Kirjan alkuosa käsittelee Smolenskin lentoturmaa, jossa kuoli Puolan poliittinen eliitti: presidentti, puolustusvoimien korkeita jehuja, ministereitä yms. Mulla ei ollut mitään mielikuvaa koko lentoturmasta muuten, kuin että olen tainnut kattoa Lentoturmatutkinnan jakson siitä ja siitäkään en muista oikein mitään. Aro avaa turman tapahtumat, turmassa kuolleiden elämiä ja läheisten kokemuksia sen jälkeen, Venäjän paskamaista toimintaa ja Puolan johdon paskamaista toimintaa. Kirjan loppupuolella Aro jatkokertoo edellisessä kirjassaan kuvaamiaan kokemuksiaan vainoamisesta ja mitä oikeudenkäyntien jälkeen on tapahtunut. Lisäksi kirjassa tuodaan esiin myös Ghanassa ollut trollitoimisto ja kuvataan Venäjän Viroon tekemää karseaa totaalikyberhyökkäystä vuosien takaa.
Maailma ryskyy kaiken aikaa. Luin yllättyneenä Ylen jutun siitä, kun Puola valmistautuu sotaan Venäjän kanssa. Olin vaan, että hä. Venäjä pommittaa Ukrainaa. Israel pommittaa Gazaa, Libanonia ja Irania. Malissa ja Nigeriassa paukkuu, Kongossa todella rauhatonta, Itä-Afrikan maissa on nälänhätä. Afganistanissa naisilla ei ole enää oikein mitään ihmisoikeuksia. Huokaus. Tää tulipalo senkus leviää, varsinkin kun ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt valtavia ongelmia eripuolella maailmaa. Silläkin tämä kirja avas silmiä lisää. Kuinka kätevästi jotkut toimii kaiken takana ja ottaa ilon irti tilanteista. Venäjällä on näppinsä pelissä vaikka ja missä iloisesti hybridisodankäyntiä hyödyntäen.
Hei joku muukin katsoo Lentoturmatutkintaa! :D Mutta joo, mitä enemmän uutisia seuraa, sitä huonommalta maailman tilanne tuntuu...
VastaaPoistaAhistava meno on päällä kaiken aikaa. Sitä suuremmalla syyllä pitää lukea kirjoja.
Poista