Olimme kerran

Oi tätä kirjaa! <3 Golnaz Hashemzadeh Bonde teki muhun vaikutuksen kirjallaan Olimme kerran. 

Nahid sairastuu syöpään, saa puoli vuotta elinaikaa. Hän on yksinäinen ja katkera ja ei niin hyvä äiti tyttärelleen, ainoalle lapselleen. Syövän myötä hän alkaa käydä läpi elämäänsä ja haluaa sittenkin niin vimmatusti elää. Kirjassa käydään läpi hänen tarinaansa, nuoruusvuosia ja Iranin islamilaista vallankumousta, pakoa Ruotsiin, lapsen saantia, avioliittoa, avioeroa. Kirja on kipeän kaunis. Nahid on ihanan ristiriitainen henkilö ja hänen ajatuksensa ovat välillä niin oivaltavia ja herkullisia. Kirjaa oli kertakaikkiaan nautinto lukea ja ahmin sen vuorokaudessa.

Kirja herätti paljon ajatuksia ja ne jäivät palloilemaan korvieni väliin. Ei vaan osaa pukea sanoiksi niitä sekä niistä heränneitä tunteita. Ihmettelen vain ihmiselämää, joka osaa olla välillä niin kauheaa ja välillä niin kaunista ja ihanaa.