Stina Jackson: Erämaa & Paula Hawkins: Sokea piste & Maria Burrow: Friimannin kirous

Dekkareita. Näitä ku rakastan lukea!

Stina Jackson: Erämaa

suomentanut Jaana Nikula

Tämä se taas oli melkoinen! Jacksonilla on kyllä taito kirjoittaa tunnelmia kirjoihinsa.

 

"Liv asuu pienessä Ödesmarkin kylässä isänsä ja teini-ikäisen poikansa kanssa. Kurjistuvassa taajamassa he ovat silmiinpistävä perhe. Liv tuntee nahoissaan naapurien katseet ja asiakkaiden tuijotuksen, kun hän on töissä iltavuorossa huoltoasemalla.

Kylällä ihmetellään, miksi Liv on jäänyt Lapin unohdettuun nurkkaan isänsä luo. Huhutaan isän omaisuudesta, siitä kuinka rikas tämä varmasti on metsäkauppojensa jälkeen. Ja kuinka helppoa riistaa perhe on." 

 

Tästä lähtökohdasta lähdettiin ja ei kyllä pystyny sanomaan monessakaan kohdassa, että mihin tämä kirja tulee viemään. Livin isä oli helkkarin raivostuttava ukko, Liv iteki suht turhauttava alistumisineen. Heidän suhdettaan ja Livin suhdetta poikaansa ku seuras ni oli välillä toiveikas ja välillä ärsyyntynyt. Mutta kirja vain vei mennessään! Mukana oli myös huumetyyppejä ja tosiaan niitä kaunaisia naapureita, ni olihan tää soppa.

Paula Hawkins: Sokea piste

suomentanut Antti Autio

 

Hawkinsin jännittävä pienoisromaani tää! Jännittävä oli kyllä ihan tosissaan! 

"Edie, Jake ja Ryan ovat olleet jo lapsesta saakka erottamaton kolmikko. Edie kuvitteli, että tämä yhteys oli rikkumattoman luja. Kun Jake murhataan raa'asti ja Ryania epäillään syylliseksi, Edien maailma murenee.

Edie on nyt ensimmäistä kertaa vuosiin yksin ja asuu syrjäisessä talossa, jonka hän ennen jakoi Jaken kanssa. Hän on surun murtama ja peloissaan - syystä. Joku nimittäin pitää häntä silmällä. Joku on odottanut tätä hetkeä. Nyt Edie on yksin, ja hänen pakoilemansa menneisyys on saamassa hänet viimein kiinni. Mitä kaikkea onkaan jäänyt katseilta piiloon?"

 

Tässä oli kyllä jännitystä 122 sivun edestä. Vähän epäröiden tartuin tähän tän pituuden takia, mutta kyllä kannatti tarttua. Näihin sivuihin mahtu monta mutkaa ja sai jännittää Edien puolesta ihan tosissaan. 

 

Maria Burrow: Friimannin kirous

"Hailuoto"-sarjan toinen osa. Miellän niin vahvasti tän kirjan miljöön Hailuodoksi, etten pääse siitä ajatuksesta eroon.

 

"Poliisikonstaapeli Mikko Laine aloittaa työt Rosholmin saaren uudella poliisiasemalla. Saarella järjestettävät häät peruuntuvat outojen tapahtumien seurauksena, ja samaan aikaan kolme retkeilijää katoaa läheisellä Friimannin saarella, jonka menneisyyteen tuntuu liittyvän jotain synkkää. Mikko saa selvitettäväkseen visaisia tapauksia, joita tutkiessaan hän joutuu itsekin vaaraan.

Miksi kalastajakylän asukkaat ovat aikoinaan paenneet Friimannin saarelta, ja minkä vuoksi saaren kaikki kellot näyttävät pysähtyneen samaan aikaan? Ketkä kantavat mukanaan salaisuuksia, ja onko vanhana uskomuksena pidetty Friimannin kirous sittenkin totta?"

 

 Tääkin kirja vei ihan mennessään, kuten edellinen osakin. Oon tykästyny kovasti tohon päähenkilö Mikkoon, hän jotenkin niin kvia tyyppi. Samaten äitinsä. Näissä kirjoissa on myös ollut juoni semmonen, että innolla seurannut, että mitä ihmettä täälä tapahtuu. Samaten myös Mikon romanssin poikanen on tosi kiva, varsinkin ku se ei oo pääosassa.

 

Innolla ootan, että pääsen lukemaan Burrowin kolmatta dekkaria! Se oottaakin mua jo hyllyssä!