Ulla Donner: Luonnollinen näytelmä & Siri Broch Johansen: Minä olen hiihtäjä

 Vähän talvisempia kuvia! Nää luin jo joskus alkuvuoden aikana, en oo vaan saanu blogattua näistä.

Ulla Donner: Luonnollinen näytelmä

suomentanut Sinna Virtanen

Tää sarjakuva oli jännä! Sienen seikkailu, jota ahmin menemään. Pidin kuvituksesta ja pidin tarinasta. Jotenkin tosi hyvin vertautu nää luonnon tapahtumat ihmisiin ja ihmisten tekojen seurauksiin useammassakin mielessä. Jostain syystä haluaisin tälle myös jatkoa!

Siri Broch Johansen: Minä olen hiihtäjä

suomentanut Irene Piippola

Tämä oli koskettava kirja! Tää kertoo 15-vuotiaasta Jovssetista, joka on hiihtäjälupaus. Tää kertoo myös ensirakkaudesta ja tunteista ja ystävyydestä. Tää oli jotenkin niin liikkis, että mun pitää lukea tää vielä joskus uudelleen. Loppu oli odottamaton ja saatto nousta parit kyyneleet silmiin.

Kirste Paltto: Luohtojärven merkillinen maailma

Olen ihastunut Kirste Paltton kirjoihin. Näissä on jotain tosi viehättävää!

Ritni ja Urban ovat teltassa yötä ja aamulla he huomaavat, että telttaan on yön aikana ilmestynyt ylimääräinen nukkuja. Laksi on tullut telttaan yön aikana nukkumaan ja herättyään pyytää pojat mukaansa. Niin he kolme nousevat Kokko-linnun kyytiin ja lentävät seikkailuun. Ja se seikkailu olikin aika mahtava. 

Mää ahmaisin tän kirjan yhdeltä istumalta. Niin mukanaan vievä tämä oli, ettei voinut jättää kesken. Suosittelen kaikki tutustumaan Paltton kirjoihin!

Taas kerran mietin, että haluaisin oppia saamea, että pystyisin lukemaan kirjoja saameksi. Paltto on kirjoittanut ison määrän kirjoja ja niitä kaikkia ei ole suomennettu. Pitäis vaan osata päättää, että mitä kolmesta saamenkielestä alkais opiskella. Pohjoissaame, jolla Paltto kirjottaa, on elinvoimaisin saamen kieli. Inarinsaame ja kolttasaame taas ovat uhanalaisia kieliä. Toisaalta ihan kannatuksen vuoksi kiinnostais opiskella niitä, esim. inarinsaamea, jolla on n.300 puhujaa. Luultavasti jonain päivänä toteutan nämä mietteeni ja alan opiskella jotain saamenkielistä.

Siri Broch Johansen: Sárán päiväkirja

Koska saamelainen lukuhaaste ni olen etsinyt saamelaisia kirjoittajia. Yksi löytämistäni on Siri Broch Johansen. Hänen kirjoistaan lainasin Sárán päiväkirjan.

Kirja oli nopealukuinen lastenkirja. Siinä kerrotaan miten 11-vuotiaan Sárán elämä muuttuu, kun isä joutuu lähtemään töihin kauemmas kotoa ja mitä sitten tapahtuu. Mukana on hieman maagisia elementtejäkin. Pidin tästä. 

Outi-kirjastoista löytyy toinenkin Broch Johansenin kirja ja aion senkin lukea. Rakastan sitä, miten oma päänsisäinen maailma saa uusia ulottuvuuksia, kun lukee muitakin ku pelkkiä länsimaisten kirjailijoiden kirjoja. Saamelaiset toki ovat länsimaissa asuvia, mutta ovat kuitenkin syrjittyä vähemmistöä.

Kirste Paltto: Valkoinen kivi

Luinpas kuulkaa ihanan lastenkirjan! Ihmislapsen ja maahislapsen ystävyys kuulostaa jo pelkkänä ajatuksena sellaiselta, että minä haluan lukea siitä.

Tätä kirjaa ei voinut laskea käsistään. Ahmaisin kirjan yhdeltä istumalta. Kirjan maailmaan upposi niin. Halusin niin tietää, että mitä Elle kohtaa ja mitä tapahtuu ja miten Ellen ja Saijan ystävyys sujuu. Mielenkiintoinen lisä tarinaan oli myös Ellen isoäidin salaisuus, joka oli kyllä aikamoinen. Tarina oli siis sopivan jännittäväkin.

Oisin lapsena tykänny tästä ihan valtavasti. Niinkuin tykkäsin nytkin. Haluaisin myös lukea lisää Ellestä! Kirjan kuvituskin oli myös kivaa. Hauskaa kirjassa oli myös se miten mielikuvitus ja todellisuus sekoittui hienoisesti. Niinkuin se lapsena meillä kaikilla tekee.

Iso suositus tälle Palton kirjalle!