nainen voi mennä naimisiin. Siinä onkin sitten hommaa, että asiat saa muuttumaan paremmaksi.

Sarah Myer: Monstrous: a transracial adoption story

Tämä Myerin omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani oli koskettava. Myer on vauvana adoptoitu Etelä-Koreasta Yhdysvaltoihiin ja keskelle maaseutua, jossa ei juuri muita olekaan kuin valkoisia ihmisiä. Sen mukaista sitten menokin, kun Myeriä kiusataan koulussa ja rasismi tulvii ovista ja ikkunoista. Onneksi adoptiovanhemmat ovat ihania ja tukevat täysiä Myeria ja hänen adoptiosiskoaan, joka on myöskin Etelä-Koreasta adoptoitu. Myerin tarinaan linkittyy myös hänen autisminsa, joka on erilaisen ulkonäön lisäksi toinen syy miksi häntä kiusataan.

Yhteiskunnallinen kritiikki tulee esiin tosi monessa paikassa. Koulukiusaamisessa klassinen, että opettajat eivät puutu asiaan ennen kuin kiusatulla menee kuppi nurin ja hän lyö. Sitten ongelmissa on kiusattu, eikä kiusaaja. Sama homma rasismin kohdalla. Asiaa vähätellään ja ei oteta tosissaan. Tai otetaan tosissaan vasta, ku valkoinen adoptioisä menee ärähtämään, ettei hänen tytärtä kohdella näin. Huokaus. 

Tämä oli tosiaan koskettava tarina ja täynnä toivoa vaikeista asioista huolimatta.

Lasten sarjakuvia

 Näitä ihania lasten sarjakuvasarjojen uusia osia täällä taas luettuna! Ihanaa, että kaikkiin on tulossa jatkoa ens vuonna!

Gijé & Carbone: Soittorasia 5: Silkkikotkan sulat

suomentanu Jukka Heiskanen

Nolan tarina jatkuu. Taas oli hyvää luettavaa. Mukana myös teemoja erilaisuuden hyväksymisestä ja luonnon suojelusta!

"Nola on jäänyt ansaan Soittorasian maailmaan -- kotiin vievä portti ei aukea, sillä avain on tipahtanut sen toiselle puolelle. Atnon tietää sopivan loitsun, jolla tilanne ratkaistaan -- mutta yksi sen ainesosa on silkkikotkan sulka, ja sen hankkiminen ei käykään helposti."

Sarjan kirjat:

1. Pandorientin maailma

2. Cyprianin salaisuus

3. Menneisyyden varjot

4. Kummallinen katoaminen

5. Silkkikotkan sulat

Tim Probert: Lightfall 2: Linnun varjo

suomentanu Kati Valli

Täälläkin seikkailut jatkuvat. Melkoista menoa! Viihdyin.

"Lightfall-sarjan toisessa osassa rohkea kaksikko Bea ja Cad jatkaa etsintöjään pysäyttääkseen Kestin, myyttisen linnun, joka anasti auringon.

Sankarimme olivat menettää henkensä taistelussa, mutta ovat nyt päätyneet salaperäisten, tulevaisuuteen näkevien mirnaolentojen lymypaikkaan. Ennustus povaa Irpan maailmalle synkkiä aikoja, sillä levottomasta unestaan herännyt Kest Ke Belenus -lintu aikoo tuhota kaikki Irpaa valaisevat suuret Valot. Bea ja Cad pyytävät apua vedenhenki Lorgonilta, jonka muinainen viisaus voisi auttaa heitä pelastamaan Irpan täystuholta. Mutta riittääkö aika – ja mikä onkaan koko totuus valonsyöjälinnusta?"

Niin, kaikki ei tosiaan oo siltä miltä näyttää tai halutaan näyttää. Tämä tuodaan esiin hienosti.

Sarjan kirjat:

1. Viimeinen liekki

2. Linnun varjo

3. Synkkiä aikoja (tulossa 2025)

Giovanni Di Gregorio & Alessandro Barbucci: Sisarukset Grémillet 5: Kolme toivomusta

suomentanut Jouko Ruokosenmäki

Tämä ihana sarja näistä siskoksista! Tämä tarina olikin yllättäin jouluinen ja siskoilla kova homma hommata lahjoja toisilleen. 

"Grémillet'n siskot valmistautuvat joulun viettoon ja törmäävät salaperäiseen joulupukkiin, joka antaa jokaiselle tytölle yhden toiveen. Onko taikuutta oikeasti olemassa? Saako Cassiopée viimein nähdä yksisarvisen? Juhlatunnelman keskellä Lucillen kissa sairastuu vakavasti, voiko toive pelastaa kissaparan? Ikimuistoinen, upeasti kuvitettu joulutarina ilahduttaa, jännittää ja liikuttaa kaikenikäisiä lukijoita."

Oli kyllä taas ihana tarina ja pidän näitten kuvituksesta ihan todella paljon.

Sarjan kirjat:

1. Sarahin uni

2. Cassiopéen ihastus

3. Lucillen aarre

4. Komeetta ja vuorikauris

5. Kolme toivomusta

6. Salaperäinen kartano (tulossa 2025)

Sarjakuvia lapsille

 Mää oon näihin kahteen sarjakuvasarjaan tykästynyt niin paljon! 

Sylvia Douyé & Paola Antista: Sorceline 3: Tyttö, joka etsi itseään

suomentanut Kirsi Kinnunen

Tässä kolmannessa osassa Sorcelinen kryptoeläintieteen opinnot jatkuvat aiemmista osista (1 ja 2) tutulla Vornin saarella. Samaten jatkuu aiempien osien mysteerin ratkonta. Sorceline yrittää myös selvittää omaa alkuperäänsä, koska on saanut selville olevansa adoptoitu. Sen suhteen tuleekin yllätys! Minulle se yllätys oli ihan odottamaton. En nähnyt sen tulevan ja siksi olikin niin jännää.

Tykkään tästä sarjasta niin paljon! Odotan jo seuraavaa osaa... Jospa sellainen tulee.

Päivitys marraskuussa 2024 sarjan kirjoista:

1. Kryptoeläintieteen alkeet

2. Lasipatsaiden salaisuus

3. Tyttö joka etsi itseään

4. Unelma ja painajainen (tulossa 2025)

Miila Westin: Myyttiset 2: Vaarallinen uni

Vihdoin sain jatkoa tähän sarjaan! Eka osa oli ihana ja tästäkin pidin paljon. Tämä on sellainen, että tämä pitää itse lukea ja kokea. 💗

"10-vuotias Eevi näkee painajaista auringon pimenemisestä. Liittyykö uni menneisiin seikkailuihin tuonpuoleisessa myyttisten olentojen kanssa? Eevi herää siihen, kun maahisystävä Otso pölähtää huoneeseen. Otson sisko on sairas, ja hän tarvitsee apua. Eevillä on nimittäin väekäs koru, jota tarvitaan parannusloitsuun. Niinpä Eevin on matkattava maahisten maailmaan.

Pian käy ilmi, että Eeviä ja hänen koruaan jahtaavat niin Louhi, ajattarat kuin menninkäisetkin. Kaiken kukkuraksi Otso katoaa jonnekin. Nappasivatko Ajattarat Otson? Matkan varrelta löytyy onneksi monta ystävällistä auttajaa – sekä hiljainen, nimetön susipoika, jolla on aivan omat suunnitelmansa.

Seikkailun edetessä Eevi saa huomata, että unet ovat harvoin vain unia ja niiden kanssa täytyy olla hyvin, hyvin varovainen.

Myyttiset on muinaista itämerensuomalaista kansanperinnettä lapsille tutuksi tuova sarjakuvaromaanisarja, jonka toinen osa tutustuttaa lukijat pahoihin Ajattariin, veden emo Vellamoon, puheliaaseen Hiiteen sekä monenlaisiin maahisiin."

#dekkariviikko: Vera Vala: Sisilialainen puolustus

Ei suotta oo Vera Vala yks mun lempikirjailijoista! Hän osaa kirjoittaa meikät koukuttavaa tekstiä.

 

Sisilialainen puolustus jatkaa tarinaa siitä, mihin Italialainen peli jäi. Tän lukeminen kesti vähän kauemmin, mutta ei johtunut itse kirjasta. Kirja oli sopivan kutkuttavaa ja jännittävää luettavaa!

"Kuinka läheltä löydät pahuuden?

Salla Kotkan profilointikyvyt joutuvat painetestiin, kun hän yrittää voittaa sarjamurhaajan.

Salla Kotkan oikeuspsykologin ura etenee hänen mentorinsa Ruth Segren ohjauksessa. Haastatellessaan sarjarikollisia Salla tapaa uudelleen Kihlaajaksi kutsutun psykopaatin. Miehellä saattaa olla tietoja Harlekiinista, Milanon seutua terrorisoivasta sarjamurhaajasta. Mutta miksi Kihlaaja vaikuttaa niin kiinnostuneelta Sallasta?

Harlekiinin kiinnisaaminen muuttuu Sallalle entistä tärkeämmäksi, kun poliisi väittää syyllisen löytyvän Segren lähipiiristä. Samaan aikaan Sallaa vainoaa ajatus äidin epäselvän kuoleman ja menneisyyteen liittyvien salaisuuksien selvittämisestä.

Salla etsii armotonta sarjamurhaajaa Milanon yöstä, mutta onko pahuus päässyt lähemmäksi kuin hän koskaan olisi voinut kuvitella?"

Murhaajaa saikin sitten arvuutella ja en ihan osunut oikeaan kirjan loppu puolella. Kiinnostavaa on ollut myös seurata Sallan ja työnantajansa suhdetta. Monia mutkia on matkassa niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työn puolesta Sallalla. Ja eihän tarina vielä tähän jäänyt! Ai että! 😍 Mitenhän nyt maltan odottaa, että saan Kaksoissotilaan käsiini!?

Dekkarit Cornwallista ja Milanosta

 Dekkareita. Nämä kaks luin viime vuoden lopulla. Tapahtumat sijoittuvat ulkomaille, mutta kirjailijat ovat suomalaisia!

Kaarina Griffiths: Meren syliin

Tää oli vähän ristiriitainen dekkari mulle. Toisaalta hahmot oli hyviä, mutta toisaalta taas asioita selitettiin mielestäni ihan liikaa auki, siis vaikka poliisin työtapoja ja vastaavaa. 

Suomalainen taiteilija Kaisla muuttaa pieneen englantilaiseen kylään. Sitten sielä tapahtuu murha, jonka uhrin Kaisla itse löytää tuttavansa Emman kanssa. Uhri on puettu merenneidoksi. Kaisla vähän kuin vahingossa alkaa selvittää tapausta Emman ja paikallisen poliisin ja suomalaisen profiloijan Antin kanssa! Murhaaja tuli mulle yllätyksenä, en vain kyenny näkemään sitä. Se ärsytti ku se tuli niin puskista ja mielestäni ei ollu vihjeitä ollenkaan siihen.

En usko, että jatkan tätä sarjaa.

Vera Vala: Italialainen peli

Vera Valan uusi dekkarisarja! Vihdoin minäkin sain tartuttua tähän! Ostin tän ittelleni e-kirjana ihan.

"Milanoon sijoittuvan Salla Kotka -dekkarisarjan avausosa!

”Pimeyden sydän on ihmismielessä.”

Milanon seutu elää pelon vallassa. Salaperäinen vainoaja terrorisoi ihmisiä, ja Harlekiiniksi kutsuttu sarjamurhaaja valikoi uhrejaan. Liittyvätkö tapaukset toisiinsa?

Oikeuspsykologin uraansa aloitteleva Salla Kotka tempautuu keskelle uhkaavaa tapahtumaketjua aloittaessaan työt puolustusasianajajan alaisena. Päämiestä epäillään sarjamurhaajaksi, ja Sallan on autettava puolustusta selvittämään totuus. Mutta onko totuudella lopulta mitään arvoa oikeuden silmissä?

Uusi profiloijan työ vaikuttaa epäluuloisten kollegoiden ja vihamielisten asiakkaiden miinoittamalta sotatantereelta. Samalla kun hän joutuu tutkimaan synkimpiä puolia muissa, hän yrittää päästä selvyyteen myös oman menneisyytensä kanssa. Voiko hän luottaa keneenkään, edes itseensä?"

Pidin. Salla on mielenkiintoinen hahmo. Samankaltaisuutta hänen opettajaansa Arianna de Bellikseen kyllä löytyy, koska molemmilla on dissosiatiivinen amnesia nyt tai ollut. Musta mahtavaa, että Arianna on näissä kirjoissa, vaikka onkin vain sivuhahmona! 

Tää oli taattua Valaa. Ostin tän luettua toisen osankin ja se on parhaillaan luvun alla.

Sarjakuvia lapsille

 Nää kaks ihanaa lasten sarjakuvaa sai seuraavat osansa!

Sylvia Douyé & Paola Antista: Sorceline 2 - Lasipatsaiden salaisuus

kääntänyt Kirsi Kinnunen

Sorcelinen kryptoeläintieteen opiskelut jatkuu. Koulussa tapahtuu kummia, kun opettajia ja opiskelijoita muuttuu lasiksi. Sorceline luulee itse tehneensä sen ja yrittää selvittää asiaa ja että mikä hän itse on ja mitä koululla tapahtuu.

Oli kyllä taas tarina ja ahmaisin äkkiä tän! Nyt jää ootteleen kolmatta osaa tähän sarjaan. Se tulee ens vuoden puolella vasta. Toukokuuhun asti pitää odottaa suomennosta. Höh.

Giovanni Di Gregorio & Alessandro Barbucci: Sisarukset Grémillet 4: Komeetta ja vuorikauris

kääntänyt Jouko Ruokosenmäki

Sisarukset lähtivät Alpeille isänsä luo. Samaan aikaan kauan odotettu komeetta lähestyy Maata ja isä ei kerkiäkään olla tyttöjen kanssa niin paljon kuin he haluaisivat. Pettyneinä he keskenään tutkivat ympäristöä ja löytävät salaperäisen vihjeen, jota alkavat ratkoa. Sitten iskee lumimyrsky. Tuleeko isä etsimään heitä ja mitä tapahtuu?

Olipas taas vetävä tarina tämäkin! Toivottavasti seuraavat osat suomennetaan pian! 

Lasten kirja ja lasten sarjakuva

Näköjään tänä vuonna mua on kiinnostanut lukea enemmän lapsille suunnattuja kirjoja ja sarjakuvia. Tässäpä niistä kaksi!

 Oksana Luštševska & Dzmitryi Bandarenka: 101 majakkaa

suomentanut Santul Kosmo

kuvittanut Oksana Dratškovska

Tää oli söpö tarina nukkumisesta ja unen saamisesta. Kuvitus oli tosi ihana.

Zahar ei saa unta ja hänen isänsä valvoo töiden ääressä. Yhdessä he sitten katselevat ikkunasta kotikaupunkia ja näkevät ikkunoissa valoja. Valot näyttävät ihan majakoilta. Isä ehdottaa Zaharille, että hän voisi laskea majakoita lampaiden sijaan ja niin Zahar tekeekin ja se helpottaa nukahtamista. Ilta toisensa jälkeen.

Sylvia Douyé & Paola Antista: Sorceline - kryptoeläintieteen alkeet

suomentanut Kirsi Kinnunen

Tää on tarina Sorcelinesta, joka opiskelee Vornin saarella kryptoeläintiedettä. Se onkin jännä tieteenala! Siinä tutkitaan mytologisia eläimiä, esim. yksisarvisia, lohikäärmeitä jne. No, saarella tapahtuu outoja asioita ja Sorceline alkaa tutkia niitä opintojen ohessa. Lisäksi hän saa tietää itsestään uusia asioita. Sen verran kiva sarjakuvasarjan aloitus, että odotan loppuvuodesta ilmestyvää jatko-osaa!

Ootko lukenu lastenkirjoja? Saa suositella!

Giovanni Di Gregorio & Alessandro Barbucci: Sisarukset Grémillet 1-3

En enää muista missä törmäsin tähän sarjakuvasarjaan, mutta onneksi törmäsin! Tää on aika ihana!

1. Sarahin uni

"Sisaruksilla ei ole aina helppoa. Mutta kun he ovat yhtä erilaisia kuin Sarah, Cassiopée ja Lucille, elämä on yhtä sekamelskaa! Yksi näkee joka yö samaa unta, toinen kulkee pää pilvissä ja kolmas juttelee mieluiten vain kissalleen. Eräänä päivänä sisarukset löytävät kuitenkin ullakolta vanhan valokuvan äidistään ja kaikki muuttuu. Yhdessä he ryhtyvät selvittämään perheen salaisuutta, joka liittyy jotenkin Sarahin uneen..."

Pääsin tutustumaan sisaruksiin. Ovat kyllä todella erilaisia! Jännää oli seurata heidän tekemisiään ja yritystään selvittää miksi äitinsä reagoi välillä niin voimakkaasti asioihin. Sisarukset ovat aika pikkuvanhoja. Tykkäsin jokaisesta. Sarahin unet ja Sarah itsessään oli tän kirjan keskiössä. Sarah on sisaruksista se vastuunkantaja, nuoresta iästään huolimatta.

2. Cassiopéen ihastus

"Kesäloma on viimein koittanut! Joka vuosi Sarah, Cassiopée ja Lucille matkustavat kesäksi isoäitinsä luo pieneen maalaiskylään. Kylässä heitä odottavat jo tutut kaverit, leppoisa tunnelma - sekä kummitus! Levoton henki vaeltaa järvenrannan vanhassa rauniokirkossa. Mistä se on tullut? Mikä on sen salaisuus? Ja miksi se soittaa öisin kirkonkelloja? Asiaa ryhtyy selvittämään kolmen sisaren kerho!
Mysteerin ratkaisemiseksi tytöt joutuvat palaamaan ajassa taaksepäin, ritarien ja linnanneitojen aikakauteen. Arvoitukseen liittyvät vehnäpellot, postittamattomat kirjeet ja sydänsurut."

Siskokset lähtevät vähän höppänän mummunsa luokse kesäloman viettoon. Mummun kotikylässä tapahtuukin jänniä asioita ja niitä pitääkin rueta sitten selvittelemään. Samalla Cassiopée selvittelee sydämensä asioita, teini ku on ja sisaruksista se teinein ja pilvilinnoissa elävin.

3. Lucillen aarre

"Voiko mikään olla kamalampaa kuin leiriloma sateisella rannalla? Mutta ankeinkin paikka saattaa tarjota ihmeellisiä yllätyksiä! Sarah, Cassiopée ja Lucille törmäävät uuteen arvoitukseen. Tytöt saavat tietää, että heidän kaukainen sukulaisensa on asunut rannikolla lähes sata vuotta aiemmin. Kuka oli salaperäinen Ludivine, joka katosi jättämättä jälkeäkään? Oliko nainen suvun musta lammas? Sisarukset uskovat vakaasti, että Ludivine on kätkenyt alueelle jotakin arvokasta..."

Kolmannessa osassa ollaan lomaleirillä. Lucillen eläinrakkaus pääsee kunnolla esiin, kun hän on tämän kirjan päähenkilönä. Täytyy kyllä sanoa, että tykkään siskoksista eniten juuri Lucillesta. Häneen pystyn samaistumaan eniten. Siskot selvittävät arvoitusta ja yrittävät pelastaa rantautunutta valasta. Tykkäsin tarinasta paljon!

Tän sarjan neljäs osa, jossa siskokset lähtevät isänsä luokse, ilmestyy loppu vuodesta. En kyllä malta odottaa!!! Tykkään niin paljon näiden sarjakuvien kuvituksesta ja mukavista tarinoista.

Stefano Mancuso: Kasvien tasavalta

Tää taitaa olla jo kolmas Mancuson kirja, jonka luen.

Kirjassa käydään läpi kasvien elämää ja oikeuksia alla olevassa kuvassa olevien kohtien kautta. Lukuja siis kahdeksan ja Mancuso pohtii asioita ja kertoo hyvin kattavasti mitä mikäki tarkoittaa. Tää oli hyvin ajatuksia herättävä kirja! Varsinkin näin ilmastonmuutoksen keskellä.

Mua kiehtoo ihan suunnattoman paljon kasvit ja niiden elämä. Siksi rakastan lukea tällaisia kirjoja ja miettiä aihetta. Nyt vastahan oli löydetty todisteita siitä, että kasvit ääntelee. Wau! Uskon, että jonain päivänä me kommunikoidaan kasvien kanssa. 

Marco Vichi: Komisario Bordelli: Vääjäämätön kohtalo

Vähän ristiriitaisin tuntein aloin lukemaan tätä Bordelli-sarjan osaa, vaikka olin odottanut tän lukemista. Aiempi kirja oli joiltain osin vähän meh ja pelkäsin, että tääki ois.

 

Bordelli on tosiaan edellisessä kirjassa tapahtuneen nuoren pojan murhan tutkimuksissa löytänyt pojan murhaajat ja tässä kirjassa hän keskittyy heidän jahtaamiseensa. Samalla kun jahtaa ja lahtaa näitä murhaajia, hän suree ja käsittelee eroa tyttöystävästään (Mikä muukaan se on ku n.30v ikäeroa?). Tää kirja on rauhallinen ja viipyilevä. Pidin tästä paljonkin, vaikka tää oli ihan erilainen verrattuna sarjan aiempiiin osiin. Bordelli vois ystävänä olla ihan jees, vaikka en ymmärräkään hänen viehtymystään itseään vuosikymmeniä nuorempiin naisiin/tyttöihin. Miksi häntä eivät kiinnosta oman ikäiset naiset? Ite en pysty kuvitteleen itteeni seurustelemaan edes 10v vuotta nuoremman ihmisen kanssa. Onko tää joku miesten juttu siis?

No, joka tapauksessa, toivon, että tätä sarjaa suomennetaan lisää! 1950-luvun Italia on mielenkiintoinen tapahtumapaikka ja Bordelli ja hänen ystävänsä ja työkaverinsa mielenkiintoisia hahmoja.

Angela Carter (toim.): Pahoja tyttöjä ja villejä naisia

Huh! Tän novellikokoelman lukemiseen meni usiampi kuukausi ja häpeäkseni täytyy myöntää, ettei oo jääny oikein mitään mieleen koko kokoelmasta. GoodReadsissa oon antanu tälle neljä tähteä eli oon tykänny tästä aika paljonkin.  

Teoksen novellit:

Elizabeth Jolley (Iso-Britannia/Australia): Viimeinen sato

Leonora Carrington (Iso-Britannia/Meksiko): Debytantti

Rocky Gámez (Yhdysvallat): Glorian tarinoita

Bessie Head (Etelä-Afrikka): Life - Elämä

Jane Bowles (Yhdysvallat): Guatemalalainen idylli

Katherine Mansfield (Uusi-Seelanti): Nuori tyttö

Colette (Ranska): Sateinen kuu

George Egerton (Australia/Iso-Britannia): Naimakauppa

Frances Towers (Intia/Iso-Britannia): Violet

Ama Ata Aidoo (Ghana): Luumuja

Grace Paley (Yhdysvallat): Nainen - vanha ja nuori

Andrée Chedid (Egypti/Ranska): Ikuinen piina

Angela Carter (Iso-Britannia): Purppura, häpeämätön itämainen venus

Djuna Barnes (Yhdysvallat): Maa

Vernon Lee (Ranska/Iso-Britannia/Italia): Herra ja rouva Oke

Jamaica Kincaid (Antigua ja Barbuda/Yhdysvallat): Tyttö

Luo Shu (Kiina): Liu

Näistä mulle jäi mieleen Carringtonin Debytantti ja Carterin Purppura. En tajua miten nää kaikki on pyyhkiytyny niin tehokkaasti mun mielestä! Tai no, oletettavasti johtuu tästä mun unettomuudesta. 😅

Suomennos: 

Tampereen yliopiston kääntäjäkoulutuslaitoksen käännösryhmä:

Hilppa Lappalainen

Kaisa Koskinen

Laura Järvinen

Kirsi Kankaansivu

Pia von Essen

Maarit Ritvanen

Sirpa Suhonen

Ritva Kaukonen

Sirkka-Liisa Leinonen

Erja Yli-Knuutila

Riitta Oittinen

Marjo Kuusto

Semmonen kiva oli tää novellikokoelma! Mun ehkä pitää lukea tää joskus uudelleen, että jos sitten jäis jotain mieleenkin tästä. 😂

Dekkareitaaa

Mun dekkareiden luku on jotenkin hidastunut. Ei oo tullu kovin montaa luettua viime aikoina. Mikähän tässäkin on?

Sujata Massey: Satapurin jalokivi

suomentanut Maija Heikinheimo

Tää Perveen Mistry- sarjan toinen osa ei ollut niin hyvä kuin eka osa. Tää ei niin hyvin imaissut otteeseensa. Tässä kirjassa tutkitaan Satapurin ruhtinaskunnassa tapahtuvia juonitteluja, kruununprinssin murhaa ja muita tapahtumia. Ei kauheana jäänyt mitään mieleen kyllä tästä, paitsi ehkä Perveenin orastava romanssi. Että tulipahan luettua, ihan jees. Aion kyllä lukea sarjan syksyllä suomeksi ilmestyvän kolmannen osan, joka itse asiassa onkin jo mun hyllyssä oottamassa, kun tämän postauksen kirjoittaminen on vähän venynyt. On tuo 1920-luvun Intia sen verran mielenkiintoinen.

 

Tuija Lehtinen: Väärä vainaja

Tää Lehtisen dekkari oli yllätys. Jotenkin olin tosi ennakkoluulonen siitä, että millanen tää olis, ku oon lukenu Lehtiseltä paljon nuortenkirjoja ja joitain aikuistenkin. Tuntu, että osaako hän dekkareita kirjottaa. Kunnon ennakkoluulot siis! No, onneksi sain positiivisen yllätyksen. Tää oli mukaansa tempaava dekkari ja pidin päähenkilöstä Erja Revosta. Harvemmin dekkareiden päähenkilönä on eläkkeellä oleva nainen. Toki Repo on varhaiseläkkeellä, mutta silti, hän on viisikymppinen. Tää oli niin jouhevaa luettavaa, että tuun varmasti lukemaan tätä Erja Repo- sarjaa enemmänkin. Tässä kirjassa ideana oli siis se, että Revon puoleen kääntyy nainen, joka uskoo, että hänen kummitätinsä ei ole oikeasti kuollut, vaan hänen uurnassaan on joku muu ihminen tuhkattuna. Repo alkaa tutkia asiaa ja se onkin monimutkainen homma. Tätä lukiessa oli välillä vaan että mitäääää. Juonen käänteet oli kohallaan ja viihdyin lukiessa.

 

Oyinkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja

suomentanut Kaisa Kattelus

Tää oliki vähä jännä kirja. En oikein tiiä, että oliko tää varsinaisesti pettymys, mutta ei tää kuitenkaan vastannu mielikuvaa, mikä mulle oli tästä kirjasta syntyny. Tää oli kyllä omanlaisensa tarina, en oo ennen lukenu tämmöstä. Ideahan tässä on ihan loistava! Kirja eteni mielenkiintosesti ja tykkäsin, ku tässä oli niin lyhyet luvut, joten tarina eteni niiden puolesta äkkiäkin. Olihan se Koredella homma, ku hän piilotteli ja siivosi siskonsa Ayoolan murhien jälkiä. Niitä kerkes tässä kirjan aikana muutama tulla ja niitä myötäeli ja ne murhat loi hyvän jännitteen kirjaan. Loppu oli vähän plääh, en tykänny. Kaiken kaikkiaan kuitenkin lukemisen arvoinen kirja. Tää ei dekkari oo, mutta jännityskirjallisuutta ehdottomasti.

Marco Vichi: Kuolema Firenzessä

suomentanut Enneli Poli

Kuolema Firenzessä oli kyllä hidaslukunen. Jotenkin ärsytti komisario Bordelli niin paljon. Miksi ihmeessä hän haikailee koko ajan itseään noin 30 vuotta nuorempien naisten perään??? Miksi hän ei edes huomaa ikäisiään naisiaan tässä mielessä? Jotenkin oli niin viimeisen päälle viheliäistä luettavaa tuo. Onneksi kirjan juoni oli muuten mielenkiintoinen. Firenzessä katoaa 13-vuotias poika, joka löytyy myöhemmin tapettuna ja raiskattuna. Bordelli selvittää tapausta ja ei meinaa millään löytää edes vihjeen jyvästä tapauksesta. Samaan aikaan Firenzeen tulee valtavat tulvat, jotka sekoittavat kaupungin ja saavat sen hätätilaan. Tää tulva oliki mielenkiintoista luettavaa. Onneksi Bordellikin saa viimein myös tapaukseen vauhtia. Tosin tapauksen loppuun saattaminen jatkuu seuraavassa kirjassa, jonka jo varasin ja se ilmestyy nyt syksyllä suomeksi. Heh, toivottavasti ei oo niin tahmeaa luettavaa se.

Siinäpä muutama dekkari, jotka oon lukenu. Seuraavia saakin sitten odottaa.

Stefano Mancuso: Kasvien vallankumous

Luin viime vuonna Mancuson Loistavat kasvit- kirjan ja ihastuin hänen tyyliinsä ja tämä aihe mua muutenkin kiinnostaa paljon.

 

Tässä kirjassa käytiin läpi kasvien älykkyyttä ja muistia, sekä rakennetta ja toimintatapoja. Mielenkiintoinen tieto oli esim. se, että kasvien aivot on hajautettuna koko kasviin, eikä niinkuin ihmisillä ja eläimillä on, että ne ovat vain yhdessä ruumiin osassa. Tän takia kasvit ovat paljon selviytymiskykyisempiä kuin ihmiset ja eläimet. Hurjan mielenkiintoista! Mun tiedonjano heräsi vahvasti! Tänkö takia oon opiskellu puutarhuriksi nuorempana? Ehkä se ei ollutkaan turha keikka.

Oispa kaikki tietokirjat tämmösiä. Tätä vaan uppos lukemaan. Se voi toki johtua mun mielenkiinnosta aihetta kohtaan. Saatoin tässä tätä kirjoittaissa eksyä myös kirjaston sivuille googlaamaan lisää kirjoja aiheesta. Yhden varasinkin. Siitä kuulette sitten ensi vuonna.

Marco Vichi: Komisario Bordelli & Komisario Bordellin likaisin tapaus

Luin 3v taaksepäin nämä tämän päivän bloggauksen kaksi kirjaa. Nyt luin nämä uudelleen, kun teki niin mieli. Nyt kirjotan näistä uudet mietteet. On mielenkiintoista seurata, miten omat ajatukset ja analyysit muuttuu vuosien saatossa.

Komisario Bordelli on tosi symppis tyyppi. (Kirjassa ei muuten tuotu esiin hänen etunimeään, enkä löytänyt sitä googlettamallakaan.) Välillä vaan ärsytti, miten uppoutunut hän on sota-ajan muistoihinsa, koska ne sotamuistot välillä jotenkin sotki kirjan kulkua. No, Bordelli kärsii aivan selvästi sodan aiheuttamasta traumaperäisestä stressihäiriöstä ja noinhan se toimii, mitä kirjassaki on sitä tuotu esiin mm. esiin tunkevien muistojen ja unettomuuden muodossa ja samallain se sotkee ihmisen elämää kirjojen ulkopuolellakin. 

Eritoten pidän siitä, miten Bordelli suhtautui muihin ihmisiin. He saavat olla mitä ovat ja hän ei arvota ketään toista ylemmäs. Poliisinakin hän on aivan käypä ja hänen kollegansa Piras vaikuttaa hyvältä tyypiltä. Sellaselta jäyhältä suomalaiselta mieheltä. Tuli jotenkin oma äidinisä mieleen Piraksesta. Siksiki ehkä tykkäsin hänestä. 

Tän kirjan tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun Firenzeen. On kuuma kesä ja kaupunki on tyhjentynyt ihmisistä helteen vuoksi. Helteiden keskellä eräänä yönä tapahtuu murha, joka onkin kinkkisempi selvittää. Epäiltynä on niin murhatun vanhan rouvan veli kuin muutama muutkin sukulaiset. Kirjan tahti on leppoinen ja sitä oli ilo lukea. Ahmaisin tämän parissa päivässä. Ja se murhatapa! Oli kyllä sellainen, etten ois ite keksiny käyttää.

Sitten tää Komisario Bordellin likaisin tapaus. Tää nimi on kyllä jotenkin hämäävä. Ei mun mielestä sovi tälle kirjalle. Englannin kielinen nimi ois ollut paljon parempi. En ymmärrä miksi tälle on suomeksi annettu tällainen nimi.

Tässä kirjassa selvisi Bordellin etunimi! Ensin tuli vihje hänen sota-aikana kirjoittamasta kirjeestään, että etunimi alkaa F:llä. Pian sen jälkeen selvisi, että etunimi on Franco. Franco-nimeä ei mainittu kuin tämän yhden kerran koko kirjassa. Aikamoista, sanon minä.

Kirjassa selvitellään murhattujen pikkutyttöjen tapausta, Bordellin murhatun lyhytkasvuisen ystävän tapausta sekä kauan metsästetyn natsin tapausta. Tapaukset menevät limittäin ja lomittain. Vaikka tapaukset onkin kauheita, niin silti kirjan tunnelma pysyy mukavana ja tutkinnat etenevät hitaasti, mutta varmasti.

Tässä kirjassa pisti silmään myös se, että alkoholia juotiin joka välissä. Lasi tai pullo viiniä, lasi tai useampi konjakkia, lasi tai useampi grappaa. Alkoholia kyllä valu kurkusta alas ku vettä. Huh huh.

Kirjan loppuratkaisu oli vähän, öh, mielenkiintoinen. Enpä olis osannut odottaa! Ja vaikka luin tän kirjan sillon 3v sitten, niin en kyllä enää muistanut yhtään miten tää kirja päättyy.


Tällaiset oli mun lukukokemukset toisella lukukerralla. Pidän näistä kirjoista edelleen valtavasti. Nyt mua odottaa tän sarjan kolmas suomennettu osa lukemistaan. Sen pääsen lukemaan ensimmäistä kertaa.

Onko kukaan muu lukenu näitä? Mitä olet pitänyt?

Suden hetki

Suden hetki on ehdottomasti tähän mennessä paras Vera Valan kirja. Vei niin mennessään, että harmitti kun kirja loppui.

Arianna ja Selene ovat muuttaneet Seychellelleille Bartolomeon työn perässä. Saarilla alkaa levitä keuhkorutto ja Bartolomeo katoilee työnsä perässä ja tutkii epäilyttävää rokotekampanjaa. Ariannan menneisyys kurkkii ovista ja hänen muistinmenetyksensä syyt alkavat pikkuhiljaa paljastua. Tarina etenee monella tasolla ja monen henkilön suulla. Kirja piti niin otteessaan ja ihan ärsytti ku tää kirja loppu. Haluan tietää heti, miten Ariannan tarina jatkuu! Oli nimittäin niin jännät tarinan käänteet, että huh! Ääää. Ja loppuki oli just semmonen, että jäi pahasti kutkuttaan, että mitäs sitten. Miten Arianna selviää näistä paljastuneista tiedoista?

Voisitko, ihana Vera Vala, kirjoittaa jatkoa Ariannan tarinalle? Mielellään vielä monta kirjaa.

Loistavat kasvit

Tämä kirja oli mahtavaa luettavaa! Ihan jo siksikin, että tämä vastas kysymyksiin, joita olin tietämättäni miettinyt.

Oon miettinyt, että millaista olisi keskustella kasvien kanssa. Mitä kaikkea jokin vanha puu voisi kertoa? Se ois niin mahtavaa päästä kuulemaan! Mää uskon, että jonain päivänä pystytään kasvienkin kanssa keskustelemaan. Ei välttämättä sanoilla, mutta jollain tapaa kuitenkin. Sinä päivänä maailma aukenee ihan oikeasti. Nyt tämä on vasta harmaa varjo siitä kaikesta, mitä oikeasti voisi olla. Samalla lailla ku ihmiset arvottaa toisiaan jonkin piirteen (esim. ihonvärin) takia alempiarvoisiksi, niin samalla lailla me arvotetaan kasvitkin alempiarvoisiksi. Ja vain sen takia, ettei me ymmärretä niitä. Pitäisi mennä kasvien ehdoilla, ei ihmisten. Sillä lailla se ymmärrys aukenee.

Kirja oli kyllä mun tiedonjanolle ihanaa luettavaa. Kasvien aistit, tiedonvälitys, kaikki oleellinen ja mitä ylipäätään tällä hetkellä tiedetään kasveista, kerrottiin selkeästi. Ja kyllähän tämä myös herätti lisää tiedonjanoa. Tuli olo, että haluan just nyt heti paikalla mennä johonkin tutkimaan kasveja ja eritoten sitä, että miten kasvien kanssa pääsisi kommunikoimaan. 

Piti varata Mancuson toinenkin suomennettu kirja, ku tää tiedonjano heräsi sen verran pahana. Kun on jano, pitää juoda.

Milanon nukkemestari

Kestipä tosi kauan, että sain jatkettua tätä sarjaa. Mulla on iso ongelma siinä, että saan niin huonosti luettua oman hyllyn kirjoja. Tässä ois kovasti petrattavaa.

GoodReadsista juonen kuvaus: "Arianna de Bellis on saanut tyttären Bartolomeon kanssa ja muuttanut Milanoon, missä hän työskentelee tutkijana yliopiston oikeuspsykologian laitoksella. Milanossa löytyy murhattuina kaksi opiskelijaa nukke kädessään. Samankaltaisesta murhasarjasta tuomittiin neljä vuotta aiemmin pappi, mikä loi raskaan varjon katolisen kirkon ylle. Ariannan pappisveli Ares ryhtyy nyt Vatikaanin pyynnöstä selvittämään, onko marionettimurhaajaksi nimetty pappi sittenkin syytön. Arianna puolestaan etsii epätoivoisena Milanon kaduilta psykiatrisesta hoidosta karannutta vankia, joka väittää pakenevansa salaperäistä Nukkemestaria. Mutta kuka todella pitelee lankoja käsissään ja hakee öisillä kaduilla seuraavaa uhriaan?"

Kirja vei mennessään, vaikka vajaa 2v sarjan osien välillä pikkusen kaiveluttikin muistia. Edelleen pidän Ariannasta ja näistä kirjoista. Juonen käänteet mielenkiintoisia ja miljööstä pidin myös. Kun tän sain loppuun ni aloitinkin heti sarjan seuraavan ja toistaiseksi viimeisen osan.

Ps: Hyvää joulua teille, jotka joulua vietätte!

Komisario Bordellin likaisin tapaus

Oi että olin riemuissani, kun tajusin ilmestyneen toisen Komisario Bordelli- kirjan! Ja tietysti heti varasin Komisario Bordellin likaisimman tapauksen ja sainkin aika pian käsiini. Marco Vichistä on kyllä tullut yksi suosikki dekkaristini.

Komisario Bordelli lähtee tuttavansa mukaan katsomaan ruumista jossain pellolla. Se onkin kadonnut sillä välin, ku komisarioa haettiin. Pian sen jälkeen löydetään pikkutyttö murhattuna. Tutkimuksista tulee hankalat Bordellille. Ja murhattuja tyttöjä löytyy vain lisää. Yllättäin kadonnut ruumis ja pikkutyttöjen tapaukset liittyvätkin toisiinsa.

Vaikka aihe on karu, niin kirja on hyvä. Bordellin tyyli tehdä ja hoitaa asioita on leppoinen. Tykkään kirjan ilmapiiristä. Bordellin sotamuistot myös värittävät tarinaa tässäkin kirjassa.

Lisäys: Tajusin just (2.1.2018), että en oo blogannu Marco Vichin ekasta kirjasta. Komisario Bordelli- niminen kirja on tän sarjan eka osa. En oo ottanu kuviakaan siitä, vaikka luin ja tykkäsin hulluna ja siksi oon tän likaisimman tapauksenki lainannu ja lukenu.

Tuomitut

Olen lujasti tykästyny tähän Vera Valan Arianna de Bellis- sarjaan. Jotenkin näissä kokonaisuus ja kaikki iskee minuun.

Tuomitut- kirjan tapahtumat sijoittuvat Torinoon. Arianna on saanut toimeksiannon sukulaisiltaan, kun yksi heistä on kadonnut. Samaan aikaan Torinossa tapahtuu pappien murhia. Ariannan veli Ares on lähetetty tutkimaan niitä. Hienosti kadonneen sukulaisen etsinnät ja pappien murhien tutkinta lähentyvät toisiaan ja lopulta kietoutuvat yhteen.

Taas hyvä kirja Valalta! Vielä olisi yksi kirja lukematta tästä sarjasta. Uusia jatko-osia odotellessa.

Villa Sibyllan kirous

Joku on vähän koukuttunut Vera Valan Arianna de Bellis- dekkareihin. Luin Villa Sibyllan kirouksen ja aloitinki jo viime yönä seuraavan, ku uni ei tullut taaskaan.

Kuva täältä

Arianna saa toimeksiannon Katia Levriniltä, joka saa uhkauskirjeitä. Katia haluaa selvittää lähettäjän. Asiaa tutkiessaan Arianna törmää mithra-kulttiin ja Legio Sacrorumiin sekä Roomaan syntyneeseen uuteen mafiaan. Ariannan oma menneisyys myös sekoittuu tutkintaan ja hän saa selville lisää asioita unohtamiltaan vuosilta.

Kirja oli hyvin mukanaan vievä ja oikein ahmin tekstiä eteenpäin. Ja heh, tosiaan aloitin jo seuraavan osan lukemisen yöllä. Unettomuus tahtoo vaivata ja mikäs sen parempaa tekemistä silloin kuin lukea hyvää kirjaa hermojen menettämisen ja itkukohtausten sijaan.