Hyvinvoiva nainen

Lainasin Pippa Laukan kirjan Hyvinvoiva nainen ihan uteliaisuuttani, että saisinko tästä kirjasta jotain itselleni.

Kirjassa on hyvin selkeästi kerrottu eri aiheosioissa terveyteen liittyvistä seikoista. Itse en saanut tästä kirjasta mitään uutta tietoa. Lisäksi en kuulu kirjan kohdeyleisöön, koska kirja on tarkoitettu 40+- naisille. Tykkäsin selkeydestä ja kuvitusten harmonisesta kokonaisuudesta. Ei harmita, vaikka luinkin tän. Toivosin lisää tämän kaltaisia selkeitä kirjoja eri aiheista.

Ruumistarha

Ja niin on taas luettu seuraava osa Patricia Cornwellin Kay Scarpetta- sarjasta. Ruumistarha oli kyllä aika jännittävä kirja.

Eräästä pikkukaupungista löytyy 11-vuotias tyttö murhattuna. Jäljet viittaavaat jälleen sarjamurhaaaja Gaultiin. Pian löytyy myös tutkintaa tehnyt poliisi kuolleena. Ja niin Kay on taas melkoisten tutkimusten pyörteissä. Ja Marinokin aiheuttaa huolta. Miksi hän käyttäytyy nii oudosti?

Tämä oli aika mielenkiintoinen kirja. Varsinkin Marinon osalta.

Perillinen

Camilla Läckbergin kirjoista seuraavaksi oli vuorossa Perillinen.

Tässä kirjassa Patrik jää kotia hoitamaan heidän esikoistaan ja Erica jatkaa kirjoitustöitään sekä äitinsä tavaroiden tutkimista. Patrik osallistuu salaa natsiasiantuntijan murhan tutkintaan. Murhassa on myös kytköksiä Erican äitiin ja niin hänkin päätyy tutkinnan pyörteisiin.

Kirja oli Läckbergin tapaan mukaansa vievä. Oli mielenkiintoista lukea Erican äidin menneisyydestä ja saada selkoa niihinkin kuvioihin. Lisäksi kirjassa käsiteltiin jonkin verran natseja ja uusnatseja.

 Mää kyllä fanitan Läckbergiä. Seuraava kirja oottaakin jo hyllyssä lukemistaan.

Valtaistuinpeli

Kaikkihan varmaan tietävät George R. R. Martinin ja hänen maailman mainetta niittäneen Game of Thronesinsa, Tulen ja jään laulu- kirjasarjan ensimmäisen osan ja saman nimisen televisiosarjan? Itsekin olin toki kuullut niistä. Uteliaisuudesta viimein lainasin kirjastosta ekan osan koko kirjasarjaan. Kirja oli melkoinen tiiliskivi, jota ei koon vuoksi sängyssä luettu.

Valtaistuinpeli on täynnä henkilöitä ja sukuja ja hervottomia juonen kuvioita. Kesti aikansa, ennen kuin pääsin sisälle kuvioihin. Mulla kesti tän kirjan lukemisessa pari kuukautta. Sen verran tuhtia tavaraa oli. Pakko silti sanoa, että kirja on maineensa veroinen. Aion jatkaa sarjan lukemista, vaikka väkivaltaisuudesta en tykännytkään yhtään.

Ku olin saanu tän ekan osan luettua, alettiin mieheni kanssa kattomaan sitä televisiosarjaa. Se ei mun mielestä oo kaiken hypetyksen arvoinen. Meillä nimittäin jäi se viiden jakson jälkeen kesken ja en tiedä saadaanko edes loppuun asti katsottua. Sarjan tunnari on muuten hyvä, se pakko mainita erikseen.

Tällainen kokemus valtaistuinpelistä. Onko muut lukeneet näitä kirjoja? Mitä ootte mieltä kirjoista tai tv-sarjasta?

Varjojen vartija

Nora Robertsin O'Dwyerin serkut trilogian viimeinen osa on Varjojen vartija.

Branna, yksi serkuista on tämän kirjan päähenkilö. Branna oli mielestäni kaikista ärsyttävin henkilö näissä kirjoissa. En pidä tyypeistä, jotka käyttää joka asiaan syynä velvollisuutta tai vastaavaa, ettei voi tehdä jotain. No, tässä kirjassa käydään viimeinen taistelu Cabhania vastaan. Kirjassa Branna taistelee rasittavasti vastaan sitä rakkautta kohtaan, jota tuntee Finiä (pahan merkitsemää) noitaa kohtaan. Branna ja Fin ovat olleet nuorina rakastavaisia ja heille tuli ero, kun Fin sai merkin heidän rakasteltuaan ekaa kertaa.

Trilogian osat

Kaikki varmasti ovat jo arvanneet, että miten kävi taistelussa pahaa vastaan ja miten kävi Brannalle taistelussa rakkautta vastaan. Plääh. Jos ei hetkeen lukis Robertsin kirjoja.

Ps: Tein toiseen blogiini Musiikkiaakkoset- postauksen, jossa listaan kuuntelemaani musiikkia.

Varjojen saalistaja

Varjojen saalistaja on toinen osa Nora Robertsin O'Dwyerin serkut- trilogiassa.

Tämän kirjan päähenkilönä on Meara, joka on Brannan (yhden serkuksen) ystävä. Kirjassa Mearan ja Connorin (toinen serkku) välille puhkeaa yllättäin kipinöintiä ja taistelu pahaa vastaan senkus jatkuu. Mearalla ei ole muuten taikavoimia ollenkaan. Juonen kuviot on aika samat, kuin edellisessäkin osassa ja ei oo kauheasti sanottavaa tästäkään kirjasta.

Trilogian osat

Kliseinen ja ennalta arvattava kirja tämäkin, mutta tarpeeksi hyvä, jotta halusin lukea vielä viimeisenkin osan trilogiasta.

Varjojen ratsu

Varjojen ratsu on Nora Robertsin O'Dwyerin serkut- nimisen trilogian avausosa.

Iona Sheehan muuttaa Baltimoresta Irlantiin sukunsa juurille. Irlannissa hän tutustuu serkkuihinsa Branna ja Connor O'Dwyeriin ja saa selville omistavansa itsekin taikavoimia. Serkut ovat odottaneet häntä koko elämänsä ajan. Yhdessä he voisivat tuhota Cabhanin, pahan voiman, joka edelleen vainoaa heidän sukuaan, aina esiäiti Sorchasta alkaen.. Luonnollisesti tarinaan kuuluu myös rakkautta samalla kun pahaa vastaan taistellaan. Ionan opiskellessa taikavoimia hänen ja hänen työnantajansa Boyle McGrathin välillä kipinöi armottomasti ja silläkin saralla juonen kuviot kiristyvät. Rakkautta ja pian tapahtuva taistelu pahaa vastaan. Miten käy?

Trilogian kaikki osat. 

Kirja oli aivan hyvä, mutta joltensakin välillä vähän kliseinen ja ennalta arvattavissa oleva. Tarpeeksi hyvä kuitenkin, että luin jatko-osatkin. Kyllä musta vaan tuntuu, että Robertsin taso on laskenu koko ajan. Vai oonko lukenu jo liikaa kirjoja?

Kuolema katsoo kohti

Toinen Peter Jamesin kirja luettu! Kuolema katsoo kohti oli kyllä yhtä hyvä kuin eka osakin.

Tom Bryce ottaa junaan unohtuneen cd:n mukaan palauttaakseen sen omistajalleen. Se oli virhe! Tutkiessaan cd:tä hän näkee murhan ja siitä alkaa ongelmat kerimään vyyhteään. Vaimonsa kannustamana Tom ottaa poliisiin yhteyttä ja näin Roy Grace astuu mukaan kuvioihin.

Tässä kirjassa oli kyllä juoni kohdillaan. Melkoisia käänteitä! Ja tykkäsin! Hitto, miten jotkut keksiikin niin kaikkea? Pidin myös siitä, että kirjassa palattiin pienesti edellisen kirjan tapahtumiin.

No, arvaatte varmaan, että kuka lainas jo seuraavan osankin tähän kirjasarjaan?

Kahlittu

Kahlittu on Karin Slaughterin dekkari, joka on taas hyvä. Miten jotkut voivat kirjoittaa aina vaan uuden hyvä kirjan?

Kirja alkaa siitä, ku rakennustyömaalta löydetään kuollut poliisi. Will Trent alkaa tutkia tapausta. Pian huomataan, että tapaukseen liittyy Willin vaimo Angie, josta Will haluaa eron ja joka on taas ollut pitkään kateissa. 

Juonen käänteet ovat moninaiset. Koetukselle joutuu niin Sara Willin suhteen kuin Will Saran ja Angien suhteen. Menneisyydessä on paljon pahaa, joka vaikuttaa nykyhetkeen monin tavoin.

Slaughter on vaan aina niin hyvä. Kirjaa lukiessa aloin miettiä, että pitääköhän rueta lukemaan uudelleen kaikki nää kirjat. Ekat Slaughterin kirjat luin jo vuosia sitten, niin vois vähän verestää muistoja.